Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa haastetaan jälleen kaikki suomalaiset kotimaisen ruuan kampanjaan. Neljännen kerran järjestettävän Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa –kampanjan tarkoitus on herätellä kuluttajia tekemään kotimaista työllisyyttä ja ruoantuotantoa tukevia ostopäätöksiä kaupassa ja myös ruokateollisuutta kertomaan reilusti tuotteiden raaka-aineiden alkuperät. Neljän vuoden aikana on otettu hyviä askelia eteenpäin, mutta kotimainen ruuantuotanto tarvitsee vielä lisää tekoja.
Jo pelkästään näiden neljän vuoden aikana on tässä otettu hyviä askelia eteenpäin. Vielä muutama vuosi sitten kaupasta oli vaikea löytää varsinkaan suuremmilta leipomoilta kotimaisista jauhoista tehtyjä leipiä. Nyt niitä löytyy jo kohtuullisen hyvin. Myös kaupat ovat tehneet omia kotimaisuuteen nojaavia tuoteperheitä ja avoimuus alkuperämerkinnöissäkin on parantunut. Esimerkiksi S-Ryhmä on lanseerannut oman Kotimaista -tuoteperheensä ja Kesko luonnollisesti kauppiasvetoisena on ollut aina K-ruokakauppoineen näissä kotimaisuusasioissakin edelläkävijä. Myös Fazer on tuonut markkinoille Oululaisen 100% suomalaisista jauhoista leivottuja leipiä ja Atria tietenkin ollut jo pitkää takuuvarma tuote suomalaisen ruuan ystävälle. Tässä vain muutamia nostoja.
Maaliskuun 1.-14. päivänä on jälleen siis aika kokeilla syödä kaksi viikkoa tiukasti vain suomalaista ruokaa. Syödään siis kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa. Varmistamme aina onko liha, einekset, leipä, maito, maitotuotteet jne. suomalaisia niin kaupassa, ravintolassa kuin työpaikan ruokalassakin. Ja syömme vain hyvää Suomesta ruokaa.
Kampanjan aikana kerätään jälleen kokoon hyviä ja esimerkillisiä tuotteita suomalaisista raaka-aineista, mutta ollaan tarkkoina myös ns. suomalaiseksi pestyjen tuotteiden kanssa. Eli on hyvä myös kiinnittää huomiota myös tuotepakkauksiin ja merkkeihin joissa annetaan ymmärtää ruuan olevan suomalaista. Valitettavasti edelleen löytyy paketteja missä Suomen lippu tai esimerkiksi perinnemaisema latoineen tai jussipaitoineen ei takaakaan ruuan kotimaisuutta. Pakkauksessa kyllä lukee aina jos jos liha tai muut raaka-aineet ovat suomalaisia. Pelkkiin kuviin ei kannata uskoa.
Ensimmäisellä kerralla vuonna 2013 Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjassa oli mukana yli 1800 suomalaista ja vuosina 2014 ja 2015 mukana oli jo reilusti yli 2000 hyvän suomalaisen ruuan ystävää. Lisäksi syksyllä 2014 pakotetalkoissa hyvää suomalaista ruokaa oli syömässä – Syödään ja juodaan suomalaista – tuetaan kotimaista ruoantuotantoa vaikeassakin tilanteessa -kampanjassa – yli 71 000 ihmistä.
Suomalaisen työn liitto teetti maaliskuussa 2014 tutkimuksen koskien suomalaista ruokaa ja käyttötavaroita. 62 prosenttia vastaajista kertoi valitsevansa aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen ulkomaisen sijasta. Tämän jälkeen vajaassa vuodessa luku nousi 71%.
Voi tuntua, että omilla valinnoilla ei ole suurta merkitystä. Mutta puhtauden ja hyvän maun lisäksi niillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan Suomeen muodostuisi 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa enemmän kuussa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Ota haaste vastaan ja tule yhdessä kokeilemaan miten suomalaista ruokaa löytyy ja saa ja millaisia haasteita kaupassa ilmenee. IV Kaksi Viikkoa Vain Suomalaista Ruokaa –kampanjan sivut löytyvät Facebookista.
…
Tänään karkauspäivänä maakunnan asioiden pariin. Hämeessä isoja asioita etenemässä ja huolestuneena olen seurannut keskustelua mm. sairaaloittemme osalta. Olen hämmästynyt jos valmistelevat ministerit esittävät Hämeen kahden erinomaisen sairaalan statuksen heikentämistä Sote-uudistuksessa. Ei siitä minusta pitäisi ainakaan rangaista, että asiat on hoidettu hyvin eikä siitäkään, että aluemme ovat tulevaisuudessa jälleen maamme tärkeimpiä kasvualueita. Itse toivon, että sote-uudistuksessa lopulta edettäisiin kuitenkin 18 maakunnan kanssa ensi vaiheessa ja tehtäisiin niistä myös samalla sote-alueet. 18-15 -kaksiportainen jako ei ole toimiva ja minusta parempi edetä luontevien alueiden kautta jos aidosti tehokkaimpaan eli 5 sote-alueeseen ei ole valmiutta. Jatkossa sitten voidaan hyvin katsoa onko kaikki 18 aluetta elinvoimaisia ja pystyvätkö turvaamaan ja tarjoamaan kaikki sovitut palvelut asukkailleen ja jos jotkut alueet eivät pysty niin sitten alueita voisi ja pitäisi yhdistää. Samalla itse luopuisin 12 sairaalan ja palo- ja pelastusalueen jaottelusta. Sekin loisi maahan taas uuden hallintoportaan ja näin paras vaihtoehto olisi edetä näissäkin maakuntien kautta ja nykyisten keskussairaaloiden kautta.
Illalla tänään Lopella vielä kunnanvaltuuston kokous ja siellä esillä mm. varhaiskastuksen hallintouudistus sivistystoimen alaisuuteen valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Katsotaan mitä valtuusto illalla päättää asiasta. Kunnanhallituksen jäsenet olivat uudistukselle yksimielisiä, mutta uskon, että tänään vielä valtuustossa keskusteluttaa ainakin ryhmäkoot, maksut ja lasten oikeus varhaiskasvatukseen. Näistä onneksi viimeisin tulee laista eikä sitä kunta edes voi päätöksillään poistaa ja kaksi ensimmäistäkin voidaan kunnassa päättää juuri niin pieniksi kuin itse haluamme. Mutta valtuustonpuheenjohtajana en keskusteluun mukaan tänään kokouksessa pääse eli mielenkiinnolla jään kuuntelemaan illan keskustelua puheenjohtajan paikalta. Illalla käsittelyssä myös kaksi meidän valtuustoaloitettakin eli kunnan tonttiale sekä kyläkäräjä-aloite. Ensimmäisen teki Sirpa Hopearuoho ja jälkimmäisen Tiina Seppälä. Kaikki asiat löytyvät esityslistasta www.loppi.fi ja mielelläni otan palautetta ja ideoita ja kommenttejakin vastaan.
…
Kello 20.57 ja kotona. Illan kunnanvaltuusto päätti jättää pöydälle esiopetuksen hallinnon siirron. Valtuusto päätti, että asia pitää valmistella syksyksi niin, että valtuustolla on tiedossa maksut, ryhmäkoot, sijaintipaikat ja muut vastaavat keskeiset asiat päätöstä tehtäessä. Eli siis kokonaisuus mitä tarkoittaa jos esiopetus fyysisen koulun yhteydessä olevan sijainnin lisäksi myös siirrettäisiin rehtorin alaisuuteen. Itse kannatin tätä Harri Hatakan tekemään esitystä ja se mukaili aikalailla tarkkaan aiemmin kokouksessa meidän Eeva Pyhälammin tekemään ponsiesitystä. Nyt tehtävän perusteellisen valmistelun myötä on syksyllä sitten käsittelyssä nykyisen päiväkohdinjohtajamallin rinnalla rehtorijohtoinen malli maksuineen, ryhmäkokoineen ja paikkoineen. Silloin päätös sitten perustuu faktoihin eikä vaikka olettamiin tai pahimmassa tilanteessa erilaisiin uhkakuviin. Valtuusto siis halusi entistä vahvemmin ottaa tässä vetovastuun ja päätäntävastuun itselleen yhdessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan kanssa ja minulle se valtuustonpuheenjohtajana sopii erittäin hyvin.
Iso asia oli myös meidän valtuutetun Anniina Luceniuksen opettajien palkkausta koskevan valtuustoaloitteen läpimeno. Anniina teki aloitteen aikanaan missä Lopella oltaisiin palattu tilanteeseen että uudet opettajat palkataan elokuun alusta kun uusi lukukausi alkaa. Itse kannatin Anniinan aloitetta jo silloin ja niin tänäänkin ja Anniinan erinomaisen esittelypuheenvuoron jälkeen selkeä enemmistö asettui tukemaan hänen aloitettaan. On erittäin harvinaista, että näin yksi valtuutettu saa muutettua kunnanhallituksen muistaakseni vielä yksimielisen esityksen ja vielä niin että valtuustossa osa kunnanhallituksenkin jäsenistä muuttivat kantansa ja asettuivat tukemaan Anniinan esitystä. Isot pisteet ja hatunnosto Anniinalle!
Hieno oli myös SDP:n valtuutetun Joni Lähteen valtuustoaloite nykyisen urheilukenttämme suunniteltua suuremmasta remontista. Nyt on ollut ajatus tehdä noin 300 000 euron pieni remontti vanhaan kenttään, mutta Jonin aloitteen mukaisesti nyt selvitetään myös mahdollisuus saada meiltä Valtion Liikuntaneuvostolta ja OKM:ltä tukea kentän kunnolliseen remonttiin ja mielellään jopa täysikokoiseksi niin että urheilukentän keskellä olisi jalkapallon nurmikenttä. Annan täyden tukeni Jonin erinomaiselle aloitteelle ja oma haaveeni on, että vielä jossain vaiheessa saamme myös Lopelle kevyen jäähallinkin. Nytkin lasten ja koululaisten luistelujakso jäi niin lyhyeksi, että ei varmasti edes opetussuunnitelman tavoitteita voitu saavuttaa. Elmolan pidentämiseen en enää usko, mutta siihen uskon, että joskus saamme toisen salibandynhallin ja miksi ei vaikkapa LFT:n yksityisenä hankkeena mistä kunta voisi ostaa osan vuoroista ns. takuuvarmana.
Mutta nyt aika paljon rakkaan kotikunnan asioita. Valtakunnankin tasolla tänään tapahtunut monenlaista. Työmarkkinajärjestöt esittelivät oman ehdotuksensa yhteiskuntasopimukseksi. En sen yksityiskohtia vielä kommentoi. Käymme sitä läpi huomenna ja katsotaan miten se asetetut tavoitteet täyttävät ja mitä voitaisiin vielä tehdä.