Nuorten uusi itsenäisyysjulistus – Puhemies Maria Lohela ja rouva Jenni Haukio jakoivat 100vision -palkinnon valtiosalissa

Blogi, keskiviikkona 15.11.2017

P.E Svinhufvudin johtama senaatti antoi 4. joulukuuta 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen, mikä oli esitys maamme julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään maamme itsenäisyyspäivänä vaikka juhlapäiväksi olisi hyvin voinut valikoitua joku muukin itsenäistymiseemme keskeisesti liittyvä tärkeä päivä. Julistus oli nimittäin vain osa – tosin tärkeä osa – maamme itsenäistymisprosessia.

”Svinhufvudin senaatin tärkeimpänä ja ensimmäisenä tehtävän pidettiin Suomen itsenäisyyden pikaista järjestämistä, sillä eduskunnan porvarillinen enemmistö halusi irtautua mahdollisimman nopeasti Venäjästä, jossa olivat bolševikit nousseet valtaan.”

Jo 4.12.1917 senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki julistuksen eduskunnalle. ”SDP:n edustajat jäivät mielenosoituksellisesti istumaan julistuksen lukemisen ajaksi ja esittivät heti sen jälkeen vastalauseensa senaatin tekemästä esityksestä. Porvarilliset puolueet äänestivät kyseisen esityksen puolesta ja sosiaalidemokraatit oman vastaesityksensä puolesta; äänet jakautuivat 100–88 ensin mainitun hyväksi. Itsenäisyysjulistus tuli näin hyväksytyksi Heimolan talossa missä eduskunta silloin kokoontui. Nykyinen eduskuntatalo valmistui vasta 1930-luvun alkuun.

Rouva Jenni Haukio ja puhemies Maria Lohela onnittelivat tänään nuorten Itsenäisyysjulistuksen voittajatyön tekijöitä.

Tänään eduskunnassa puhemies Maria Lohela ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoliso rouva Jenni Haukio julkistivat uuden ”Visio Suomesta seuraavaksi 100 vuodeksi – nuorten uusi itsenäisyysjulistuksen”. Voittajaksi valikoitui Suomalaiset-teksti, jonka olivat laatineet Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen Kuopion Lyseon lukiosta.

Kilpailuraadin valintaperusteiden mukaan tekstissä on selkeä visio tulevaisuudesta ja se kestää aikaa. Koko työ kokonaisuudessaan vastasi raadin määrittelemiin kriteereihin. Sanoma on positiivinen ja puhutteleva. Siitä löytyy katse menneisyyden ja nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Teksti puhuttelee sekä nuoria että aikuisia. Uusi Suomen Itsenäisyysjulistus löytyy täältä. Kannattaa lukea!

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kutsuttiin siis maamme koulut (yläkoulut, erityiskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) tekemään maallemme ”uusi itsenäisyysjulistus” eli visio Suomen ja suomalaisten seuraavasta sadasta vuodesta. Suomalaiset nuoret saivat muotoilla uuden vision, jonka pohjana sai olla aiempi 100 vuotta sitten tehty itsenäisyysjulistus tai yhtä hyvin liikkeelle voi lähteä ihan tyhjältä pöydältä. Voittaneen esityksen lisäksi kokoon saatiin noin 150 hienoa aitoa nuorten tekemään visiota 100-vuotiaalle Suomelle. Jokainen kiitoksen ja arvostuksen ansaitseva ja tutustumisen arvoinen.

Hieno juhlavatilaisuus valtiosalissa ja suuri kiitos nuorille ja puhemiehelle ja Jenni Haukiolle.

Vantaan koululaisia tänään päivällä vieraanani.

Tänään myös juhlistettiin eduskunnassa Suomenhevosta. Eduskunnan Hevosystäväinseura, Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöryhmä järjestivät Hevosvaltiopäivät Eduskuntatalolla. Oma upea ja tärkeä rooli myös tällä omalla hienolla hevosellamme on maamme historiassa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kävi tänään läpi eri oppositiopuolueiden varjobudjetit. Tässä tarkastelussa niiden taloudellinen pohja putosi pois välittömästi. Paljon siis tyhjiä ja epärealistisia lupauksia.

Eduskunnassa tänään normaalit valiokuntien kokoukset, hieman tie ja teiden kunnossapitoasiaa alan ammattilaisten kanssa ja myös vieraana ensin päivällä entisten opiskelukavereitteni luokat Vantaalta ja illalla vielä toinen ryhmä Riihimäen Senioreiden väkeä.

Ja tärkeimpänä tänään iso ja pitkä keskustelu oppositiopuolueiden varjobudjeteista. Muutamia huomioita varjobudjeteista ensi vuodelle 2018 vielä tähän lopuksi.

SDP mainostaa varjobudjettiaan sloganilla ”kasvu kuuluu kaikille”. Alkuun on todettava, että silloin kun SDP oli hallituksessa ja myös valtiovarainministeriön johdossa niin silloin kasvu ei kuulunut kenellekään sillä heidän aikana talous ei kasvanut. Myös nyt SDP:n esittämien muutosten perusteella kasvu ei edelleekään näyttäisi kuuluvan ainakaan sen keskeisille synnyttäjille eli yrittäjille, riskinottajille ja ahkerille koulutetuille työntekijöille. SDP:n vaihtoehtobudjetti sisältää nimittäin runsaasti veronkiristyksiä ja uusia verolajeja. Eniten veronkorotukset kohdistuvat juuri yrittäjiin. SDP esittää yhteensä 929 miljoonalla eurolla veronkiristyksiä ja tekee sen lisäksi ilman minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Todennäköistä on, että näin rajut kertarysäyksellä tehtävät veronkiristykset syöksivät maamme talouden takaisin syöksyyn ja lamaan ja samalla lisäisi työttömyyttä. Tämä siis olisi SDP:n esittämä täydellinen käännös nykyiseen talouspolitiikkaan.

