Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjan viimeisen päivän blogini otsikko lupaus on ehkä hieman liioitteleva tai liikoja lupaava, mutta selvä juju siinä piilee. Nimittäin jos esimerkiksi jokainen meistä maksaisi maitopurkistaan kaupassa 5 senttiä nykyistä enemmän niin se näkyisi maitotilan tilipussissa merkittävänä lisänä. Esimerkiksi 250 000 litraa maitoa vuodessa tuottava maitotila saisi viiden sentin lisällä joka kuukausi tuhat euroa lisää palkkaa.
Voisiko siis halpuuttamisen sijaan seuraavaksi luvata reiluuttaen, että jokaisesta maitopurkista maitotilalle tuloutetaan 5 senttiä tai vaikkapa 10 senttiä nykyistä enemmän. Minusta voisi ja jos kauppa lupaisi toisen 5 senttiä lisää jos minä maksaisin 5 senttiä enemmän tölkistäni niin siihenkin reiluuttamiseen lähtisin ilomielin mukaan.
Vastaavasti hyvässä suomalaisessa leivässä vastaava reiluutus näkyisi maanviljelijän, suomalaisen ruuantuottajan, palkkapussissa jo muutamalla sentillä. Luulisi, että kaupan kuluttajahinnoista löytyisi nämä ratkaisevat sentit niille kovimman työntekijöillekin.
Minusta tämä siivu pitäisi löytyä lisää kaikista ruokatuotteista suomalaisille ruuantuottajille kaiken maailman halpuuttamisen ja ale-kampanjoinnin sijaan. Ja jos se ei onnistu niin luokaapa Suomalaista ja Pirkka yms. -tuoteperheiden lisäksi Reilu Maanviljelijä -tuoteperhe. Siinä kaupan asiakas tietäisi, että tästä maidosta, juustosta, jugurtista ja lihasta ja kananmunista tuottajakin saa ansaitsemansa siivun.
Suomalaisen ruuan viikoton kerännyt jälleen mukaan hienosti väkeä niin Facebookissa kuin bloggaakijia, ravintoloita, kauppoja ja muitakin. Suomalaista ruokaa arvostetaan puheiden lisäksi myös teoissa yhä enemmän, mutta tehtävää siis riittää jatkossakin.
Suomalaisen ruuan tunnettuus on myös parantunut. Joutsenlippu on suomalaisen ruuan merkkinä erittäin tunnettu ja takuu siitä, että ruoka on suomalaista. Kotimaisilla kahvihuonevihanneksilla on myös oma Sirkkalehti-merkkinsä. Vihreä-sinivalkoinen -merkki on tänäpäivänä tunnetumpi kuin koskaan ennen. Käytännössä kaikki (98%, Suomen Gallup 1/2017 imagotutkimus) suomalaiset tuntevat merkin ja tietävät sen merkityksen. Vuodesta 1989 käytössä ollutta Sirkkalehtimerkkiä voidaan käyttää vain Suomessa viljellyillä puutarhakasveilla ja ruokaperunalla. Ja merkin käyttö edellyttää tiukkaan laatujärjestelmään kuulumista ja käyttölupaa Kotimaiset Kasvikset ry:ltä.
Kauppapuutarhaliiton suomalaisuusbrändi Sirkkalehti-merkillä onkin yksi tunnetuimpia suomalaisia brändejä. Osaltaan tämä ja ennen muuta se, että kaupassa valitaan kotimaista onkin mahdollistanut sen, että meillä tuotetaan liki kolminkertainen määrä kurkkua ja tomaatteja asukaslukuun suhteutettuna verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vuodessa noin 40 miljoonaa kiloa ja sen päälle ruukkusalaatteja yli 110 miljoonaa kiloa vuodessa. Kurkuissa, tomaateissa ja ruukkusalaateissa kaupassa halutaan erityisesti, että ne ovat suomalaisia. Suomalaisuuden rinnalla tuoreen tammikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan meille suomalaisille erityisen tärkeitä arvoja ovat kotimaisen ruuan turvallisuus, työllistävä vaikutus ja laatu. Sirkkalehti-tuotteita huomattavasti tai ainakin jonkin verran muita tuotteita turvallisempia piti peräti 84% vastaajista. Maassamme onkin maailman puhtaimmat vihannekset ja siitä saamme kiittää pitkää ja kylmää talvea. Myrkytyksiä ei tarvita sillä tavalla kuin muualla kun kerran vuodessa pakkanen panee ötökät ja muut kiusankappaleet kuriin.
