Enää ei kannatta naureskella Etelä-Euroopan maille
”Greece is a European success story”
Talouslehti Economist (19.4.2023) kuvasi näin Kreikkaan Europan menestystarinaksi. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten maa eli yli varojensa ja häikäilemättömästi vääristeli taloustietojaan ja tilastojaan. Vuonna 2009 Kreikan tilanne paljastui ja koko euroalueen hajoamista pelättiin. Alkoi syväkriisi mikä koetteli koko Eurooppaa ja näkyi myös monien maiden sisäpolitiikassakin – meilläkin.
Kreikalle räätälöitiin useampi erilainen tukipaketti, joiden kokonaissumma nousi lähes 300 miljardiin euroon. Kreikan saamat tuet olivat silloisen maailmanhistorian suurimmat. Vaikka tilanne oli vakava, niin Kreikan holtittomalle menolle myös naureskeltiin. Uutiset kertoivat, että maassa eläkettä maksettiin kuolleille ja pilapiirrosten mukaan lomamatkalle kannatti suunnata Kreikkaan, sillä rahasi olivat jo siellä.
Kreikka joutui EU:n talousvalvontaa ja suostui tukipakettien edessä tiukkaan talouskuriin ja myös muiden valvontaan. Kreikka käytännössä pakolla pelastettiin, mutta samalla estettiin eurooppalainen luottokriisi ja myös lainahanojen sulkeutuminen muultakin Euroopalta. Vasta syksyllä 2022 Kreikka vapautui EU:n talousvalvonnasta. Ja tänään Kreikan tulevaisuuden näkymät ovat jo monia muita EU-maita valoisammat.
Toivottavasti Kreikan tie ei ole meidän tie. Tai ainakin niin, että oman menestystarinamme me loisimme itse ja omin itsenäisin päätöksin. Siihen meillä on vielä mahdollisuus, mutta tehtävä on nyt. EU-komissiohan pyysi jo viime syksynä maaltamme lisätietoja taloudestamme. Komissio oli huolissaan siitä, että Suomen julkiset menot kasvavat vaarallisella tavalla. Taloutemme painui loppuvuonna taantumaan.
Kun Euroopassa pohdittiin EU:n yhteisten finanssipolitiikan sääntöjen uudistamista koronakriisin, Ukrainan sodan ja energiakriisin jälkeen ja vielä myllerryksessäkin viime vuonna valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että ”Me pidämme tärkeänä, että EU:lle saadaan tiukat, hyvät säännöt siitä huolimatta, että Suomi joutuu itse myös niiden kanssa kamppailemaan.” Joulukuussa valtiovarainministeri totesi samalla, että Suomi näyttää joutuvan vuonna 2024 EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Nyt on selvää, että Suomi, kuten muuten suurin osa EU-maista, on joko julkisen velan tai alijäämän tai molempien suhteen yhteisten sääntöjen tavoitearvojen ulkopuolella. Toivottavasti nyt jokaiselle maalle on selvää, että niiden tulee kantaa vastuu omasta julkisesta taloudestaan. Pidän täysin selvänä, että EU-komissio tulee kiinnittämään huomiota vielä maamme talouden suureen alijäämään.
Väistämätön siis ajaakin meitä nyt julkisen talouden lisäsopeuttamiseen. EU:n sääntökehikko on armoton, mutta myös tulevaisuutta turvaava. Loputtomiin emme voi elää velaksi. Helmikuussa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdottikin Suomelle lakiin säädettyä velkakattoa. Se pakottaisi tekemään enemmän ja estäisi jatkossa holtittoman velaksi elämisen. Toki se seurakseen ehkä vaatisi myös katon kokonaisveroasteelle. Sillä jos korkeat verot olisivat ratkaisu maamme ongelmiin, niin taloutemme olisi nyt reilusti ylijäämäinen.
Taloustilanteemme siis edellyttää, että pidämme kiinni kaikista hallitusohjelman kirjauksista, mutta selvää on sekin, että aiemmin sovittu kuuden miljardin euron sopeutus ei tule riittämään tavoitteisiin pääsemiseksi.
Meidän pitää tehdä lisätoimia. Ja me teemme lisätoimia.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)