Unkarin parlamentti hyväksyi viimein Ruotsin Nato-jäsenyyden. Ratifiointipäätös vaatii vielä maan presidentin allekirjoituksen ja tämän jälkeen Unkari tallettaa ratifiointiasiakirjansa Washingtoniin. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg voi lopulta kutsua Ruotsin Naton jäseneksi. Äntligen.
Stoltenberg totesi tuoreeltaan, että ”Ruotsin jäsenyys tekee meistä kaikista vahvempia ja turvallisempia”. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vastasi, että ” Ruotsi on valmis kantamaan vastuunsa euroatlanttisesta turvallisuudesta”.
Päivä oli historiallinen ja odotettu. Ruotsista tulee näin Naton 32 jäsenmaa.
Ruotsin Nato-jäsenyys on myös meille tärkeä. Monessa mielessä myös keskeisin. Lähdimme hakemaan Nato-jäsenyyttä yhdessä Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Halusimme edetä käsi kädessä. Nato-prosessimme etenikin näin, vaikka lopulta lopullisten liittymispäätösten väli venyikin kymmenen kuukauteen. Nyt tapahtunut sinetöi myös sen, että Natossa olemme myös kahdenvälisessä sotilasliitossa.
Matkan varrella toistettiin useasti, että myös meidän jäsenyys Natossa on täydellinen vasta, kun Ruotsikin on Naton jäsen. Maittemme välinen puolustusyhteistyö syveni puolustusministeri Carl Haglundin (rkp) kaudella 2014 lähtien. Käytännössä aloimme tuolloin suunnitella mahdollisuutta käydä sotaa yhdessä. Puolustusyhteistyössämme tapahtui siis historiallisen mittakaavan muutos ja yhteistyöllä lähetimme Venäjälle viesti, joka korotti hyökkäyskynnystä. Historiallinen päätös sai aikaan suuren määrän lainsäädäntömuutoksia, joilla mm. mahdollistimme avun antamisen ja myös vastaanottamisen. Puolustusyhteistyössä etenimme ilman rajoitteita. Nyt voimme rakentaa yhdessä tämän vuosikymmenen Natoa sen täysjäseninä.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps. myöh. sin) kaudella solmittiin lisää puolustusyhteistyösopimuksia niin kahdenvälisesti kuin useampienkin maiden kesken ja työ jatkui myös puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) kaudella. Nämä sopimukset tekivät meistä Nato-yhteensopivan ja luotettavan kumppanin. Niistä jokainen osaltaan tasoitti tietä tieten kohti mahdollista Nato-jäsenyyttä. Mutta osaltaan myös varmistivat sitä, että apua saisimme, jos emme Natoon riittävän ajoissa ymmärtäisi liittyä. Viimeisellä hetkellä ymmärsimme.
Jälleen siis etenemme ”hand i hand”. Toistemme asiat ovat meidän asioita. Ruotsi integroidaan nyt Naton puolustussuunnitelmaan ja hallintoon. Seuraavaksi edessä on komentorakenteet ja niiden uudistaminen. Olemme ilmaisseet jo kiinnostuksemme Naton alueellisesta maavoimien alaesikunnan saamisesta Suomeen. Kylmä sota on palannut maailmaan ja nyt suunniteltu järjestely vie meitä kohti tuon ajan mallia, jossa on alueellinen johtoporras ja sen alla taktisempia eripuolustushaaroihin keskittyviä alajohtoportaita. Näin pystyisimme johtamaan Naton maavoimien joukkokokonaisuuksia alueellamme. Tulevaisuutta on jo hahmoteltu yhdessä pohjoismaiden kesken. Norja voisi vastata ehkä ilmavoimien ja Ruotsi taasen merivoimien johtamisesta.
Lopputulemma on kuitenkin nyt se, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousee. Jäsenyytemme vahvistaa koko Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Yhdessä. Tillsammans.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen