”Kunpa tämä olisi aloitettu aiemmin”

Blogi, keskiviikkona 17.04.2024

”Kunpa tämä olisi aloitettu aiemmin”

Tähän pääministeri Petteri Orpon (A-Studio 16.4.2024) toteamukseen sisältyy paljon. Nyt on vastuunkannon aika ja onneksi myös hallitus, joka siihen pystyy ja myös uskaltaa.

Orpo totesi myös, että ”olen sinänsä pahoillani, että joudumme tekemään tällaisia päätöksiä, mutta näillä on tarkoitus”.

© Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Ja se tarkoitus ja tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.

Mutta eilen illalla lupasin hieman käydä läpi tarkemmin alkuviikon kehysriihen päätöksiä. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus sopi siis eilen päivällä vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Toimillamme parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan toisaalta edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Ratkaisuissa on pyritty suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset työ, turvallisuus ja osaaminen. Kokonaisuudessa on huomioitu päätösten oikeudenmukaisuus.

Tavoitteenamme on siis turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Suomen pitää olla tulevaisuudessakin maa, jossa on laadukasta koulutusta, toimivat terveyspalvelut ja hoivaa sitä tarvitseville. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kestävää taloutta.

Hallitusohjelmassa sitouduimme jo vuosi sitten kesällä tekemään ratkaisut, jotka vahvistavat julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardia vuoden 2027 tasolla. Tämän jälkeen maamme julkinen talous on edelleen heikentynyt. Aiemmin päätetyt sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista vuoteen 2027 mennessä ja ilman lisätoimia julkisen talouden velka lähestyisi 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2028. Myös EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen edellyttää uusia julkista taloutta vahvistavia toimia. Siksi nyt päätimme lisätoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta noin 3 miljardilla eurolla.  Näin pyrimme estämään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun ja Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn.

Hallitusohjelman ydintä ovat työllisyys, turvallisuus ja osaaminen. Nyt tehdyt lisäsopeutustoimet on toteutettu niin, etteivät nämä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden keskeiset pilarit vaarannu. Kestävä hyvinvointi perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Suomi huolehtii niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudestaan. Maatalouden edellytysten turvaaminen on myös huoltovarmuutta. Jatkossakin Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen.

Pidämme myös kiinni perusopetuksen rahoitukseen tehdystä pysyvästä 200 miljoonan euron lisäyksestä. Lisäyksellä mahdollistetaan hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen kolmella vuosiviikkotunnilla oppilaiden perustaitojen vahvistamiseksi sekä oppimisen tuen uudistaminen ja tasa-arvorahoituksen määrärahatason vakiinnuttaminen. Pidämme kiinni myös historiallisen mittavasta T&K-rahoituslain mukaisesta, 1 miljardin euron lisäpanostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen vuoteen 2027 mennessä.

Hallituksen tiedotteessa, mikä tässä myös pohjana, todettiin myös, että vaikea taloudellinen tilanne haastaa luottamusta yhteiskuntaan. ”Hallitus on tehnyt tarvittavan lisäsopeutuksen niin, että kokonaisuudessa on huomioitu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Toimien vaikutus kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin, mutta kuitenkin niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa on pyritty turvaamaan. Hallitus on huomioinut lapsiperheet, lapset ja nuoret. Merkittäviä säästöjä kohdennetaan hallintoon.”

Kehysriihen päätösten mukaisesti laadimme erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Pakettiin sisältyy lapsiasiainvaltuutetun esittämän lastensuojelun hybridimallin kehittäminen (mistä myös itse viime viikolla kirjoitin), lisärahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyölle, mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin ja ensi- ja turvakodeille. Lisärahoitusta ohjataan myös nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaisen ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi päätimme erillisestä 5 miljoonan kertaluontoisesta rahoituksesta koulukiusaamisen vastaiseen työhön.

Panostamme myös 10 miljoonaa euroa aikuiskoulutustuen korvaavaan malliin kriittisimpien alojen osalta. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan 5 miljoonalla eurolla.

Hämeenlinnan keskussairaala säilyy

Teimme kehysriihessä ratkaisun myös sairaalaverkosta. Päätimme toteuttaa suurelta osin sairaalaverkkouudistuksen vaihetta 1 mukailevan ratkaisun, joka koskee perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä ja eräiden erikoissairaanhoidon sairaaloiden palveluvalikoimaa ja päivystyksiä. Uudistuksella pyritään tasapainottamaan julkisia menoja sekä osaltaan vastaamaan terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Mutta päätimme sitten hylätä sairaalaverkkouudistuksen työryhmäesityksen seuraavat vaiheet. Tämä siis tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnassa säilyy jatkossakin keskussairaala. Sen sijaan päätimme kehysriihessä korvaavista säästötoimista, joilla sairaalaverkkouudistuksen hylätyt seuraavat osat korvataan hallitusohjelman talousliitteen toteuttamiseksi. Näiden korvaavien säästöjen mittaluokka on noin 75 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa ratkaisusta tarkemmin.

Suomi ei nouse vain julkista taloutta sopeuttamalla. Siksi päätimme kehysriihessä myös investointien vauhdittamisesta osana kasvupakettia.

Emme siis tehneet muutoksia hallitusohjelmassa sovittuun investointiohjelmaan. Investointiohjelmalla on elvyttävä ja talouskasvua vahvistava vaikutus, joka on tärkeä nykyisessä suhdannetilanteessa. Teemme päätöksiä seuraavista käynnistyvistä liikennehankkeista toukokuun lisätalousarvioesityksen yhteydessä ja syksyn budjettiriihessä.

Uudet säästötoimet

Uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta säästöjen osuus on noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Julkisen talouden vaikean tilanteen takia sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille.

Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.

Osana säästötoimia hyvinvointialueiden velvoitteita kevennetään. Pyrimme turvaamaan sote-palvelut mm. helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. Henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan ja joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle.

Osaamistason nostaminen turvataan lisäsopeutuksesta huolimatta. Perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen ei kohdenneta rahoituksen tai opiskelijapaikkojen vähennyksiä. Ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille vähennetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025. Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon, enimmäismäärä tarkentuu myöhemmässä valmistelussa.

Eläkeläisten asumistukea uudistetaan maltillisesti niin, että säästövaikutus kohdistetaan varakkaimpiin asumistukea saaviin eläkkeisiin. Lääkekorvauksiin ja apteekkitalouteen kohdistetaan säästöjä osana laajempaa uudistustyötä. Sairauspäivärahaa sopeutetaan painottaen korkeampia tuloluokkia. Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan EU-käytänteiden mukaisesti. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti poistetaan oppivelvollisuuden pidennyksestä johtuvat päällekkäisyydet ammatillisen kuntoutuksen etuuksissa korottamalla kuntoutusrahan ja kansaneläkkeen ikärajaa 16 ikävuodesta 18 vuoteen uusien saajien osalta. Hallitus ei esitä muutoksia kansaneläkkeisiin tai työeläkkeisiin indeksikorotusten osalta.

Yritystukia vähennetään. Alueellista kuljetustukea alennetaan ja Business Finlandin muuhun kuin T&K-rahoitukseen kohdistuvaa avustusvaltuutta alennetaan. Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi. Lisäksi työnantajan koulutusvähennys poistetaan, sillä vähennyksellä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita.  Valtion kokonaan omistaman Työkanava Oy:n toiminta päättyy, sillä sen työllistämistoiminta ei ole vastannut eritystehtäväyhtiölle asetettuja tavoitteita. Haemme osatyökykyisten työllistämiseen tehokkaampia keinoja.

Muita säästöjä kohdistetaan muun muassa kehitysyhteistyöhön ja nimeämättömien liikennehankkeiden hankevaraukseen.

Budjettitalouden tuloja kasvattaa Metsähallituksen tuloutuksen maltillinen kasvattaminen ilman, että hakkuita joudutaan laajentamaan. Myös kuntien kotoutumiskorvauksia alennetaan.

Hallitusohjelmassa päätettyjen avustussäästöjen lisäksi tehdään uusia valtionosuussäästöjä kaikille eri toimialoille.

Lisäksi tiettyjä hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä aikaistetaan, jotta Suomi välttää joutumisen alijäämämenettelyyn. Esimerkiksi väyläverkon kehittämiseen, kehitysyhteistyöhön, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin kohdistuvat säästöt aikaistuvat.

Uudet säästöt tulevat lisäämään hallitusohjelmassa jo sovittuja säästöjä täysimääräisesti.

Kehysriihessä tehdyt veroratkaisut

Veropolitiikkamme tavoitteena on kotitalouksien ostovoiman kohentuminen, työnteon kannustimien parantuminen ja talouskasvun edellytysten vahvistuminen. Verotuksen pitää kannustaa yrittäjyyteen ja tukea kotimaista omistajuutta.

Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi teemme julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Toimet on valittu niin, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle. Hallitus päätti myös investointeja edistävistä veroratkaisuista.

Veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna. Itseasiassa vuonna 2023 kokonaisveroaste oli 41,9 %. Vuonna 2027 uusien päätösten jälkeen kokonaisveroaste tulee olemaan ennusteen mukaan 41,8 %.

Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Lisäksi eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien. Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan. Kaivosmineraaliveroa, tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa korotetaan aiempaa päätettyä enemmän. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin.  Matkailuautojen autoverotuki poistetaan asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.

Lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kuntien tulopohjaa vahvistetaan korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä. Muutos kasvattaa kuntien verotuloja ja vähentää valtion.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuosina 2026 ja 2027. Indeksitarkistus sisältyy teknisenä oletuksena myös vuodelle 2028. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.

Huomioimme veropäätöksissä myös THL:n suositukset terveysperusteisesta verotuksesta. Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Arvaan, että joku hymyilee. Totta, joskus juhlapuheet toteutuvat. Ihan yksinkertainen ei tämä malli kuitenkaan tule olemaan. Näin luulen. Toivottavasti onnistuu.

Talouskasvua edistävä kasvupaketti

Tuemme toimenpiteillämme myös kestävää talouskasvua koko Suomessa. Talouskasvun edistäminen on välttämätöntä myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Hallitusohjelmaan sisältyy useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä mm. investointiluvituksen parantamiseksi, markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi ja kansantalouden T&K-investointien nostamiseksi. Vuoden 2024 loppuun mennessä valmistuvat Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmat tukevat osaltaan alueiden kasvumahdollisuuksia. Hallitusohjelman kasvutoimien lisäksi toteutamme uusia merkittäviä toimenpiteitä investointien vauhdittamiseksi.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen asema kilpailussa heikentynyt. Suomeen suuntautuvat investointiaikomukset ja -hankkeet kohdistuvat suurelta osin sähkön tuotantoon. Investointien vauhdittamiseksi hallitus valmistelee käyttöön määräaikaisen EU:n väliaikaisten kriisipuitteiden mahdollistaman verohyvityksen suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.

Lisäksi vahvistamme uuden Tesi-konsernin mahdollisuuksia edistää investointeja allokoimalla sille valtion sijoitusomaisuutta uudelleen yhteensä 300 miljoonalla eurolla (100 miljoonaa euroa/vuosi) suoria sijoituksia varten. Tällä kasvupanostuksella pyritään saamaan yksityisen rahoituksen kanssa noin 900 miljoonan rahoituskokonaisuus kasvuyrityksille kuluvan vaalikauden aikana.

Tilanteessa, jossa sähkön tuotannon lisäksi myös sähköä käyttäviä investointeja käynnistyy merkittävissä määrin ympäri Suomen, on tärkeä varmistaa, että verkot eivät muodostu markkinoiden tarvitsemien investointien pullonkaulaksi missään päin Suomea. Hallitus sitoutuu huolehtimaan Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä hyvällä omistajaohjauksella sekä tarvittaessa vahvistamalla yhtiöiden pääomarakennetta vastaamaan energiaintensiivisten teollisten investointien tarpeita, varmistamaan kantaverkon kapasiteetin riittävyys koko Suomessa sekä varmistamaan investointien toteutuminen.

Selvitämme ja toteutamme mahdollisuuksien mukaan merkittävien energiainvestointien korkovähennysoikeuden rajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajennuksen ja selvitämme yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusmahdollisuuksien parantamista ky-muotoisiin sijoitusrahastoihin vuodesta 2026 alkaen. Panostamme myös biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen lisäyksellä elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen.

Ammattidiesel toteutuu vihdoin

Ja kyllä otamme käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin, kun EU:n uusi polttoaineen jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan vuonna 2027.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkittävät lisäpanostukset

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt on päätetty T&K-rahoituksen lisäyksistä 194 miljoonaa euroa vuonna 2025, 367 miljoonaa euroa vuonna 2026, 592 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 562 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Nostamme Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta 85 miljoonalla eurolla vuonna 2025, 200 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 360 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja siitä eteenpäin. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Hallitus varautuu supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella 250 miljoonan euron rahoituksella.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan 15 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2026 ja 45 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Suomen Akatemian temaattisiin tutkimusinfrastruktuurihakuihin kohdennetaan 15 miljoonan euron vuosittainen pysyvä valtuuskorotus. Lisäksi Suomen Akatemialle luodaan uusi yhteiskäyttöisiin tutkimusinfrastruktuureihin (ml. testausalustoihin) kohdennettu rahoitus, johon osoitetaan valtuutta 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien.  Hallitus kohdentaa määräaikaiseen tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan yhteensä 40 miljoonaa euroa. Rahoitus mahdollistaa yhteensä 85 post doc -tutkijan palkkaamisen kolmeksi vuodeksi.

EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille osoitetaan lisäystä 15 miljoonaa euroa vuonna 2025, 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien jo aiemmin päätetyn 35 miljoonan euron lisäksi. Valtion rahoitusta terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen lisätään 5 miljoonaa euroa pysyvästi. Biotalouden tutkimukseen ja kehittämiseen tehdään 4 miljoonan euron vuosittainen lisäys.

Valtion T&K-rahoituksen tulee rahoituslain mukaisesti kasvaa vuosina 2025–2028 noin 280 miljoonaa euroa vuosittain edellisvuoteen verrattuna. Emme kohdenna kaikkea lisäystä tässä vaiheessa, vaan jätämme tuleville vuosille hieman liikkumatilaa. Vuoden 2028 lisäystä ei kohdenneta sen kuuluessa seuraavalle hallituskaudelle.

Tunnustamme kulttuurin ja luovat alat elinkeinoina, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Business Finland edistää luovien alojen kasvua ja vientiä. Osana T&K-rahoitusta hallitus edistää luovien alojen T&K-intensiteetin lisäämistä, sekä taiteen ja kulttuurin aloilta syntyvien tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamista.

Suomen talouden näkymät

Maamme talous on taantumassa ja tuotanto supistui viime vuonna aiemmin arvioitua enemmän. Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Talouden odotetaan kuitenkin kääntyvän vuonna 2025 kasvuun, kun inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta.

Myös investoinnit kasvavat, kun rakentaminen toipuu syvästä laskusta ja maailmantalouden näkymät kohentuvat. Hallituksen sopeutustoimet kuitenkin vähentävät kotimaista kysyntää ja heikentävät osaltaan talouskasvua lähivuosina. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, sisältäen valtiovarainministeriön uuden ennusteen julkaistaan 25.4.2024.

Julkisen talouden tilanne

Vaimea talouskasvu ja heikko työllisyyden kehitys pitävät verotulojen kasvun hitaana vielä tänä vuonna. Samalla menot kasvavat nopeasti. Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 2,5 % ja alijäämä heikkenee tänä vuonna selvästi yli 3 prosentin ilman lisätoimia. Olemme sitoutuneet tekemään lisätoimia varmistaakseen, ettei Suomi ajaudu liiallisen alijäämän menettelyyn jo 2024. Ilman lisätoimia julkisyhteisöjen alijäämä pysyisi hyvin syvänä. Nyt päättämämme lisäsopeutustoimet parantavat julkisyhteisöjen alijäämää vuodesta 2024 alkaen. Politiikkaskenaarion mukaisessa laskelmassa hallitusohjelman sopeutustoimien ja nyt päätettyjen lisätoimien odotetaan yhdessä vakauttavan velkasuhteen kehitystä.

Hillitsemme myös menojen kasvua. Tehdyt lisäsopeutustoimet varmistavat, että syksyn 2023 julkisen talouden suunnitelmassa päätettyä menokehystasoa noudatetaan. Lisäksi tehtyjen lisäsopeutustoimien myötä hallitus on päättänyt harkinnanvaraisesti alentaa vaalikauden kehystasoa 430 miljoonalla eurolla vuonna 2025, 612 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 492 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Lisäksi hallitus on päättänyt pienentää lisätalousarviovarausta 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja jakamatonta varausta 197 miljoonalla eurolla vuonna 2025, 175 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 331 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Myös kehyksen ulkopuolisiin menoihin kohdistuvat perustemuutokset vähentävät menoja keskimäärin noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Näitä perustemuutoksia ei huomioida kehystasoa korottavina rakennekorjauksina, joten kyseiset toimet vähentävät valtion budjettitalouden menoja vastaavasti.

