Suomelta vahva tuki Ruotsin Nato-jäsenyydelle
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa Brysselissä yhtä aikaan toukokuun 18. päivänä vuonna 2022. Venäjä oli hyökännyt muutamaa kuukautta aiemmin 24. helmikuutta Ukrainaan ja täysimittainen hyökkäyssota Euroopassa sai hetkessä, ensin kansan ja sitten päättäjien, mielet kääntymään Natoon liittymisen kannalle. Päätös tehtiin viimeisellä hetkellä – myrskyn jo noustua.
Suomen liittymisprosessi vei aikaa vajaan vuoden. Kaikkien jäsenmaiden ratifioitua Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomen hyväksyttyä jäsenyyden kansallisesti maastamme tuli Naton jäsen 4.4.2023. Ruotsin Nato-jäsenyys oli samaan aikaan juuttunut samaan umpikujaan mikä osaltaan myös pitkitti meidänkin Natoon liittymistä. Ensin Turkki presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla piti jäsenyyshakemuksiamme jäissä ja sitten Unkari presidentti Viktor Orbánin johdolla.
Nyt viikonloppuna saimme tuoreitta tietoa, että Ruotsin Nato-jäsenyys olisi etenemässä Unkarin parlamentissa opposition aloitteesta. Viktor Orbanin Fideszin edustajat kertoivat kuitenkin boikotoivansa istuntoa. Vaikka Orban on julkisuudessa kertonut tukevansa Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin siitä huolimatta asia ei ole edennyt. Venäjä ja Vladimir Putin näyttää pitävän syystä tai toisesta Orbania otteessaan.
Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen on kuitenkin meidänkin turvallisuuden kannalta keskeisen tärkeää. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan kirjasimmekin Säätytalolla viime keväänä, että maamme ensimmäisiä tavoitteita Natossa on Ruotsin jäsenyyden toteutuminen. Kyse on koko liittokunnan turvallisuudesta, yhtenäisyydestä, mutta myös uskottavuudesta.
Ruotsin Nato-jäsenyys parantaa olennaisesti myös meidän turvallisuutta. Ruotsin jäsenyyden seurauksena Naton edellytykset toimia lähes kaikkialla Itämeren alueella parantuvat ja täysjäsenyyden myötä Ruotsi pääsisi täysipainoisesti mukaan myös Naton puolustussuunnitteluun. Näin ensimmäistä kertaa historiassa kaikki Pohjoismaat kuuluisivat lopulta Natoon ja voisivat yhdessä edistää niille tärkeitä kysymyksiä liittokunnan sisällä. Pohjoismaat muodostavat nimittäin yhdessä turvallisuuspoliittisesti strategisen alueen, jossa yhdistyvät arktinen alue ja Itämeri. Tavoitteenamme on edelleen kehittää ja vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjoismaiden yhteisen puolustusyhteistyöhankkeemme Nordefcon roolia.
Mahdollisimman pian rintarinnan etenevä Nato-tiemme takaa myös sen, että pystymme yhdessä luomaan toimivat rakenteet ja toimimallit alusta asti. Tätä olemme koko ajan myös valmistelleet, vaikka Ruotsin Nato-jäsenyys onkin antanut vielä odottaa. Varaudumme vastaanottamaan apua liittolaisiltamme, mutta myös antamaan apua liittolaisillemme. Osallistumme täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan mukaan lukien Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin sekä sitoudumme Naton 360-asteiseen eli koko liittokunnan kattavaan pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen. Olemme Natossa lopulta turvallisuutta lisäävä toimija.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vahvistaa Naton yhtenäisyyttä. Yhtenäisyys lujittaa liittokunnan pelotteen – kynnyksen – uskottavuutta. Viestin pitää olla selvä kaikille: Nato on toimintakykyinen aina ja kaikissa tilanteissa. Tätä pitää myös Turkin ja Unkarin jatkossa vaalia.
Viime viikolla kerroimme osallistuvamme myös Naton rauhan ajan tehtäviin. Päätöksellä halusimme osoittaa valmiutemme ja myös kykymme osallistua yhteiseen liittokunnan puolustukseen ja pidäkkeeseen. Presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok) on myös ehdottanut, että Suomi voisi isännöidä Naton huippukokousta lähitulevaisuudessa.
Pian tehtävänsä jättävä tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maamme liityessä Natoon 4.4.2023, että ”Suomen jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Se ei myöskään muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita tai tavoitteita. Suomi on vakaa ja ennustettava Pohjoismaa, joka pyrkii ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Meille tärkeät periaatteet ja arvot säilyvät ulkopolitiikkamme johtoajatuksena myös jatkossa”.
Tämä on tärkeä perusta, jolle maamme turvallisuus rakennetaan tulevaisuudessakin.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen