Työmarkkinajärjestöjen alustavasti sopima yhteiskuntasopimus ei valitettavasti ole täyttämässä sille asetettuja tavoitteita. Itse asiassa se on vaikutuksiltaan jäämässä kauas hallituksen asettamista julkisen talouden sopeuttamistavoitteista. Sopeuttamistarve on määritelty hallitusohjelmassa ja sen muutos vaatii hallitusohjelman avaamista ja uudelleen sopimista. Näyttää nimittäin siltä, että yksi keskeinen kirjaus kokonaisveroasteen pysymisestä nykyisellään ei enää tämän sopimuksen jälkeen pitäisi vaan verotus tulisi hallitusohjelman vastaisesti kiristymään. Pääministeri Juha Sipilä totesikin jo, että työmarkkinajärjestöjen esitys ei tule täyttämään niitä vaatimuksia mitä sille asetettiin ja näin vastinpariksi luvatut veronalennukset jäänevät toteuttamatta. VM:n tuore arvioi nimittäin kertoo, että julkisen talouden tasapaino paranisi tämän sopimuksen myötä noin 600 miljoonaa euroa. Ja sen pitäisi parantaa talouden tasapainoa kaikkiaan kaksi miljardia euroa, jotta suunnitellut veronkevennykset olisivat mahdollisia.
Iltapäivällä julkaistiin siis paketin taloudelliset vaikutukset ja muut vaikutukset ja ne jäävät jäävät kauas tavoitteista. Myös työpaikkoja syntyy toivottua vähemmän. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi viiden prosentin leikkaus yksikkötyökustannuksiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan neuvottelutulos pääsee lähelle tätä. Jos mukaan ei lasketa palkkaratkaisua, olisi paketin yksikkötyökustannusvaikutus noin 3,7 prosenttia vuodesta 2019 eteenpäin. Mikäli sopimuskorotukset ovat nolla prosenttia myös vuonna 2017, olisi yhteinen vaikutus jo runsas neljä prosenttia. Uusia työpaikkoja neuvottelutulos toisi vain noin 35 000. Tämäkin hyvin epävarmaa. Hallituksen tavoite oli ja toivottavasti on edelleen luoda 100 000 uutta työpaikkaa tämän hallituskauden aikana.
Itse pidän tärkeänä, että nyt kuitenkin sopimukseen päästään yhteiskuntasopimuksesta ja niistä ns. pakkolaista voidaan luopua. On hyvä, että työntekijät ja työnantajat itse sopivat toimista eikä niitä sanella hallituksen eikä muidenkaan ulkopuolisten toimesta. Toisaalta jos tavoitteet eivät täyty niin hallituksen tulee pitää kiinni omasta budjettivallastaan eduskunnan kanssa ja tehdä lisätoimenpiteitä jos tilanne sitä vaatii.
Itse olen huolestunein työmarkkinajärjestöjen kirjauksista liittyen paikalliseen sopimiseen. Se olisi keinona ilmainen ja ylivoimaisesti tehokkainkin turvaamaan olemassa olevia työpaikkoja ja luomaan uusia. Nyt näyttää siltä, että toteutuessaan tämä paketti jättää käytännössä lähes kokonaan hyödyntämättä tämän parhaimman ja tehokkaimman ja kivuttomimman kortin. Sitä en ymmärrä. Esitin huoleni jo siinä vaiheessa kun keskustelu kääntyi siihen, että paikallisesta sopimisesta ei tehdäkkään pysyvää käytäntöä hallitusohjelman kirjausten tapaan lakiteitse ja nyt muutakin kautta tehtävät linjaukset ovat politiikan kielellä ”oikean suuntaisia”, mutta myös arjen kielellä riittämättömiäkin. Esitin aikanaan myös sitä, että neuvottelupöytään olisi pitänyt kutsua myös Suomen Yrittäjät ja olen varma, että paketti olisi paljon parempi ja oikeudenmukaisempi jos Suomen tärkeimmät työllistäjät ja kasvun tekijätkin olisivat mahtuneet samaan pöytään EK:n ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Hallitus linjasi aiemmin paikallista sopimisesta, että mallissa pitää voida jatkossa sopia paikallisesti mm. ” työajoista, palkoista, palkan lisistä ja muista korvauksista sopimisesta”.
Hallitus viestitti työmarkkinajärjestöille 17.2.2016, että tehtävän ratkaisun pitää sisältää seuraavat elementit:
1. Järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
2. Paikallisesti on pystyttävä sopimaan työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista.
3. Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita.
4. Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa.
5. Lopullinen päätösvalta paikallisesta sopimisesta tulee olla työpaikoilla.
Tämä tai siis nämä ei nyt siis toteudu. Minusta tämä paikallisen sopimisen kokonaisuus pitäisikin nyt ottaa uudelleen käsittelyyn tai sitten päätökset tehdä hallituksen. Onneksi sentään se, että järjestäytymättömät yritykset pääsevät paikallisessa sopimisessa tasavertaiseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.
Eniten minua kuitenkin kummastuttaa SDP:n suhtautuminen työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimaan sopimuspakettiin. Tänään eduskunnassa kun käsittelimme valtion taloutta ja lisätalousarviota niin SDP ei sanonut tukevatko he nyt tätä mm. SAK:n neuvottelemaan kokonaisuutta. Aiemminhan he ovat nimenomaan vaatineet, että työmarkkinajärjestöjen tulee saada nämä asiat itse ja itsenäisesti neuvotella, sopia ja päättää.