Säästöt velkaantumisen vähentämiseen

© Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Hallitusohjelman rahastotalouteen kohdistuvien säästöjen kanavointi julkisen talouden velkasuhdetta vahvistavalla tavalla toteutetaan vuonna 2025 hallituksen budjettiriihen 19.9.2023 pöytäkirjamerkintöjen mukaisesti. Budjettiriihen 2023 päätöksen mukaisesti toteutetaan maksujen tasapainotus palkansaajien ja työnantajien välillä. Ratkaisu ei keskimäärin kiristä palkansaajien ja yritysten verotusta vuodesta 2023.

Kanavointiratkaisussa työttömyysvakuutusmaksujen annetaan muuttua normaalisti. Työnantajien osuus kanavoinnista toteutetaan kiristämällä työnantajien sairausvakuutusmaksuja, jolloin palkansaajien vakuutusmaksu vastaavasti alenee. Palkansaajien osuus kanavoidaan kiristämällä palkansaajien sairaanhoitomaksua. Kanavoitava kokonaissumma mitoitetaan niin, että hallitusohjelman liitteen B mukaisten rahastotalouteen vaikuttavien esitysten valmistelun myötä tarkentuneet vaikutukset sekä julkisen talouden suunnitelman 2025–2028 yhteydessä tehdyt päätökset tulevat kokonaisuudessaan kanavoitua hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuonna 2025. Rahoituksen taso nousee edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 1,8 miljardia euroa. Kasvua selittää erityisesti vuonna 2025 ensimmäistä kertaa toteutuva rahoituslain mukainen jälkikäteistarkistus, joka on noin 1,5 miljardia euroa. Rahoituksen muutokseen vaikuttavat myös kustannustason nousu, ennakoitu palvelutarpeen kasvu sekä hyvinvointialueiden tehtävämuutokset.

Vuonna 2028 hyvinvointialueiden valtion rahoitus on vuoden 2025 hintatasossa noin 25,1 miljardia euroa. Jälkikäteistarkistuksen määrän arvioidaan vähenevän vuosina 2026–2028 hyvinvointialueiden talouden vahvistumisen myötä. Lisäksi rahoitusta vähentävät niin hallitusohjelmassa sovitut kuin nyt julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päätetyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävämuutokset.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman toimet on jo pääosin sisällytetty syksyn 2023 julkiseen talouden suunnitelmaan. Päätösperäisistä tehtävämuutoksista hyvinvointialueiden kustannuksiin ja rahoitukseen vaikuttaa erityisesti ensihoidon matkakustannusten rahoitusvastuun siirto hyvinvointialueille, yhteensä noin 130 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien.

Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.
Hallitusohjelmassa aiemmin asetettua sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskevaa säästötavoitetta on pienennetty. Hallitusohjelmassa sovittujen rahoitusmallin muutosten valmistelun yhteydessä siirtymätasauksia muutetaan siten, että kertaluonteinen säästö on 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa siirretään neljällä kuukaudella alkamaan 1.5.2025 sujuvan toimeenpanon varmistamiseksi.

Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028.

Tehtävämuutosten arvioidaan vähentävän alueiden kustannuksia yhtä paljon kuin rahoitusta, joten ne eivät vahvista hyvinvointialueiden taloutta. Toisaalta henkilöstön heikko saatavuus on haastanut hyvinvointialueita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Henkilöstöpula lisää kustannuspaineita ja heikentää palvelujen saatavuutta. Hallituksen yhtenä tavoitteena toimista päätettäessä on ollut helpottaa lakisääteisten tehtävien toimeenpanoa ja vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon lisähenkilöstön rekrytointipainetta.

Kuntatalouden tilanne

Kuntataloudessa on lähivuosina tulojen ja menojen välillä merkittävä epätasapaino, joka enteilee veronkorotuksia ja tiukkaa budjettikuria. Ilman uusia toimenpiteitä kuntatalouden lainakanta uhkaa kasvaa huomattavasti. Viime vuosina valtion koronatuet ja sote-uudistukseen liittyvät viiveet verotulokertymässä ovat pitäneet kuntatalouden lähellä tasapainoa. Sote-uudistuksen jälkeen talouden liikkumavara kunnissa on kaventunut huomattavasti, minkä vuoksi palveluverkon ennakoiva suunnittelu sekä investointien tarveharkinnan tärkeys korostuvat.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 277 miljoonan euron lisäys vuodesta 2025 lähtien. Lisäyksellä pehmennetään sote-siirtolaskelman viime vuoden lopulla tehdystä päivityksestä aiheutuneita vaikutuksia. Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja samalla valtionverotukseen tehdään muutokset, joilla rajataan verotuksen kiristymistä. Muutoksen seurauksena kunnallisveron tuotto Manner-Suomessa kasvaa vuositasolla 340 miljoonaa euroa ja valtion tuloveron tuotto alenee 415 miljoonalla eurolla. Kuntien verotulomenetysten korvauksia alennetaan kunnallisverotuoton kasvua vastaavasti.

