”Pikkupojan unelmapäivä” – Asfalttikallion vieraana tutustumassa Pilpalantien peruskorjaukseen ja uudelleen asfaltointiin

Blogi, keskiviikkona 17.09.2025
[cresta-social-share]

Tänään oltiin siis päivää Rollen kanssa tienpäällä.

Eli sellainen jonkinlainen pikkupojan unelmapäivä päästä tiejyrään ja asfalttikoneeseen ja, jos nuoruudesta oikein muistan, niin Sami sanoi tämän olevan toiseksi kovin työ sen kovimman eli valimotyön jälkeen. No kovaa työtä, joka tapauksessa ja tärkeää. Tänään siis eduskunnan liikennejaoston puheenjohtajana vierailin Pilpalantien peruskorjaus- ja asfaltointityömaalla yhdessä Ely-keskuksen väen ja Asfalttikallion johdon kanssa. 15 kilometrin mittaista urakkaa toteuttaa siis Asfalttikallio ja täytyy sanoa, että hienosti hommat kävivät. Palaan siihen.

Tällä kuluvalla hallituskaudella osoitimme tieverkon korjausvelan purkuun siis yhteensä 520 miljoonaa euroa. Rehellinen, kun tässäkin olen, niin täytyy todeta, että kahdeksi vuodeksi se riittää varsin hyvin, mutta ei koko vaalikaudeksi. Tästä nimittäin käytimme viime vuona 2024 peräti  250 miljoonaa ja tuolloin maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiinkin yhteensä noin 4 050 kilometriä. Pääsimme siis tuohon ns. tarvittavaan minitasoon 4000 kilometriin. Tälle vuodelle lisärahoituksesta osoitimme sitten 200 miljoonaa euroa, josta päällystämiseen käytettiin tai käytetään – työt vielä osittain kesken – 180 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään kuluvana vuonna 365 miljoonaa euroa. Korjausvelan kasvua saadaankin hidastettua vielä tänäkin vuonna, mutta vakaan rahoitustason jatkuvuus olisi kyllä enemmän kuin tärkeää niin tieverkon kunnon kuin koko alan toiminnan kannalta. Viime vuonna 2024 päällystettiin 4000 kilometriä ja tänä vuonna yli 3000 km maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä, mutta tulevat vuodet ovatkin sitten muttia täynnä….

Johtamassani eduskunnan liikennejaostossa tämä valtion alemman tieverkon huonokunto on kuitenkin otettu todellakin vakavasti niin asfalttiteiden kuin sorateidenkin osalta. Olemme esimerkiksi aktiivisesti tehneet nyt työtä sen eteen, että sorateiden kunnostuksiin ja ylläpitoon saataisiin takaisin myös ne ainoat oikeat tiekarhut. Kävinkin itse myös Veekmasin tehtaalla katsomassa miten näitä uhanalaisia karhuja tehdään ja miten niillä pitäisi tänäänkin sorateitämme hoitaa:

22.10.2024: Uhanalaisin karhuistamme – Kiteen Aimoon rakentuu kahden maakunnan ampuma-urheilukeskus

Ja kävinhän minä aiemmin myös katsomassa miten ammattimiehet tiekarhuja käyttävät myös teiden talvikunnossa pidossa:

19.1.2021: Uhanalaisten matkassa – Tiekarhut ovat sukupuutonpartaalla

Mutta olemme myös rahoitusta joka vuosi vielä eduskunnassa lisänneet entisestään ja lisäämme myös muuten ensi vuodelle. Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi – ei siis vielä edes korjausvelan umpeen kuromiseksi – vaadittaisiin vuosittain tuo noin 4 000 kilometrin mittainen päällystysohjelmaa. Tämä on hurjan kova tavoite ja määrärahatasomme ei tähän nyt edes riitä. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli viime vuoden 2024 lopussa noin 10 200 kilometriä, mutta ilman lisärahoitusta määrä olisi ollut huomattavasti suurempi. Nyt lukema oli jopa hieman pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta aina lopulliseen päällystyskilometrien toteumaan vaikuttavat oleellisesti sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet että asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan kehittyminen työkauden aikana. Hintataso on viime vuosina heitellytkin aika rajustikin, mutta nyt onneksi taas vähän alaskin päin.

