Suomalaistakin politiikkaa vaivaa nykyisin haika hurja populismin tuuli. Lähes johtavan aseman tässä ovat ottaneet Vihreät erityisesti puheenjohtajansa Ville Niinistön johdolla. Puolue on ollut kiivaasti puolustamassa kaikkea mahdollista ja vastustamassa kaikkea mahdollista. Voisi hyvin todeta, että Vihreät on kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. Vihreät ovat ottaneet demareilta samalla myös johtavan EI-puolueen viitan itselleen.
Ehkä räikeintä on Vihreiden toiminta on, sinänsä minustakin ikävien koulutus- ja sivistysleikkausten, suhteen. Vihreät ovat ilmoittaneet, että he eivät leikkaisia koulutuksesta enää vaikka viime hallituskaudella halusivatkin leikata ja vieläpä paljon. Räikeäksi Vihreiden toiminnan tekee se, että puheista, twiiteistä ja FB-päivityksistä huolimatta Vihreät leikkaavat omassa varjobudjetissaan myös koulutuksesta ja sivityksestä todella paljon.
”Me emme leikkaa koulutuksesta. Satsaamme koulutukseen ja tutkimukseen, koska ne parantavat tuottavuutta ja vauhdittavat talouden kasvua. Esitämme, että koulutusleikkaukset korvataan karsimalla ympäristölle haitallisia tukia.” – Ville Niinistö
Näin siis Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on sanonut ja luvannut. Mutta huolimatta puheenjohtaja Ville Niinistön puheista, Vihreiden varjobudjetissa on 246,5 miljoonaa euroa koulutusleikkauksia. Omassa budjetissaan vihreät leikkaisivat itseasiassa niin varhaiskasvatuksesta, ammatillisesta koulutuksesta kuin korkeakouluiltakin. Eivätkä Vihreiden varjobudjetin tulolisäykset perustu minkään tukien leikkaamisiin, vaan veronkorotuksiin.
Varhaiskasvatukseen Vihreät tekisivät 99 miljoonan euron säästöt kuntien kautta. Varjobudjetissa Vihreät ei ole esittänyt kunnille määrärahoja säästöpäätösten kumoamiseksi. Tämä tarkoittaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, henkilöstömitoituksen muutosta ja esikoulun kerhotoiminnan mahdollistamista. Eli juuri niitä mistä Vihreät ovat hallitustakin arvostelleet. Valtiolle suunnitellut säästön Vihreät kuitenkin poistaisivat.
Ammatillisesta koulutuksesta, että Vihreiden Ville Niinistö on todennut, että ”…näin suuria rahamääriä ei leikata toiselta asteelta ammatillisesta koulutuksesta ilman, että koulutuksen laatu kärsii. Tästä olen samaa mieltä niitten kanssa, jotka ovat sitä mieltä, että rakenneuudistuksella ei edes 190 miljoonaa pysty tekemään järkevästi niin, etteikö se heikennä koulutuksen tasoa. ” Mutta omassa Vihreiden varjobudjetissa Ville Niinistön johdolla esitetään ammatilliseen koulutukseen 110 miljoonan euron säästöjä. Ammatillinenkaan koulutus ei siis säästyisi Vihreidenkään käsittelyssä ilman säästöjä.
Korkeakouluista Ville Niinistö on väittänyt seuraavaa: ”Hallitus on leikkaamassa korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vuoteen 2019 mennessä puolella miljardilla eurolla joka vuosi. – – Viisainta olisi perua korkeakoulujen ja tutkimuksen leikkaukset kokonaan, jotta työrauha voidaan palauttaa korkeakouluihin.” Tämä ei pidä edes väitteenä paikkaansa. Jos Niinistön usein toistama, postaama ja twiittaama väite ”puolen miljardin euron leikkauksista” yliopistoissa pitäisi paikkansa, miksi Vihreät esittävät vain 106,7 miljoonaa euroa lisäyksiä näiden leikkausten perumiseksi? Siksi, että ei edes hallitus sellaisia leikkauksia ole esittänyt vaan se on ollut vain räikeää populismiä.
Väite ”puolen miljardin euron leikkauksesta joka vuosi” on perusteeton – suorastaan holtiton. Itse asiassa korkeakoulujen ja tieteen rahoitus on ensi vuonna 2017 suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2015. Puolta miljardia ei kerry myöskään muista tulovirroista, vaikka ne lakkaisivat kokonaan.
