Eduskunta äänesti tänään julkisen talouden suunnitelmaan jätetyistä kannanottoehdotuksista. Hallitus vastusti kokoomuksen ehdotuksia, joilla Suomen julkisen talouden holtiton velkaantuminen saataisiin kuriin.
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokuntavastaava Timo Heinonen sanoo hallituksen rikkoneen lupauksensa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Kuva: Suomen Eduskunta Hanne Salonen
-Hallitus lupaa ohjelmassaan lopettaa elämisen tulevien sukupolvien piikkiin. Marinin vasemmistohallitus toimii kuitenkin päin vastoin. Työllisyyttä ja tuloja kasvattavat päätökset jätetään tekemättä ja menojen kasvua kiihdytetään. Valtion loppuvaalikauden menoista rahoitetaan velalla yli kymmenesosa. Vasemmistohallitus kiihdyttää velaksi elämistä. Ei näin voi suomalaisten asioita hoitaa, Heinonen sanoo.
Hallitus päätti ylittää menokehyksen, eli hallituksen vaalikauden alussa lupaaman menojen enimmäismäärän. Kuluvan vuoden kolmannen lisätalousarvion ja vuosille 2022-2023 suunnitelluilla ylityksillä kehyksiä rikotaan lähes kolmella miljardilla eurolla.
-Valtiontalouden kehykset ovat toimineet veronmaksajien turvana pahimmilta poliitikkojen intohimoilta. Nyt, kun hallituksessa on vain jakopuolueita, kävi houkutus liian suureksi. Vasemmistohallitus ei malta pysyä pois veronmaksajan kukkarolta. Hallitus vaarantaa luottamuksen Suomen kykyyn vastata velvoitteistaan, Heinonen sanoo.
-Hallitus vakuutteli kehyksiin palaamista pääministeri Marinin suulla eduskunnalle vielä helmikuussa. Keskusta esitti puoliväliriihessä viikon mittaisen performanssinsa. Taisi käydä lopulta niin, että maakuntahallinnolla ostettiin kepu vasemmiston vappumiljardien kuittaajaksi, Heinonen sanoo.
Kokoomus on esittänyt talouspolitiikan 2020-luvun tavoitteiden uudistamista. Kokoomuksen mielestä tavoitteiksi tulisi asettaa kestävyysvajeen kurominen kiinni, työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin, kotitalouksien nettovarallisuuden kasvu sekä kasvuyritysten lukumäärän reipas nostaminen.
-Olemme esittäneet myös konkreettiset keinot yli 100 000 työllisen saamiseksi. Olemme esittäneet 30 keinoa yritysten kasvun käynnistämiseen. Kasvun ennakoidaan kiihtyvän epidemian jälkeen nopeimmilleen kolmeen kymmeneen vuoteen. Tämä olisi erinomainen aika toteuttaa kasvureformit. Hallitus tyytyy istumaan käsiensä päällä, Heinonen huomauttaa.
-Esittämämme maltilliset uudistukset ovat olleet esimerkiksi muissa Pohjoismaissa arkipäivää jo vuosikymmeniä. Niillä on vahva paralamentaarinen tuki ja tulokset puhuvat puolestaan. Ruotsin julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vain puolet Suomen vastaavasta. Miksi vasemmistohallitus haluaa romuttaa sen perustan, joka turvaisi Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tuleville sukupolville?, Heinonen kysyy.