Kansallispuistojen kävijämäärät tasaisessa kavussa.
Lopen Komion Luutasuon reitti ja taukopaikat on suunniteltu niin, että ne on myös käytettävissä pyörätuolin ja lastenrattaidenkin kanssa. Luonto kuuluu kaikille!
Maassamme on nykyisin yhteensä 41 kansallispuistoa. Olen itse saanut olla mukana useampaa perustamassa niin ympäristövaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnan ympäristöjaostossa ja myös sen puheenjohtajana. Aikanaan nostin rahoituskysymyksissä esille esteettömien kohteiden ja reittien tekemisen kansallispuistoihin ja asetimme silloin lisärahoituksen ehdoksi, että kansallispuistoon tehdään myös esteetön osuus tai kohde. Esitykseni otettiin kiitoksin ja tyytyväisyydellä vastaan ja mm. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista tämä ”tapa” levisi pian myös muihin luontokohteisiin ja retkeilyalueille. Myös oma kotikuntani Loppi sai tämän myötä oman esteettömän luontokohteen, kun osoitimme rahoituksen Komion esteettömälle luontoreitille ja nuotiopaikalle Luutasuon ja Luutalammin alueelle. Komion esteetön luontokohde keräsikin välittömästi suuren suosion ja paljon kiitosta ja toi luonnon monen lähelle. Periaatteeni oli siis se, että…
Luonto kuuluu kaikille.
Metsähallituksen Luontopalvelut julkisti syyskuun alkajaisiksi alkuvuoden kävijämääriä kansallispuistojen osalta. Maamme 41 kansallispuiston käyntimäärät kasvavat tasaisesti ja niissä retkeiltiin ja vierailtiin tammi-helmikuussa tänä vuonna kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa. Kasvu siis edelleen jatkui ja käyntimäärät kasvoivat 2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Metsähallitus kertoi, että vahvinta kasvu oli Lapissa, jossa hyvä talvimatkailusesonki kasvatti käyntimääriä, mutta samaan aikaan myös kansainvälisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt, erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopasta.
Suosituimmat kansallispuistot tammi-heinäkuussa 2023:
1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
2. Urho Kekkosen kansallispuisto
3. Kolin kansallispuisto
4. Nuuksion kansallispuisto
5. Pyhä-Luoston kansallispuisto
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta totesikin, että ”Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia”. Toivottavasti tästä on tullut siis pysyvä juttu ja kansallispuistoistamme yksi suosituimpia liikkumisenkin kohteita. Tässä muuten vähän samaa henkeä kuin siinä, että hyvät pyörätiet ovat yleensä suosituimpia liikuntapaikkoja ja lähiliikuntapaikkoja. Hyvät luontoreitit ja kohteet ovat tätä samaa.
Tähän on haluttu siis viime vuosina panostaa tai oikeastaan jo parin vaalikauden ajan. Palveluita ja rakenteita on pystytty korjaamaan erillisrahoituksen turvin ja tätä kautta kohentuneet rakenteet ja palvelut ovat nostaneet käyntimääriä sekä kiinnostavuutta.
Tässä blogini 9.12.1918 otsikolla: Kansallispuistot ja luontokohteet yksi kärkijuttumme – Liesjärvelle ja Torronsuolle suurin potti ja myös Aulangon Näkötorni remontoidaan
Luontopalvelut tiedotti, että ”vuonna 2022 perustetun Sallan kansallispuiston käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 26 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla Sipoonkorven kansallispuiston uudet tulipaikat ja reitit ovat suosittuja, ja kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2022. Rautulammin tupakokonaisuus Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Pyhä–Luostolla sijaitseva Ukko-Luoston maisematupa ovat houkutelleet kävijöitä. Myös Aulangon näkötornin kunnostus ja avaaminen yleisölle sekä Syötteen luontokeskuksen uusi näyttely ovat nostaneet käyntimääriä alueilla.”
Metsähallitus toi esille myös kansallispuistojen rinnalla myös maamme retkeilyalueiden potentiaalin. ”Valtion retkeilyalueilla Ruunaalla, Iso-Syötteellä, Evolla, Oulujärvellä ja Kylmäluomalla käytiin tammi-heinäkuussa 153 000 kertaa. Lisäksi samalla aikavälillä käytiin Metsähallituksen perustamilla Inarin ja Napapiirin retkeilyalueilla 148 000 kertaa. Pitkällä aikajänteellä ja verrattuna koronaa edeltäviin vuosiin ovat valtion retkeilyalueiden käyntimäärät jääneet jälkeen kansallispuistojen kasvun kehityksestä.”
Jansson totesi, että ”Retkeilyalueet ovat vielä monelle tuntemattomampia kuin kansallispuistot. Retkeilyalueissa on paljon potentiaalia, koska ne monipuolistavat luontoaktiviteettien tarjontaa laajemmin kuin kansallispuistot, jotka ovat luonnonsuojelualueita. Pidämme tärkeänä, että kansallispuistoja ja retkeilyalueita tarkastellaan jatkossa laajempana yhteisenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan valtakunnallinen kehittämissuunnitelma”.
Tätä työtä kannattaa jatkaa ja lupaan olla tässä itse jatkossakin aktiivinen. Olen varma, että luontoliikuntaan ja retkeilyyn laitettu euro tulee moninkerroin takaisin.
Yhtenä keskustelun aiheena on nyt kesällä ja syksyllä ollut pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman kirjaus mahdollistaa kansallispuistojen rahoituspohjan vahvistaminen vapaaehtoisilla käyntimaksuilla. Pidä tätä erittäin tervetulleena juttuna. Perusrahoitusta tämä ei tietenkään tule korvaamaan eikä se ole tarkoituskaan, vaan nimenomaan mahdollistaa pieni extra alueiden kehittämiseen ja ylläpitoon ns. ”tyytyväinen asiakas vapaaehtoisella maksulla kiittää”. Itse toivon, että tämä mahdollistetaan myös kevyellä mallilla myös retkeilyalueille ja myös kuntien ja muiden ylläpitämille retkikohteille. Olen varma, että moni laittaisi mielellään yksinkertaisella sovelluksella euron tai pari kiitokseksi hyvistä pitkospuista ja nuotiopaikan polttopuista. Ja aina siis 100% vapaaehtoisuuteen perustuen.
Mutta olen Luontopalveluiden kanssa samaa mieltä, että jatkossakin riittävä perusrahoitus tarvitaan myös uuden korjausvelan ehkäisemiseen ja lisäksi kohteiden luonnonhoidon kannalta tärkeän Helmi-ohjelman rahoituksen jatkaminen on tärkeää. Hallitusneuvotteluissa sovimmekin, että Saaristomeren ja virtavesien suojelua tehostetaan ja jatketaan ja, että myös Metso- ja Helmi-ohjelmat jatkuvat.
Mukavaa viikonloppua kaikille. Aamulenkki oli tänään teki hyvää hitaan aamukahvihetken jälkeen. Päivällä sitten lasten salibandyä ja illalla Lounais-Hämeen kuntien Yrittäjäjuhlaan.