Ihastuttava vappu!
Voisi sanoa, että kunnon kotiseutuvappu. Tänään aamusta ensin Wanhojen Automobiilien vappuajelun starttiin Läyliäisten Uotilan Nesteelle. Kuutisenkymmentä henkeä starttasi sieltä mitä upeammilla museoautoilla Karkkilaan. Minä suuntasin Madamen kanssa Lopen kirkonmäen juurelle. Senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla juhlistimme nimittäin jo 16. kerran Lopen Vappua.

Näin upea joukko tuuletti tänään Lopen Vapussa omia Loppilaisiaan. Kiitos kaikille! Kuva: Kari Paukola.
Tällä kertaa Lopen Vapussa teemana oli Loppilaiset. Eli tuuletimme kevään kunniaksi Lopen omia villapaitoja ja olihan mukana myös muutama mekko ja muutakin kivaa tästä uniikista kokonaisuudestamme. Loppilainenhan julkistettiin siis reilu vuosi sitten ja nyt ohjeita on myyty jo yli 500 ja paidat todentotta valloittavat kotikuntaamme. Paitoja on aivan älyttömän paljon jo tehty ja kaupassa ja kylillä niitä näkee joka päivä. Hieno ja ainutlaatuinen kotiseututeko vaikka itse sanonkin.
Ja mikä tärkeintä Loppilainen on hienosti yhdistänyt loppilaisia ja myös vapaa-ajanloppilaisia ja kaikki ovat halunneet omansa. Ja upeita väriyhdistelmiä on myös syntynyt ja tänään YK:n patsaalla nähtiin Kuparisen Karilla mm. Loppilainen Karjalainen eli Lopen villapaita Karjalan väreissä. Hienosti näin omia juuriaan voi kunnioittaa värein omassa Loppilaisessaan.
Kunnavaltuuston varapuheenjohtaja Tiina Seppälä piti erinomaisen upean puheen Loppilaisista ja sen synnystä ja tarinoista paitojen takana. Ja olihan kevään tunnelma parhaimmillaan, kun Anneli Julenin johdolla Timotein laulajat toivat oman tervehdyksensä juhlaamme.
Kiitos kaikille!
Lopen Vapusta on todentotta kehittynyt kaikkien yhteinen ja hyvän mielen vappujuhla! Juhla, missä juhlistetaan niin kevättä, suomalaista työtä ja totta kai myös ylioppilaita.
Patsaalta vielä jatkoimme matkaa Lopen Räyskälän lentokentälle perheen ja serkkuni Teron ja Maisan ja kummityttömme Elisan kanssa. Olipas muuten maukas brunssi kentällä. Kannattaa kesällä ajella herkuttelemaan vaikka pizzoja.
Nyt kello 22.06 ja ylioppilaslakki jälleen laatikossa odottamassa ensi vuotta. Se lakki vaan tuo niin hienosti vuosi vuodelta muistoihin nuoruuden. Sen tunteen, kun lakin ensi kertaa päähäni aikanaan sain painaa. Painan ensi vuonnakin. Nyt jo Helsingissä. Aamulla aloitamme hallitusneuvottelut. Kaikki osaltani nyt Säätytalolle valmista. Eteenpäin.














