Pärjäisimmekö yksin paremmin? – Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskustelut hahmottelevat Euroopan tulevaisuuden tiekarttaa

Blogi, maanantaina 18.06.2018

Eilen ja tänään on käyty Tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla jo kuudennen kerran Kultaranta-keskusteluja Naantalissa presidentin kesäasunnolla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä Kultaranta keskustelussa tänä vuonna pääpaino oli suurvaltapolitiikassa ja ennen muuta siinä kuuluuko EU:n ääni maailmassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli itse huolissaan siitä, ettei EU saa ääntään kuuluviin, sillä päätöksenteon pöytä on varattu suurille ja vahvoille. Maailmanpolitiikkaa on henkilöitynyt entistä vahvemmin erityisesti Donald Trumpiin, Vladimir Putiniin ja Kiinan Xi Jinping ympärille.

Niinistö pohtikin ääneen, että onko maailma kehittynyt niin pitkälle, että vain voimaa kunnioitetaan. ”Ja pitääkö Euroopan unionin rakentaa itsestään kunnioitettavan voimakas, joka tarkoittaa tietysti puolustusulottuvuuden ponnekasta lisäämistä”. EU:ltahan puuttui pitkään ajatus jäsentensä turvaamisesta, mutta viime aikoina myös tämä turvallisuuspuoli nostanut päätään. Esille nousi luonnollisesti Natokin. Presidentiltä kysyttiin, että tulisiko Suomen liittyä Natoon. Niinistö vastasi, että ”Nato-kortti on parempi pitää kädessä kuin pelata”.

Presidentti Niinistö pohti EU:n heikkoutta ja keinoja sen ratkaisemiseen myös lehdistötilaisuudessa todeten, että Euroopan unioni ei ole nykyisellään tarpeeksi vahva, jotta sitä kuultaisiin. Presidentin mukaan EU:n heikkoutta selitetään usein eri maiden ristikkäisillä intresseillä, mutta se ei ole hänestä kuitenkaan ainoa syy. Olen samaa mieltä tästäkin.

Tänään aamulla Kultarannassa keskustelut jatkuivat EU:n ympärillä. Kysymys kuului, että mikä on EU:n suurin ongelma? Ja ratkaisuja EU:n tulevaisuuteen olivat etsimässä ”Täällä EU, kuuleeko kukaan?” teemalla Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen, pääministeri Juha Sipilä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja  Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä. Erinomainen ja hyvä keskustelu ja varsinkin ajatuksia herättelevä ja herättävä.  Katainen totesi, että kaikissa demokratioissa on omat ongelmansa ja hänestä EU:n suurin uhka on yhteisen arvopohjan rapautuminen. Ja toisaalta EU:ssa ei voi olla kahden kerroksen väkeä, joista toiset ovat ytimessä ja toiset ulkokehällä. Katainen sanoikin, että integraation kehitys on hänelle käytännönläheinen asia. Se tarkoittaa mm. keinoälyn soveltamista ja kiertotalouden vahvistamista, mutta myös puolustusyhteistyö.

Erinomaista, että näistä asioista meillä keskustellaan. Erilaiset ongelmat mm. talouden ja myös turvapaikanhakijoiden kautta ovat jättäneet osaltaan varjoon kaiken sen hyvän mitä EU on Euroopalle tuonut. Ja voisi muuten tuoda ja antaa paljon enemmänkin.

Kultaranta-keskustelut päättyivät tänään iltapäivällä Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja YK:n pääsihteeri António Guterresin päätöspuheenvuoroihin.

….

Helsingistä sitten takaisin Lopelle. Tänään illalla vielä kunnanhallituksen kokous, mutta lyhyesti vielä tuosta sotesta tai sen hallituksen tekemistä korjausliikkeistä. Näillä siis vastataan perustuslakivaliokunnan vaatimiin muutosvaatimuksiin.

Ohessa asiasta perusteellinen tiedote:

Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan

”Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa 1.6.2018. Hallitus on tarkentanut tämän pohjalta uudistuksen etenemistä. Hallituksen muutosehdotukset annetaan eduskunnalle hallituksen vastineena.

Hallitus on perehtynyt huolellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon sekä valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden näkemyksiin. Maakunnilta on lisäksi pyydetty näkemys valmiudesta valinnanvapauden toimeenpanoon.

Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunta antaa tämän jälkeen asiasta mietintönsä vielä perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Hallituksen vastineen ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työhön ovat osallistuneet myös työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö.

Vastine on valiokunnalle luovutettu asiakirja, jonka julkisuus määräytyy eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Hallituksen puolesta vastine on valmis julkistettavaksi.” Ja tänään myös eduskunnassa päätettiin, että koko vastine julkaistaan huomenna. Minusta ratkaisu on oikea ja lisää luottamusta tätä asiaa kohtaan ja myös avoimuutta.

Maakuntien riittävä rahoitus varmistetaan – menokehitys säilyy pääsääntönä

”Hallitus varmistaa maakuntien oikeuden lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi. Näin varmistettaisiin riittävä rahoitus myös poikkeustilanteissa. Valtion rahoituksen tason määräytymisen lähtökohtana olisi edelleen toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen vain rajoitetusti (niin sanottu kustannusten kasvun hillintää koskeva rajoitin).

Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta. Uusi säännös korvaisi aiemmat ehdotukset yksittäisen taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan tukemisesta. Maakunnalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus saada valtionavustusta sekä valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamiseksi. Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti.

Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.

Rahoituslakiin ehdotetut muutokset täsmentävät jo aiemmin rahoituslakiehdotukseen sisältynyttä valtion velvollisuutta turvata riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, eivätkä ne vaaranna julkisen talouden kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Valinnanvapauden toimeenpanoon pidempi vaiheistus – kriteerit täyttävä maakunta voi aloittaa aiemmin

Hallitus haluaa varmistaa, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan ja siihen varataan riittävästi aikaa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa 1.1.2022. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä 1.1.2023 asti.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan kuten hallitus on jo aiemmin esittänyt eli 1.1.2022 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2021. Sitä ennen käytössä olisivat nykyiset välineet, kuten palveluseteli ja maksusitoumus.

Valinnanvapauden pilotoinnilla taattaisiin sujuva siirtymä uuteen valinnanvapausmalliin. Pilotit toteutettaisiin vuosina 2019-2020. Valinnanvapauslakiin lisättäisiin pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit.

EU:n valtiontukisääntely ei ole ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa

Hallitus on varmistanut valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.

Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä).

Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.

Hallitus esittää ratkaisuja myös muihin asiakohtiin, joita perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat nostaneet lausunnoissaan esiin.”

Tässä siis lyhyesti yhteenvetona tuo mitä nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen tehtiin. Näin siis uudistus voi edetä ja minusta hienoa ja tärkeää, että maakunnille annetaan myös mahdollisuus laittaa palveluita paremmiksi jo etuajassa jos ja kun maakunta siihen on valmis. Siis paremmin mukana olevien ja paremmassa kunnossa olevien maakuntien ei tarvitse odottaa sitä, että esimerkiksi Uusimaa saa asiansa tältä osin järjestykseen ja käyttöönottokuntoon.

Mutta sote etenee ja hyvä, että etenee sillä meidän pitää saada tämän maan lääkäripalvelut toimimaan ja lääkärijonot purettua. Nyt monessa paikassa joutuu lääkäriin pääsyä odottamaan viikkoja ja toisaalta he joilla on rahaa tai työpaikka pääsevät ohituskaistalla käyttämään valinnanvapautta. Nyt siis valinnanvapaudesta tehdään harvojen etuoikeuden sijaan jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Nyt vielä kunnanhallitukseen. Tänään listalla mm. yritysasioita ja talousasioita. Ja mikä hienoa olemme Lopelle onnistuneet painamaan työttömyyden 5,2 prosenttiin. Se on Hämeen kunnista alhaisin. Myös nuorisotyöttömyys hieman helpottanut ja myös pitkäaikaistyöttömyys. Hyvää työtä tehnyt meidän työllisyyskoordinaattori, mutta myös HyRia-Säätiö Lopen pajalla. Ja tälläkin hetkellä mm. Lopen Metallivalimolla eli Alteamsillä on työtä tekevälle tarjolla.

Kello 22.11 ja mökillä. Pitkä päivä ja monenlaista ohjelmaa. Mutta vasta huomenna jatketaan eli onhan tässä taas aikaa siihen 🙂

 

Kommentit