Lisäksi osana uusia sopeuttamistoimia kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamisen ohjelmassa tehdyn valmistelun ja budjettiriiheen mennessä tehtävän jatkotyön perusteella kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään tai kuntien maksutuloja lisätään siten, että julkinen talous vahvistuu 100 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien.

Hallituksen uudet sopeutustoimet kohdistuvat myös kuntasektoriin. Arvioiden mukaan hallituksen päättämät toimenpiteet kuitenkin kokonaisuutena vahvistavat kuntataloutta yhteensä noin 130 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitusohjelman rahastotalouteen kohdistuvien säästöjen kanavointiratkaisun seurauksena kuntatalous vahvistuu yhteensä vajaa 100 miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan n. 87,6 miljardia euroa, joka on noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin arvioitu vuodelle 2024 mukaan lukien lisätalousarvioesitys. Menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt. Nyt päätetyt uudet sopeuttamistoimet alentavat valtion menotasoa 1,3 miljardia euroa vuonna 2025. Määrärahatasoa vuoteen 2024 verrattuna kasvattavat hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus (1,5 miljardia euroa) sekä vuoden 2025 lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset (1,3 miljardia euroa).

Inflaation hidastumisen myötä yleisen korkotason nousu on pysähtynyt. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan kuitenkin nousevan vuodelle 2025 arvioidusta 3,1 miljardista eurosta kehyskauden loppuun mennessä 4,0 miljardiin euroon.

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 10,8 miljardia euroa vuonna 2025, mikä on 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2024 (ml. ensimmäinen lisätalousarvioesitys) on budjetoitu. Vuosina 2025—2028 alijäämä on keskimäärin 8,5 miljardia euroa vuodessa.

© Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 180 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa, mikä on noin 62 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2028 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 203 miljardia euroa, mikä on noin 63 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 25.4.2024, jolloin se myös julkaistaan internetissä.

Tässä hieman siis tarkemmin alkuviikon päätöksiä. Pohjana tässä siis Valtioneuvoston tiedote. Mielelläni vastaan siis myös lisäkysymyksiin ja varmasti palaan täälläkin vielä monet kerrat eri yksityiskohtiin.

….

Kello 21.24 ja kotona jälleen.

Toki onneksi illalla ehdin serkkuni vaimon Maisan synttäreillä piipahtamaan perheen kanssa, mutta kyllä taas muuten tämä aikalailla töiden parissa meni aamusta iltaan asti.

Eduskunnassa tänään mukava työlounas yhdessä Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokankaan kanssa. Koulutuksen ajankohtaisia ja mm. lukiodiplomin tulevaisuus puhutti ja monet muutkin. Myös oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ja muutamat muutkin. Hyviä ja antoisia hetkiä tällaiset ja tärkeää kuulla suoraan kentältä miten siellä menee ja minne päin ollaan menossa.

Iltapäivällä sitten täysistunnossa esillä myös kouluasiat ja erityisesti koulurauha ja koulujen tilanne laajemmin. Itse nostin esille keskustelussa mm. hallitusohjelman kirjauksen kännyrauhasta kouluihin. Syksyllä eduskuntaan siis tulossa esitys, minkä myötä kouluille tulee mahdollisuus kerätä puhelimet pois oppituntien ajaksi, jos niitä ei tarvita opetuksessa ja/tai ne aiheuttavat häiriötä opetukselle. Kiitin myös kehysriihen päätöksestä perustaa nyt maahamme lastensuojelun hybridiyksiöitä. Aiheestahan kirjoitin mm. täällä ja myös Hämeen lehdissä viime viikolla.

Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokangas kävi tänään työlounaalla kanssani eduskunnassa. Koulutusteemat laajasti oli keskusteluissamme.

Mutta huomenna aikainen herätys ja aamusta jo pitäisi olla takaisin Helsingissä talolla. Aloitetaan torstai sportin parissa.

Kommentit