Valtiovarainministeriö julkaisi eilen tuoreimman talousennusteensa. Sen mukaan maamme talouden suhdannenousu jatkuu tänä vuonna kiihtyen 2,9 prosenttiin. Tämän jälkeen talouskasvun ennustetaan kuitenkin hidastuvan alle kahteen prosenttiin tulevina vuosina ja tämä luokin oman vaikeuskertoimensa tuleviin vuosiin. Ensi vuonna talous kasvaisi 1,8 prosenttia ja 2020 1,7 prosenttia.
Close-up of a Calculator and Pen on a Financial Newspaper. Blue-toned.
Ylijohtaja Mikko Spolander totesikin, että ”Suomen suhdannekuva on suotuisa. Talous kasvaa ripeää vauhtia tänä vuonna. Sen jälkeen kasvu hidastuu. Häiriöt kansainvälisessä kaupassa ovat uhka, joka iskisi toteutuessaan kipeästi Suomen talouteen. Suotuisan suhdanteen aikana pitäisi rakentaa puskureita julkiseen talouteen vaisumpien aikojen ja ikävien yllätysten varalle.” Tämä pitäisi nyt kaikkien muistaa ja huomioida. Eli valtionhallinto on julkisen talouden sektoreista kaikkein alijäämäisin ja valtion tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, kun valtion menojen kasvu on maltillista ja verotulot kasvavat hyvin. Valtionhallinto on silti edelleen alijäämäinen vuonna 2020. ”Vaikka talouskasvu siivittää julkisen talouden vahvistumista, on julkinen talous pitkän heikon talouskehityksen kauden jäljiltä edelleen selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa haavoittuvammassa tilassa. Puskurit tulevien menopaineiden ja taantumien varalle ovat lähivuosina vielä hyvin ohuet talouskasvun jo hidastuessa. Väestön ikääntyminen luo paineita julkiseen talouteen ensi vuosikymmenellä, kun erityisesti hoito- ja hoivamenojen kasvu jatkuu nopeana.”
Tänä vuonna talouskasvua tukevat edelleen investoinnit, vaikka rakennusinvestoinnit vähenevät jo ensi vuonna. Myös viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin vaikutus maamme talouskasvuun pienenee. VM:n talouskatsauksen mukaan kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.
Maamme talouden hyvä suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdettamme. Myös tällä kaudella tehdyt ratkaisut hillitsevät menojen kasvua ja vahvistavat julkista taloutta. Itseasiassa julkisen talouden rahoitusasema tuoreen arvion mukaan lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan ensi vuonna julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosenttiin.
Huomionarvoista on sekin, että vaikka edelleen työttömyys on monen kiusana ja työttömiä on paljon niin monilla toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi muodostua kasvun esteeksi. Työllisyysaste nousee hallituksen asettamaan tavoitteeseen 72 prosenttiin vuonna 2019 ja itseasiassa jatkaa nousuaan myös vuonna 2020. Silloin työllisyysasteen arvioidaan olevan 72,6%, mutta yleispohjoismaiseen noin 75 prosentin tasoon on vielä matkaa ja se meilläkin täytyy saavuttaa kun haluamme pitää huolta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan huomennakin.
VM:n katsauksen mukaan myös maailman BKT:n kasvu on nopeimmillaan tänä vuonna. Korkeasuhdanne jatkunee myös lähivuosina, mutta monet ennakoivat indikaattorit viittaavat maailmantalouden kasvun lievään hidastumiseen.
Mielenkiintoinen ja huolestuttava ilmiö on myös protektionismin lisääntyminen mikä osaltaan alentaa kasvumahdollisuuksia. ”Kaupan rajoitteet vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heikentävät kuluttajien luottamusta talouden kehitykseen.” Onneksi kuitenkin Yhdysvaltojen asettamien teräs- ja alumiinitullien vaikutus meidän vientiin on verraten pieni, sillä terästuotteiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin on melko vähäistä. Mutta esimerkiksi Hämeenlinnan SSAB saattaa tästä kärsiä ja myös Sako ja Patriakin saavat tällaisessa tilanteessa osaltaan olla tarkkoina. Kyseeseen voi tulla myös muunlaisia uusia rajoitteita. VM:nkin mukaan laajemmalle levitessään kaupan esteiden pystyttäminen voi kuitenkin johtaa kysynnän kasvun hidastumiseen koko maailmassa. Kiristyvän protektionismin välilliset vaikutukset heijastuisivat luonnollisesti myös Suomen vientiin.
….
Eduskunnassa tänään päivä meillä puolustusvaliokunnasss käsittelyssä mielenkiintoinen uusi sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma (Action Plan on Military Mobility). Hanke on tärkeä meille mm. valmiuden näkökulmasta, mutta myös kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen osalta. Rahoitusta voisi saada mm. siltojen kantavuuteen, alikulkujen korotuksiin, mutta ehkä myös keskeisten raideyhteyksien kehittämiseen ja rakentamiseen. Täytyy katsoa voisiko tästä rahoitusinstrumenttistä löytyä rahaa myös Panssariprikaatin ja Riihimäen varuskunnankin lähialueiden liikennehankkeita. Lisäksi esillä tänään myös Iso-Britannian johtama JEF-joukon toimintaan liittyvän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen. Asia siis edennyt suunnitelmien mukaan ja JEF-joukon operatiivinen kyky julistetaan Lontoossa vielä tämän kuun aikana. Mukana tässä isäntamaana britit ja mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Liettua, Latvia ja Viro.
….
Kello 20.03. Kotona ja hieman ukkostakin illansuu tarjosi ja muutaman vesipisarankin. Töissä iltapäivällä pidin puheen lukiolain uudistuksesta täysistunnossa ja valiokunnissa väänsimme sivistysvaliokunnassa valmiiksi varhaiskasvatuslain ja Valtiovarainvaliokunnan puolella julkisen talouden suunnitelman mietintöä ja myös lisätalousarviota. Ne pian meiltä myös ulos ja kevätpuoli näin pikku hiljaa valmiiksi. Aamusta jatketaan ja se juhannuskin siellä jo muutaman yön takana vaanii.
Myrskyn jälkeen on pouta sää…
Ja tänään Mannerheim jahdin sarvipään trofee Pekkalan saunan uudeksi pyyhetelineeksi 🙂 Onneksi vain kaksi lasta niin piikitkin riittää.
Ja tänäkin vuonna jatkan Lastenklinikoiden Kummien tukijana. Taisi jo ainakin kymmenes tuki nalle tulla.