Suomi on kovan paikan edessä – Ilman merkittäviä talouden tervehdyttämistoimenpiteitä joudumme EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn jo tänä vuonna

Blogi, tiistaina 16.04.2024

Maamme talous on veitsenterällä.

© Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Suomi on hyvin lähellä joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Tämä tarkoittaisi siirtoa tietynlaiselle talouden tarkkailuluokalle. Tämän välttämiseksi alkuviikon kehysriihessä on nyt etsitty uusia sopeutustoimia eli menoleikkauksista tai veronkorotuksista. Aiemmin tehtyjen noin 6 miljardin euron sopeutustoimien lisäksi tarvitaan nyt akuutisti vähintään noin 3 miljardin euron lisäsopeutustoimet ja pahaa pelkään, että tämäkään ei vielä tule riittämään.

Aika paljon meillä keskustelua on käyty nimenomaan tästä tulokulmasta, että EU edellyttää meiltä säästöjä jne. Totta sekin on tavallaan, mutta kyllä tosiasia on se, että maamme itse näitä toimia tarvitsee – hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen.

EU:n näkökulmasta, jotta välttäisimme alijäämämenettelyn, maamme julkisentalouden alijäämän tulisi olla ensi vuonna alle kolme prosenttia. Euromääräisesti tätä voisi kuvata, niin, että alijäämämme saisi enintään olla noin yhdeksän miljardia euroa.

Joulukuussa hyväksytyn vuoden 2024 valtion talousarvio oli noin 11,4 mrd. euroa alijäämäinen. Alkuvuoden aikana tilanne on edelleen vaikeutunut ja valtiontalouden alijäämä on paisumassa 12,9 miljardiin euroon. Tästä voi hieman laskeskella sitä, mitä nyt meiltä edellytetään. Vähimmäisvaade on kolmen miljardin luokkaa, mutta on hyvin mahdollista, että sekään ei tule vielä riittämään.

EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisen suorana seurauksena voisi olla mm. sakkoja, mutta paljon merkittävämpi uhka olisi tästä suurella todennäköisyydellä seuraava luottoluokituksemme heikentyminen ja velankorkojen nousu entisestään.

Tiukan talouskurin maasta tulisi tarkkailuluokkalainen.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistui myös hallituksen kehysriiheen. © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Tarkkailuluokalla meitä ensisijaisesti kehotettaisiin ensin korjaamaan julkisen talouden tilannetta suunnitelmien pohjalta, mutta Kreikasta muistamme miten siinä käy, jos asioita ei ajoissa ja itse hoida.

Suomessa alijäämä on ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna noin 3,5 prosentin luokkaa. Tässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia valtion menoja ja tuloja. Valtiovarainministeriön mukaan alkuvuoden aikana julkisen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään. Julkisen talouden alijäämä on siis ylittämässä tänä ja ensi vuonna selvästi EU:n kolmen prosentin viitearvon.  Alijäämäviitearvon rikkominen voidaan katsoa vähäiseksi, jos alijäämä on korkeintaan 3,5 prosenttia vuonna 2024 ja väliaikaiseksi, jos se on EU-komission ennusteen mukaan alle 3 prosenttia vuonna 2025. Mutta lopulta se on kuitenkin niin, että…

Suomi tarvitsee säästöjä, ei EU-komissio

Eilinen päivä kehysriihessä vei isoa kuvaa jo eteenpäin ja tänään neuvottelut jatkuvat. Palaan yksityiskohtiin, kun kokonaisuus on valmis.

….

Kello 21.31 ja kovan päivän ilta.

”Kunpa tämä olisi aloitettu aiemmin”

Näin totesi pääministeri Petteri Orpo hetki sitten Ylen A-Studiossa maamme talouden tervehdyttämisestä ja velkaantumisen taittamisesta. Näin se on.

Urakka on ollut käsittämätön ja äärimmäisen kova. Surullisenkin kova. Nämä päätökset eivät ole olleet helppoja eivätkä mieluisiakaan, sillä totta kai jokaiseen kohteeseen ja paikkaan olisi ollut paljon mukavampi lisätä vähän rahaa. Itseasiassa se olisi ollut helppoakin. Helpointa politiikassa. Ja sitä helpointa kaavaa meillä edellinen hallitus SDP:n ja keskustan johdolla noudatti ja sen jälkiä nyt siivoamme.

Nyt pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kaudella – ensimmäisen vuoden aikana – olemme tehneet 9 miljardin euron sopeutustoimet. Se on käsittämätön määrä rahaa, mutta se kaikki on ollut tähän asti velkarahaa ja siksi ei kestävällä perustalla. Siksi taloutta on ollut nyt pakko laittaa kuntoon ja toivottavasti näillä toimilla saamme nyt hieman kestävämpää maata hyvinvointiyhteiskuntamme perustusten alle.

Ja tätä perustaa vahvistaa toivottavasti myös panostukset kasvuun joita nyt tehdään ja myös työllisyyteen. Ja todellakin toivon, että tämä nyt riittää. Pääministeri totesi illalla, että ”jos ei tule yllätyksiä maailmalta, uusia shokkeja, niin tämä riittää”.

Ja jos ei riitä, niin tämä hallitus on valmis tekemään lisää, sillä meille tämä hyvinvointiyhteiskunta on niin tärkeä, että haluamme sen olevan hyvä myös tuleville sukupolvillemme. Meillä ei ole lupaa ylikuluttaa sitä omana aikanamme.

Palaan yksityiskohtiin laajemmin huomenna. Nyt kello jo paljon ja tuntuu siltä, että unta kaipaan seuraavaksi.

 

 

Kommentit