Maamme nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi näin keväällä, kun neuvottelimme maahamme uutta hallitusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mutta myös geopoliittiset- ja ympäristöriskit ovat luoneet lisää huolia talouteen. Hallitusneuvotteluiden tilannekuvassa paljastuikin, että maamme julkisen talouden tilanne on vielä huonompi kuin uskoimme ja mitä julkisuuteen oli kerrottu. Hallituksen talouspolitiikan lähtökohdaksi otimmekin tehtävän turvata hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Alkaneen vaalikauden aikana tulee vahvistaa julkista taloutta ja kääntää maamme velkaantumiskehitys.
Rajuksi äitynyt velkaantuminen ja nyt nopeasti nousevat korot ovat johtaneet siihen, että velanhoitokulumme nousevat pian jo viiteen miljardiin euroon. Tätä korkomenoa voi verrata siihen, että niin meidän koko maanpuolustukseen käytetty summa on samaa kokoluokkaa.
Hallituspuolueet sitoutuivatkin vahvistamaan julkista taloutta nettomääräisesti 6 mrd. eurolla vaalikauden aikana. Suorat sopeutustoimet ovat reilut 4 mrd. euroa ja työllisyyttä parantavat toimet lähes 2 mrd. euron vuoden 2027 tasolla. Tämäkään ei vielä riitä, vaan tehtävää jää myös seuraavalle vaalikaudella. Valtiovarainministeriö on suositellutkin ns. 6+3 -ohjelmaa, mikä korjaisi kehityksen. Seuraavan vaalikauden urakka voi tosin olla vielä tätä suurempi. Tärkeä osa julkistalouden sopeuttamista on nyt lisätä työtä ja työllisyyttä, mutta myös parantaa yrittämisen asemaa, mutta myös työn vastaanottamisen ja tarjoamisen kannusteita.
Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, vaikka valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 onkin 10,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat nimittäin 1,1 mrd. euroa pienemmät ja alijäämä 1,5 mrd euroa pienempi kuin kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Mutta mm. kasvaneet korkokulut suurentavat urakkaa entisestään.
Verouudistuksilla haluamme kannustaa työntekoon sekä yrittäjyyteen ja tukea kotimaista omistajuutta. Kevennämme työn verotusta 100 miljoonalla eurolla pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallitus yhtäältä kiristää joitain veroja mutta toisaalta keventää veroja toisaalla niin, että kokonaisveroaste ei nouse. Uskallan sanoa, että hallituksen talous- ja työllisyysohjelma on kunnianhimoisin mitä tässä maassa on nähty.
Otetaan muutama nosto ensi vuoden budjetista. Alle kolmevuotiaiden lapsilisää korotamme 26 eurolla kuukaudessa. Lisäksi yksinhuoltajakorotusta ja neljännen ja viidennen lapsen lapsilisää korotetaan 10 eurolla. Opintorahan huoltajakorotusta nostetaan. Perusopetukseen satsataan 200 miljoonaa euroa lisää rahaa. Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen varataan 20 miljoonaa euroa vuosittain ja poliisin resursseja lisätään portaittain 70 miljoonalla eurolla. Poliisien määrä nostetaan 8 000:aan vaalikauden loppuun mennessä. Panostuksia maanpuolustukseen jatketaan ja Puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään 50 miljoonan euron korotus. Polttoaineverotusta kevennetään luvatusti ja tiestön korjausvelan umpeen kuromiseen panostetaan.
Toteutamme myös valtionhallinnon vajaan 250 miljoonan euron tuottavuusohjelman ja myös kehitysyhteistyön määrärahoja alennetaan asteittain. Painopistettä siirretään Ukrainan humanitaariseen tukemiseen, johon osoitetaan vuosittain 58 miljoonaa euroa puolustusmateriaaliavun lisäksi.
Lopullisesti ensi vuoden budjetin hyväksyy eduskunta loppuvuodesta.
Nyt tehtävillä ja hallitusohjelmassa linjatulla sopeutuksella julkisen talouden kehityksen suunta muuttuu, mutta sopeutusta on jatkettava koko vaalikauden ja kuluvan vaalikauden jälkeenkin.
Jos mitään ei tehdä, voimme heittää hyvästit hyvinvointiyhteiskunnalle.
Timo Heinonen
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)