Oma iso urakkansa tässä ovat myös alemman tieverkon lukuisat sillat ja ne myös teiden tapaan ehdottomasti korjausiässä. Tavoitteena on korjatakin määrätietoisesti myös siltoja ja siksi osa lisärahoituksesta ohjataankin aina siltojen korjaamiseen. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä. Sillat muuten haukkasivat silloin aikanaankin leijonan osan korjausvelkarahoistamme, kun tähän hommaan ryhdyimme hallituskaudella 2015-2019 liikenneministeri Anne Bernerin johdolla. Tätä työtä on sitten jatkettu enemmän ja vähemmän tuloksekkaasti niin siltojen kuin asfaltointienkin osalta, mutta se täytyy sanoa, että ei tiestömme montaa sellaista Marinin hallituskautta kestäisi.

Tänään kuitenkin uutta pikipintaa vedettiin tai saanko sanoa vedimme. Antoisa ja opettavainen päivä ja paljon sain myös eväitä matkaani liikennejaostonkin pöytään. Pilpalantien 15 km urakka oli siis jatkoa viime vuonna tehdylle Siikalantien ja Hunsalantien sekä Ruposen risteysalueen runkojen parannuksille ja asfaltoinneille ja näin saamme aikaan nyt hienon yli 30 km kokonaisuuden Uudeltamaalta Karkkilasta aina tänne Hämeeseen kantatie 54:lle asti Pilpalan kautta.

Asfalttikallio Oy on siis vuonna 2012 Antti Kalliomaan perustama sataprosenttisesti suomalainen päällystealan yritys, joka tarjoaa asfaltoinnin ja maanrakentamisen palveluita. Yritys työllistää kaiken kaikkiaan reilut 600 henkeä ja tämän lisäksi merkittävän määrän aliurakoitsijoita. Yrityksen asiakkaita ovat valtion eli  ELY:jen ja Väylän lisäksi myös lukuisat kunnat ja kaupungit, mutta myös pienrakentajat ja taloyhtiöt. Julkisen tienhoidon tilauksista vastaavat ELY-keskukset, jotka muodostavat runsaan kolmanneksen Asfalttikallion liikevaihdosta.

Homma eteni hyvin ja samalla uudistetaan myös kuntakeskuksen pääväylä eli Pilpaltiehen liittyvä Yhdystie ja myös uudistetaan alueen katuvalaistusta. Täytyy katsoa jos ensi vuodelle saisimme sitten rahoitusta Jokiniementielle ja sen kevyenliikenteen väylälle. Näin saataisiin tämä keskeinen kokonaisuus maaliin. Palaan tähän.

Lämmin kiitos siis kutsusta Asfalttikallion väelle Mikko Eerolan, Laura Näykin, Kim Niemelän ja Ville-Veikko Jäppilän johdolla ja kiitos myös Ely:n Niklas Nevalaiselle ja Rambolin valvojalle Alina Koskiselle.

Pilpalantien urakka eteni siis hyvin ja valmista pitäisi olla kuun loppuun mennessä. Lopen Nesteelle on sitten suunniteltu lauantaille 11.10.2025 klo 11.30 eteenpäin Asfalttijuhlaa kauppias Sari Riihimaan kanssa. Luvassa on ainakin Aleksi Rautiaisen hernerokkaa ja Loppi City Cafen munkkikahvit ja lupasi Rannanmaan Tapsa tulla myös haitarinsakin kanssa paikalle. Ja olen mukaan kutsunut myös vanhojen autojen yhdistykset ja katsotaan kenet sitten saammekaan tien varsinaisesti avaamaan. Samalla juhlistamme myös kantatie 54:n riista-aidankin jatkoa. Mutta palaan tähän vielä.

Opettavainen ja mielenkiintoinen päivä! Kovaa duunia teette!

Arvostan!

Kello nyt 20.03 ja päivä alkaa olla valmis. Huomenna aikainen herätys ja suuntana Kuntamarkkinat ja siellä liikenneteemalla jatkamme.