Puolet suomalaisista valitsee aina suomalaisen vihanneksen. Kolmannes tekee saman valinnan kunhan kotimainen on samanhintaista kuin ulkomaalainen. Yksikään kyselyyn vastannut ei ilmoittanut valitsevansa aina ulkomaalaista tuotetta. Se ei siis yhdellekään suomalaiselle ollut arvo valita ruokaansa kaupassa.
Kaksi viikkoa on nyt syöty tiukasti jälleen suomalaista ja kampanjamme on ollut hienosti esillä myös eri medioissa niin paikallisesti, maakunnissa kuin valtakunnankin tasolla. Ensi vuoden maaliskuussa kampanja täyttää viisi vuotta ja toivottavasti siihen mennessä olemme ottaneet jälleen hyviä askelia suomalaisen ruuan ja ruuantuotannon pelastamisen parissa.
Muistetaan se tärkeä muistisääntö – 10 euroa lisää kotimaiseen ruokaan ja tuotteisiin luo maahamme 15 000 uutta työpaikkaa. Siis puhdasta, turvallinen ja usein jopa tilalle asti jäljitettävä suomalainen ruoka myös työllistää ja pitää maamme rattaa pyörimässä. Meidän jokaisen valinnoilla on siis suurempi merkitys kuin uskommekaan.
Itse syön suomalaista ruokaa ympäri vuoden ja lupaan tämänkin vuoden aikana tehdä aktiivisesti kaiken mahdollisen kotimaisen ruuantuotannon pelastamiseksi ja vahvistamiseksi.
…
Tänään maakuntapäivä Hämeessä. Aamusta Lopella ja sitten Riihimäellä yksi yritysvierailu ja Suomen Metsästysmuseon hallituksen kokous. Uusi viikko alkuun. Ei synkistellä vaan mennään ja tehdään.
….
Kiitos. Tämän aamuinen blogitekstini on saavuttanut huikean suosion sosiaalisessa mediassa. Iltaan mennessä tätä on jaettu yli 1200 kertaa ja teksti leviää myös twitterissä ja muullakin. Hieno juttu ja kiitos myös kymmenistä palautteista liittyen tähän avaukseeni ja esittämääni. Ja hienolta näyttää myös se, että monet olisivat valmiita tähän reiluuttamiseen jos kaupat siihen tarttuisivat. Ehdotinkin jo S-ryhmälle, Keskolle ja Lidlille, että ottakaapa tästä koppi ja tehdää Maidontuottajallekin Reilua Maito -merkki. Lupaan itsekin ryhtyä sen mainon kanta-asiakkaaksi.
Tänään päivä yrittäjätapaamisten parissa Riihimäellä ja mielenkiintoinen vierailu vielä Riihimäen Prismakeskuksen Aurinko Apteekissa. Ajankohtaisia apteekkialan asioita läpi. Allalla mm. huoli siitä, että lääkkeiden vienti ruokakauppaan romahduttaisi apteekkiverkon ja sen jälkeen monissa paikoissa ei reseptilääkkeitä enää saisikaan kotikunnasta vaan niitä pitäisi lähteä hakemaan isommista kaupungeista jäljelle jäävistä apteekeista. Itse tämän problematiikan olen tiennyt pitkään ja siksi en ole ollut innokas avaamaan reseptittömiäkään lääkkeitä ruokakauppaan. Meillä on nyt laaja ja kattava apteekkiverkko mistä saa erinomaista ja osaavaa palvelua ja minusta sitä ei kannata romuttaa vain romuttamisen ilosta. Vapauttaminen ei toisi lopulta mitään hyvää vaan vain etelä-eurooppalaisen kemikalioverkon mistä voisi ruokakauppojen rinnalla saada sen perus särkylääkkeen, mutta ei siis muuta.
Iltapäivällä vielä parituntinen Suomen Metsästysmuseon hallituksen kokous ja illalla kaivoimme pyörät vajasta esiin. Asfaltti on mustaa vaikka ei vielä kuumaa olekaan. Ja hieno pyörälenkki illalla. Huomenna sitten eduskunnassa jatketaan ja aamusta mm. Afrikan matkan kehitysyhteistyöbriiffi eduskunnassa ja paljon muuta.