SDP:n esittämää perhevapaauudistusta lukuun ottamatta todelliset rakenteelliset uudistukset loistavat poissaolollaan demarien esityksestä.

SDP on suurin oppositiopuolue, joka on panostanut sivumäärällisesti paljon varjobudjettiinsa. Kuitenkaan esimerkiksi tuloarvioidensa osalta esitys ei vakuuta. SDP on mm. ryöstämässä itsenäisyyden juhlavuotena 355 miljoonaa itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta. Myös Suomen Pankin taseeseen oltaisiin jälleen kerran koskemassa, verovälttelyn torjunnasta arvioidaan saatavan yhteensä 300 miljoonaa ja digitalisaatiosta 200 miljoonaa. Hallituksen esitykseen nähden menot ovat 1,8 miljardia suuremmat, mutta velkaa otettaisiin 170 miljoonaa euroa vähemmän. Lisämäärärahoja kohdennetaan mm. lomarahojen, ammattikoulutuksen ja indeksien leikkausten perumiseen.

Perussuomalaisten varjobudjetista on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Varjobudjetista puuttuu esimerkiksi kokonaan esitettyjen lisätulojen ja menojen koonti. Tiedotustilaisuudessa todettiin lisätulojen olevan 1,3 mrd. ja velkaa otettaisiin 61 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Näitä lukuja on kuitenkin vaikea tarkentaa materiaalista. Perussuomalaisten varjobudjetista puuttuvat myös täysin tietopalveluiden vaikutusarvio.
Sekavasta esitystavasta huolimatta perussuomalaisten varjobudjetti on hyvin kansainvälisyysvastainen: mm. kehitysavusta leikattaisiin puolimiljardia, yritystuista 150 miljoonaa, Yleltä 50 miljoonaa ja turvapaikanhakijoiden kustannuksia laskettaisiin 50 miljoonalla. Myös EU-jäsenmaksut ja puoluetuet menisivät leikkuriin. Menopuolella puolestaan rahaa lisättäisiin perusturvan korotuksiin, omaishoidon tuen nostamiseen ja lapsivähennyksen säilyttämiseen. Selkeän eron muihin oppositiopuolueisiin PS muodostaa siinä, että hallituksen turvallisuuteen tekeminen lisäysten päälle esitetään lisämäärärahoja poliisille, tullille, rajavartiolaitokselle sekä oikeuslaitokselle.

Vasemmistoliitoon budjetissa päällimmäisenä korostuvat veronkorotukset.

KD sen sijaan jakaa varjobudjettinsa kahdeksaan osaan, jotka poikkeavat ministeriöjaottelusta. Lapsiosio on selkeän perhekeskeinen, pääosassa tulonsiirrot lapsiperheellisille (yhteensä + 104 milj.). Ikääntyminen ja terveys-kokonaisuus huomioi erityisesti vanhuspalvelut (yhteensä + 208 milj), jonka lisäksi 10 miljoonaa euroa keliaakikkojen ruokakorvauksiin. Lähimmäisyhteiskunta-osuus painottaa kehitysapua, uskonnollisten yhdyskuntien tukea, mielenterveyttä sekä leipäjonoja. Sisäilmaohjelmassa esitetään 100 miljoonan euron pakettia jakautuen tutkimukseen ja väistötilapanoksiin. Tutkimusosuus on varmasti hyvä, mutta väistötilakorvaus jäädyttää pahimmillaan kuntien omat investoinnit valtion rahan toivossa. Turvallisuus huomioi perinteiset poliisin ja oikeuslaitoksen, lisäksi 15 miljoonan euron panokset harmaaseen talouteen. Koulutus- ja tutkimusosiossa perutaan koulutusleikkauksia sekä tehdään panokset ryhmäkokojen pienentämiseen ja THL:n tukemiseen. THL:n summa on mielenkiintoinen, sillä olisi 7%:n menolisäys THL:n budjettiin. Kasvuosiosta suurin panos menee erityisesti starttirahaan.

Vihreiden varjobudjetti budjetissa velkaa otetaan vajaat 3 mrd euroa, mikä on vähän enemmän mitä hallituksen budjettiesityksessä. Käytännössä vihreiden varjobudjetti nostaa kokonaisveroastetta, mikä syö pohjaa talouden ja työllisyyden kasvulta. Nopeasti toteutettuna monet toimenpiteet johtaisivat tehtaiden sulkemisiin ja työttömyyden kasvuun.

Ja vielä yksi huomio RKP:n varjosta. RKP toteuttaisi oppositiopuolueista merkittävimmän reformin verotukseen.

Riihimäen Senioreiden toinen ryhmä Deryan ja minun vieraana tänään. Mukava oli jälleen tuttuja ja uusiakin senioreita tavata. Ben Zyskowicz kävi myös tätä ryhmäämme tervehtimässä vielä illalla.

 

Kommentit