Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee nyt helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Raakalaismainen hyökkäyssota itsenäistä Ukrainaa vastaan on jatkunut kaksi vuotta tauotta. Sota on muuttanut maailman turvallisuustilannetta merkittävästi ja se sai myös maamme liittymään Natoon nopeasti. Suomalaisten nopeasti muuttuneet käsitykset Natosta sai myös paatuneimmatkin Naton vastustajat kannattamaan sotilasliittoon liittymistä. Päätös tehtiin poikkeuksellisella yksituumaisuudella.
Venäjän hyökkäyssotaa on käyty nyt kaksi vuotta ja samaan aikaan Suomi on ollut erilaisten Venäjän hybridihyökkäysten kohteena. Akuuteimpana edelleen jatkuva hybridihyökkäys maamme itärajalla, mikä on pakottanut meidät sulkemaan rajan täydellisesti. Olemme myös varautuneet monenlaiseen muuhunkin mahdolliseen, mutta myös mahdottomanakin aiemmin pitämäämme.
Tammikuussa julkaistiin tuorein Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tutkimus suomalaisten mielipiteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Nopeasti muuttunut turvallisuustilanne näkyy myös meidän suomalaisten mielipiteissä.
Tänään yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi on Naton jäsen. Koemme myös, että liittolaisemme antaisivat meille tukea sitä tarvitessamme. Ja toisaalta yhdeksän kymmenestä on myös valmis siihen, että me annamme tukea liittolaisillemme, jos näistä joku apuamme tarvitsee. Nato nähdäänkin selvästi eniten maamme turvallisuuteen myönteisimmin vaikuttavana tahona. Myös Yhdysvaltojen myönteinen vaikutus maamme turvallisuuteen nähdään voimistuneen. Sitoutumisemme länteen ja Natoon on siis erittäin vahvaa.
Huomionarvoista oli myös se, että luottamus maamme ulkopolitiikan hoitoon on vahvistunut nykyisen hallituksen aikana. Suomalaisista neljä viidestä pitää ulkopolitiikkaamme hyvin hoidettuna. Ja kun yli puolet suomalaisista kokee nyt sotilaallisen tilanteen maamme lähialueilla muuttuneen uhkaavammaksi, niin tällaisina aikoina vakaa ja harkitseva ulko- ja turvallisuuspolitiikka onkin enemmän kuin tärkeää. Ja tietenkin tämän rinnalla uskottava ja aikaa kestävä puolustuspolitiikka. Suomalaisista yli puolet tukeekin edelleen puolustusmäärärahojen korottamista ja myös tuki Ukrainan auttamiselle on vankkaa.
Suomalaisten maanpuolustustahto on säilynyt korkeana myös epävakauden kasvaessa. Neljä viidestä on sitä mieltä, että maatamme on puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa. Myös henkilökohtainen maanpuolustustahto on vakaalla pohjalla. Suomalaiset olisivat myös itse valmiita osallistumaan maamme puolustamiseen.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa nostimmekin Säätytalolla neuvotteluissamme vahvasti esille turvallisuuden kysymykset. Suomen puolustus perustuu jatkossakin vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn, mutta nyt osana liittouman yhteistä pelotetta ja puolustusta. Kirjasimme hallitusohjelmaan myös toimia, joilla haluamme edelleen vahvistaa omaa uskottavaa maanpuolustustamme, mutta myös toimia, joilla voidaan vaalia ja vahvistaa edelleen myös maanpuolustustahtoa. Päätimme pitää kertausharjoitusmäärät riittävällä tasolla, kehittää asevelvollisuutta, kasvattaa vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien naisten määrää, nostaa reservin yläikärajaa ja varmistaa sekä MPK:n asema ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit. Haluamme myös turvata reserviläisten ampumamahdollisuudet vaikuttamalla EU:n lyijykieltosuunnitelmiin sekä turvaamalla nykyisten ampumaratojen toimintaa ja edistämällä uusien ampumaratojen perustamista. Tavoitteemme tuhannesta ampumarasta vuosikymmenen loppuun mennessä on kunnianhimoinen, mutta tehtävissä.
Maamme kansallinen puolustuskyky perustuu nimittäin jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Näistä pidämme huolen ja näitä vaalimme. Yhdessä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen