Liikkumaton kivi sammaloituu
Maamme velkaantuu rajua vauhtia. Rahaa menee moneen ja yhä useammin käytetty euro on velkarahaa. Työnsä aloittanut pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on luvannut laittaa julkista taloutta kuntoon. Työllisyyttä halutaan parantaa, Suomea uudistaa ja saada kasvua aikaan, mutta edessä on myös säästökuuria.
Otan tässä esille yhden asia mihin hukkuu valtavasti rahaa, mutta mistä olisi myös oikein toimin saavutettavissa merkittävästi säästöjä. Kyse on liikkumattomuudesta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.
Jo pitkään eri tutkimukset ja mittaukset ovat tuoneet esille samaa viestiä: Emme vain liiku terveytemme kannalta liian vähän, vaan vietämme suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa eli LIITU-tulokset kertoivat, että liikkumattomuus on lisääntynyt. Emme ole päässeet palaamaan edes koronaan edeltävälle tasolle. Myös aikuisista vain joka neljäs liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja liikkumattomuus lyhentää jo myös työuriakin. Nuorten miesten fyysinen kunto on laskenut tasaisesti vuosikymmeniä. Varusmiesten Cooper-juoksutesti paljastaa, että kunto on jopa romahtanut. Kun neljäkymmentä vuotta sitten, joka neljäs alokas juoksi 3000 metriä niin nyt tähän pääsee enää viisi prosenttia varusmiehistämme. Itseasiassa en ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen tai tilastoon mikä kertoisi päinvastaista viestiä. Ja jopa niillä joilla viikoittainen liikkumisen suositus täytyy liiallinen paikallaanolo on itsenäinen riskitekijä useille kansansairauksille.
Ja tämä muuten maksaa.
UKK-instituutti laski, että päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 mrd euron kustannukset. Aiemmin tehty raportti kertoi, että vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa yli 3 miljardin euron vuosikustannukset. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se on yhteydessä kolmeen neljäsosaan paikallaanolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista. Liian vähäinen liikkuminen ja sen lisäksi runsas paikallaanolo aiheuttavat siis yhteensä noin 4,7 mrd vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset.
Liikkumisen suosituksen saavuttaminen edellyttää 2,5 tunnin reipastehoisen tai tunnin ja vartin rasittavatehoisen liikkumisen jakamista viikon eri päiville. Ajallisesti terveysliikuntasuositus on siis toteutettavissa. Minimimäärä vastaa vain noin 2 % viikoittaisesta valveillaoloajasta, kahdeksan tunnin yöunet huomioiden. Jokainen voi siis itse tämän aikalailla helpolla ratkaista.
Mutta hyvinvointivaltiomme ei tule kestämään, jos suuntaa ei saada yhdessä kääntymään. Kaikkien toimijoiden yhteistyötä on lisättävä. Liikunnan esteitä pitää poistaa ennen kuin liikkumattomuuden seuraukset kasvavat kestämättömiksi.
Keinoja on erilaisia. Omassa kotikunnassani Lopella poistimme liikuntatiloilta kaikki maksut. Panostaa kannattaa myös mm. kevyen liikenteen väyliin, mitkä ovat aikuisten suosituin ja suurin liikuntapaikka. Myös luonto ja polut tarjoavat paljon mahdollisuuksia.
Suurimmat lasten ja nuorten kokemat esteet ovat liikuntalajin ohjauksen ja liikuntapaikkojen puute kodin läheisyydessä. Tarvitaan lisää lähiliikuntapaikkoja ilman varattuja vuoroja ja kalliita osallistusmismaksuja. Koulupihat on hyvä saada myös kouluajan ulkopuoliseen käyttöön ja yhdyskuntasuunnittelussa pohtia aina lisääkö ratkaisut liikuntaa vai vähentävätkö ne sitä.
Sillä lopulta liike on lääke.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Valtion Liikuntaneuvoston jäsen