Itämerellä varaudutaan uusiin Venäjän tihutöihin – Tanska otti käyttöön purjedrooneja

Blogi, tiistaina 24.06.2025

Denmark deploys ‘saildrones’ in Baltic to protect undersea cables from Russia

Näin otsikoi The Guardian 19.6.2025 uutisensa Tanskan keinoista puuttua ennaltaehkäisevästi Venäjän tihu- ja tuhotöihin Itämerellä. Miehittämättömät, eräänlaiset purjedroonit, ovat nyt testikäytössä merenkulun valvonnassa. Ratkaisu ei ole kerännyt Tanskassa pelkästään kiitosta, sillä kalifornialaisen Saildrone-yrityksen laitteisiin perustuvan ratkaisun on sanottu luovan liian tiiviit siteet Yhdysvaltoihin niinkin arkaluonteisella alalla kuin digitaalisessa turvallisuudessa. Tanskassa herkkyyden ymmärtää, sillä eihän ole kuin hetki aikaa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi ottaa Grönlannin haltuunsa.

Jenkkiyrityksen 10-metriset miehittämättömät alukset on suunniteltu yksinomaan tietojen keräämiseen ja niiden tekoälyn avulla purjedronet kokoavat tietoja useiden antureiden, kameroiden ja tutkan avulla tuottaakseen yksityiskohtaisemman kuvan merenkulun toiminnasta kuin mihin perinteiset satelliitit pystyvät. Tanska pyrkii uudella teknologia sillä siis varautumaan Venäjän ja sen varjolaivaston kasvavaan uhkaan. Laitteistolla on tarkoitus tunnistaa aluksia merellä ja seurata niiden epätavallisia liikkeitä, mitkä voisivat antaa tietoa etukäteen niin suunnitelmista iskeä ja tuhota putkistoja ja datakaapeleita merenalaisin sabotaasi-iskuin. Myös uudella teknologialla ja miehittämättömillä aluksilla pyritään huomaan myös Venäjän yritykset salakuljettaa pakotteiden alaista materiaalia maahan.

“The purpose of Saildrone is to give eyes and ears where we previously didn’t have eyes and ears.”

Saildronen toimitusjohtaja Richard Jenkins totesi siis purjedronien antavan silmät ja korvat sinne, missä meillä ei aiemmin ollut silmiä ja korvia.

Tanskan huoli ei siis johdu vain Trumpin puheista liittyen erityisesti Tanskaan kuuluvaan Grönlantiin, vaan myös Trumpin toimii ja mahdollisuuksiin estää tai rajoittaa järjestelmien toiminta tai vaatia niiden dataa itselleen. Tanskan kyberturvallisuusneuvoston johtaja Jacob Herbst tunnistaakin tämän huolen ja toteaa lehdelle, että ”Tässä vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa on tietysti harkittava hyvin tarkkaan, kun valitsee amerikkalaisia toimittajia tällä alalla.”

Tanska ottaa ensivaiheessa käyttöön vain neljä kelluvaa dronea. Tällä hetkellä laitteiden toiminta-aika on keskimäärin noin 100 päivää, mutta parhaimmillaan dieselillä, tuulella ja myös aurinkoenergiaa hyödyntävät dronet voivat toimia jopa yli vuoden. Koko Itämeren kattamiseen tarvittaisiin 10–20 purjedronea.

Mielenkiintoinen avaus ja toivottavasti kokemukset sellaisia nopeastikin, että kaikki Itämeren rantavaltiot voisivat liittyä tähän valvonta armadaan. Minusta me voisimme olla tässä myös etunojassa Tanskan rinnalla. Uskoisin, että esimerkiksi Viron kanssa voisimme hyvin helpolla tällaisella teknologialla varmistaa kapean Suomenlahtemme valvontaa ja sabotaasitoimintaan puuttumista.

Samaan aikaan Nato-maiden johto kokoontuu päättämään tulevien vuosien rahoitustasoista. Natohan on asettanut jokaiselle jäsenmaalleen puolustussuunnitteluun nojautuvat sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Isoimmat ja laajimmat puutteet Natolla on uusissa drone-kyvykkyyksissä, mutta myös ihan perusampumatarvikkeissa ja ilma- ja ohjuspuolustuksessakin. Tavoite onkin jopa viisikertaistaan ilmapuolustuskyky. Maavoimien puolella kalustoa vahvistetaan tuhansilla panssarivaunuilla ja panssaroiduilla ajoneuvoilla ja ammusvarastoja täydennetään miljoonilla tykistöammuksilla.

Uusi aamu ja edelleen kylmää ja koleaa. Iranista ja Israelista on yön aikana kantautunut ristiriitaisia tietoja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut tulitauosta, mutta monet mediat kuitenkin samaan aikaan sotatoimien jatkumisesta. Aivan tuoreimmat tiedot kuitenkin nyt ennen aamu kahdeksaa Suomen aikaa kertoisivat, että Iran olisi noudattamassa kello seitsemältä alkavaksi kerrottua tulitaukoa? Vielä pari tuntia sitten Israelin puolustusvoimat kuitenkin kertoivat Iranin ampuneen ohjuksia kohti maata. Toivottavasti maltti nyt voittaa ja diplomatiakin.

Suomi toimittaa 29. puolustustarvikeapulähetyksen Ukrainalle – Kotimainen puolustusteollisuus nyt tuottajana

Maamme 29. puolustusmateriaalipaketti Ukrainalle on nyt historiallinen. Paketti nimittäin sisältää nyt ensimmäiset toimitukset suoraan uutena materiaalina kotimaiselta puolustusteollisuudelta. Se on kooltaan 143 miljoonaa euroa ja nostaa näin kokonaisapumme 2,8 miljardiin euroon. Puolustusministeriöhän käynnisti viime keväänä puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla uuden Ukrainan tukiohjelman. Tukiohjelmassa tilauksia kohdennetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille ja lähtökohtana hankinnoille ovat Ukrainan kriittiset tarpeet, tuotteen soveltuvuus luovutettavaksi sekä yritysten tuotanto- ja toimituskyky. Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin.

….

Kello 22.36 ja tuoreet tiedot kertovat, että tulitauko olisi muuttumassa rauhaksi Iranin ja Israelin välillä? Onko näin ja kuinka kestävä tilanne on onkin sitten toinen kysymys. Juuri CNN nimittäin kertoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietoihin nojautuen, että jenkkien isku ei olisikaan onnistunut tuhoamaan Iranin ydinlaitosten ja -aseiden oleellisimpia osia? CNN:n tietojen mukaan ”Yhdysvaltain sotilasiskut kolmeen Iranin ydinlaitokseen viime viikonloppuna eivät tuhonneet maan ydinohjelman keskeisiä osia ja todennäköisesti vain hidastivat sitä kuukausilla”. Tiedot siis olisivat ristiriidassa Yhdysvaltain Donald Trumpin ja  puolustusministeri Pete Hegseth väitteiden kanssa. Valkoinen talo olisi CNN:n mukaan myöntänyt arvion, mutta kiistänyt sen paikkansapitävyyden. Eli mene ja tiedä.

Huomenna tärkeä Nato-päivä, kun huippukokous huipentuu varsinaiseen päätösistuntoonsa. Olen illalla sitten kommentoimassa ratkaisuja ja päätöksiä Ylen A-Studiossa.