Lisäksi Vihreät eivät ole esittäneet korkeakoulujen indeksin palauttamista. Vihreiden varjobudjetissa leikattaisiin korkeakouluilta 37,5 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasossa kaikista puheista ja lupauksista välittämättä.
Johtopäätöksenä voi siis todeta, että…
– Vihreät esittävät varhaiskasvatuksen 99 miljoonan säästöjä.
– Vihreät esittävät ammatilliseen koulutukseen 110 miljoonan säästöjä.
– Vihreät eivät esitä yliopisto- tai amk-indeksin palauttamista.
Eli kaiken kaikkiaan Ville Niinistö ja Vihreät tekisivät koulutussäästöjä 246,5 miljoonan euron edestä.
Mihin meillä enää populistipuoluetta tarvitaan kun meillä on jo Vihreät.
…
Tänään eduskuntaan jo seitsemän jälkeen. Jaostot aamusta koolla ja kohta valiokunnat ja pitkä päivä muutenkin. Tänään istunnossa käsittelyssä myös tämän vuoden viimeinen täydentävä lisätalousarvio. Tuoreiden tietojen mukaan maamme bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,1 % tänä vuonna. Tämän edelleen erittäin maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat nimittäin heikentyneet jälleen viime aikoina.
Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin samalla kun työttömyysasteen trendi on kääntymässä hienoiseen laskuun. Mutta se pahin ja sitkein eli pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin edelleen nousussa. Tähän tarvittaisiin nyt minusta lisää kohdennettuja toimenpiteitä. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo on 9 prosentin tasolla.
Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 64,3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan lopulta peräti 5,96 miljardia. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa noin 105,8 miljardia, mikä on noin 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulojen 210 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 106 milj. lisäys huomioon ottaen vuoden 2016 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 317 miljoonaa euroa. Varsinaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti 210 milj. ja verotulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 608 miljoonaa. Muutostarpeen taustalla on etenkin alkuvuoden verokertymätiedot, joiden pohjalta muun muassa ansio- ja pääomatuloverojen arviota, yhteisöveron ja arvonlisäveron tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi. Verotuotto on sitä vastoin jäänyt odotettua heikommaksi muun muassa perintö- ja lahjaveron kohdalla. Myös osinko- ja osakkeiden myyntitulojen arviota alennetaan 758 milj. Muutoksessa on kyse tuloutusten siirtymisestä vuosille 2017—2018. Tänä vuonna turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan 734 milj korkeammat kuin vuonna 2015.
Tehtävää siis riittää.
…
Kello 21.18 ja aikamoinen päivä takana. Teille blogini lukijoille on tullut tutuksi se, että torstai on aina tällainen todellinen kokouspäivä. Niin se oli tänäänkin. Lisäksi antoisa tapaaminen Keskon aluejohtajan kanssa ja esillä mm. kotikuntani K-Supermarket hanke ja hieman laajemminkin kaupan tilanne ja tulevaisuus. Iltapäivällä kahvilla tapasin vielä entisen kollegani ja jonka kanssa aikanaan tein töitä pitkään. Ja ennen kyselytuntia vielä Paavo Arhinmäen kanssa vieraana Ylen Kyselytunnin Etkoilla. Aiheena siellä Trump ja myös opposition varjobudjetit.
Mutta hieman kierroksia sai aikaan aamuinen blogini Vihreiden populismistä. Tuntuu, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ja aikamoisen ryöpytyksen sain Vihreiltä ja niin sai meidän avustajakunta kuin ministeritkin. Jos voisi kaiken julkaista niin hämmästyisitte. Ymmärrän, että sellaisia jotka pitävät itseään muita parempina ja erehtymättöminä tällaiset tosiasioiden paljastamiset ärsyttävät. Virheitä kun ei voi myöntää. Mutta hyvä, että Vihreiden ja Ville Niinistön puheiden ja tekojen ristiriita nyt saatu laajemmin ihmisten tietoon.
Hetki sitten kotiin. Nyt ajattelin ottaa illan ihan rauhallisesti. Huomenna vielä tiukka päivä ennen Isänpäiväviikonloppua.