Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on aiemmin kertomansa mukaisesti jättänyt maamme hallitukselle kirjallisen kysymyksen Caruna Oy:n tekemistä sähkön siirtohinnan korotuksista. Heinonen vaatii esityksessään hallitukselta selvitystä nykyisen lainsäädännön ajanmukaisuudesta monopolina toimivalla alalla. Heinonen haluaa myös selvitettävän Energiaviraston aiemmin arvioiman ja nyt ilmoitettujen hinnankorotusten merkittävän eron.
– Vuosi sitten Energiavirasto arvioi, että sähkön siirtohinnat nousevat verkkoinvestointien takia pitkällä aikajänteellä eli 15 vuoden aikana keskimäärin 20% eli viidenneksen. Nyt Caruna kuitenkin tekee reilusti suuremman lähes 30% korotuksen ja vieläpä kertarysäyksellä eikä kerrotun 15 vuoden aikana, kummastelee Heinonen ja kysyykin maksatetaanko vielä tekemättömätkin korjaustyöt etukäteen.
Caruna ei nimittäin ole vielä läheskään saanut uudistutyötään valmiiksi. Yhtiö on kertonut laittavansa verkkonsa parannukseen ja uudistukseen noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.
– Voi siis kysyä hyvin tuleeko Caruna korottamaan hintoja tällä tavalla joka vuosi kun remontti etenee? Vai onko kyse vain siitä, että vielä tekemätön verkkoremontti maksatetaan asiakkailla?
Sähköverkkoja uusitaan Suomessa nyt kovalla vauhdilla. Syitä on kaksikin; vanha sähköverkko on uusimisiässä tai tulossa siihen ja samaan aikaan pitää varautua entistä paremmin rajumpiin sääilmiöihin mm. myrskyihin ja lumisateisiin ja niiden aiheuttamiin sähkökatkoihin. Merkittävän osan maamme sähkönsiirtoverkoista omistaa Caruna Oy. Fortum myi Suomen sähkönsiirtotoimintansa Suomi Power Networksille, joka nyt siis operoi nimellä Caruna Oy. Yhtiö on maamme suurin sähkönsiirtoyhtiö ja se hallitsee noin viidennestä maamme paikallisista sähkönsiirtoverkoista. Carunan hallinnoimalla alueella asuu ja toimii yhteensä noin 650 000 asiakasta ja yritystä. Heille sähkönsiirrossassa Caruna on monopoliyhtiö eli ainoa vaihtoehto sähkön saamiseksi.
– Monopoliasemassa toimivia jakeluverkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto. Sen tehtävä on valvoa mm. sitä, että siirtoyhtiöt eivät käytä monopoliasemaansa väärin ja sitä kautta esimerkiksi peri ylihintaa asiakkailta. Energiavirasto määrittäkin jokaiselle yhtiölle ns. kohtuullisen tuoton ja myös varmistaa, että tarvittavat investoinnit tulevat tehtyä. Nyt näyttää siltä, että tämä valvonta on pettänyt tai sitten lainsäädäntömme ei ole ajantasalla. Hallituksen tulee selvittää lainsäädännön muutostarpeet ja myös Energiaviraston toiminta.
Sähkömarkkinalaki vaatii verkonhaltijoita laittamaan sähköverkkonsa kuntoon vuoteen 2029 mennessä. Energiaviraston mukaan maamme sähkönjakeluverkko vaatii yli kahdeksan miljardin euron investoinnit.
– On aiheellista vielä uudelleen pohtia myös aikataulua mm. Carunan hinnoittelunkin myötä. Voisiko syrjäisemmillä alueilla siirtymäaikaa pidentää nykyisestä 15 vuodesta 25 vuoteen tai jopa 30 vuoteen ja kohtuullistaa näin myös hinnankorotuspainetta. Tehdä siis korjausta enemmän siinä tahdissa kun verkko tulee aidosti uudistamisikään, kysyy Timo Heinonen hallitukselta.