Mutta nyt on tärkeä sopia yhdessä. Presidenttikin sanoi, että kevättä ei ole hyvä kohdata riidellen. Ja jotenkin tänäänkin tuntui maaliskuun alkajaisiksi, että ulkona on jo kevättä ilmassa.
Tänään käynnistyi myös neljännen kerran suomalaisen ruuan kampanja. Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa on saanut jälleen hienosti väkeä mukaan. Ja tänään muutama valtakunnan mediakin aiheesta teki juttua. Palataan ruoka-aiheisiinkin täällä blogissa parin viikonaikana useammankin kerran.
Nyt eduskunnan keskustelut takana ja jatkokeskustelut jatkuvat yhteiskuntasopimuksesta. Itse uskon, että ratkaisuun päästää.
Tässä HS.fi sivujen julkaisema työmarkkinajärjestöjen sopimus:
KILPAILUKYKYSOPIMUS
1. Johdanto
Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden velkaantumista ei ole saatu taittumaan, ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla. Heikon talouskehityksen taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuuksien sekä kielteisten rakennemuutosten lisäksi pidemmän ajan kuluessa syntyneet kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista.
Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
2. Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena ovat 4 kohdassa sovitut rakenteelliset muutokset ja 6 kohdassa mainitut paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset.
3. Sosiaalivakuutus
3.1 TyEL-maksu
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 työeläkeuudistukseksi sovittiin, että perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuosina 2017-2019. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin arvioiden mukaan tämä maksutaso on riittävä eläkkeiden rahoitukseen myös vuoden 2019 jälkeen.
Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021. Työeläkeuudistuksen mukaisesti osapuolten tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys sekä vuoden 2017 eläkesopimuksessa sovittujen etuuksien ja niiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä. Sopimuksen mukaan maksun korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.
Sovitusta maksunkorotustavasta poiketen työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä edellisestä vuodesta seuraavasti:
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020
Näin ollen työntekijän maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017-2020. Vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla. Vuoden 2021 jälkeen muut muutokset TyEL-maksussa jakautuvat edelleen puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.
Työntekijän maksuosuuden muutos koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä. Julkisen sektorien palkansaajien työeläkemaksun muutos otetaan huomioon julkisen sektorin työnantajien työeläkemaksussa.
3.2 Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Tämä alentaa työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Maksuosuusmuutokset toteutetaan siten, että vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016.
Etuuslainsäädäntöä muutetaan niin, että maksumuutosten myötä niin sanottu prosenttivähennys ei muutu ja siten pienennä tai kasvata etuuksia.
Työeläke-, työttömyys- ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti.
3.3 Hallinnolliset asiat ja maksuvalmius
Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muutos tulee voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja vuonna 2020 hallituksen osalta.
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä puolet valitaan työnantajien ja puolet palkansaajia edustavien keskeisten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työnantajapuolen edustavuus ratkaistaan jäsenten työntekijämäärällä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen ehdotuksesta valituista jäsenistä. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen esitys työttömyysvakuutusmaksuista sekä hallituksen päätös työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasauksesta ratkaistaan äänten mennessä tasan siten, puheenjohtajan ääni ratkaisee vain silloin, kun myös varapuheenjohtaja äänestää samalla tavalla kuin puheenjohtaja. Työttömyysvakuutusrahaston hallintomuutokset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.
Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärä nostetaan 7 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Osapuolet valmistelevat keväällä 2019 valtiovallalle esityksen suhdannepuskurin tarkoituksenmukaisesta nykyistä suuremmasta tasosta. Valmistelussa painotetaan työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamista ja riittäviä edellytyksiä puskuroida työttömyysvakuutusmaksujen tason vaihtelua sekä ottaen huomioon julkisen talouden reunaehdot. Työttömyysvakuutusrahaston lainajärjestelyille annetaan valtion takaus ilman vastavakuutta ja takausmaksua. Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasaukseen käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2016-2017.
3.4 Sosiaaliturvamaksu
Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti:
0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017
1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018
1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019
0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi.
Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Alennus on mitoitettu ottaen huomioon työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, mutta ei sopimuksen vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen.
Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä.
4 Rakenteelliset muutokset
4.1 Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.
Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
4.2 Julkisen sektorin lomarahat
Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
5. Muutosturva ja työterveyshuolto
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja että valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään seuraavat työ- ja verolainsäädäntöä koskevat muutokset:
• soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää
• laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan
• koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa
• tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi
• osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
• palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi
• tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömisen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus
6. Paikallinen sopiminen
Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset:
1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen.
2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti
3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.
Keskusjärjestöt esittävät, että toteutetaan ainoastaan seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset:
1. Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.
2. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.
3. Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan.
4. Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.
7. Seuraava neuvottelukierros
Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.
8 Muut hallitukselle esitettävät toimet
8.1 Aikuiskoulututustuki
Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Muutos tulee voimaan vuonna 2017.
8.2 Kolmikantainen valmistelu
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
9. Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.
Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.
Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.
Helsingissä 29.2.2016
AKAVA RY
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITO EK
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
VALTION TYÖMARKKINALAITOS