Brittiläisen Metron haastattelussa Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba antoi kylmäävän varoituksen: ”British mothers ‘have to accept that their sons will have to die for Nato”. Kuleban mukaan brittiäitien tulee pian olla valmiita lähettämään poikansa taistelemaan venäläisiä vastaan Eurooppaan tai hyväksyä, että Naton tarina tulee päätökseen.
Dmytro Kuleba antoi varoituksen vain muutama tunti sen jälkeen, kun Venäjä oli tehnyt hyökkäyssotansa pahimman drone-hyökkäyksen Kiovaan. Ukrainan ex-ulkoministerin mukaan totuuden kertominen ihmisille sodan mahdollisuudesta Euroopassa vaatii enemmän huomiota kuin mikään muu ja hän toivoo, ettei Euroopassa toisteta samoja virheitä mitä Ukraina teki. Suurimmaksi virheeksi Ukrainassa Kuleba katsoo sen, että maassa ei uskottu tämän mittakaavan sotaan Venäjän kanssa. 
Ukrainassa uskottiin tai uskoteltiin, että Putin ei olisi koskaan uskaltanut aloittaa täysimittaista sotaa.
Kuleba sanoi tyytyvänsä siihen ratkaisuun minkä Euroopan maat tekevät, mutta hän katsoo tehtäväkseen kehottaa toistamasta oman kotimaansa virheitä. ”Ihmiset Britanniassa tai missä tahansa muussa maassa voivat kuunnella, mitä sanon, tai he voivat päättää, että olen sotaa lietsova ukrainalainen, joka yrittää vetää heidät sotaan.”
‘People in Britain or any other country can listen to what I’m saying or they can decide that I am a warmongering Ukrainian who is trying to pull them into my war.
Kuleba nosti Metrolle antamassaan haastattelussa esille Venäjän Vladimir Putinin tavoitteen murtaa Naton artikla 5:n sitovuus tai oikeastaan paljastaa sen pitämättömyys ja samalla Euroopan heikkoudet. Kuleba epäili, että Natolta menisi ensimmäinen päivä pohtimiseen mitä tehdä, aktivoidako artikla 5 ja miten vastata ja tämä jahkailu olisi samalla Naton loppu.
Tästä samasta aiheesta olen kirjoittanut täällä aiemminkin. Nostin blogissani torstaina 19.6.2025 esille Ukrainan parlamentin jäsenen Oleg Dundan ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Timo Hellenbergin kirjoituksen Helsingin Sanomissa tämän kuun alussa. Samoja huolia ja huomioita siis siinäkin. Kuleba ei siis ole ainoa eikä ensimmäinenkään, joka herättelee Eurooppaa ja Natoa. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on todennut, että Venäjä voisi olla valmis hyökkäämään Nato-maita vastaan viiden vuoden kuluessa ja tähän tulisi varautua mm. puolustusbudjetteja kasvattaen. Kuleba nosti tämän rahallisen panostuksen rinnalle nyt myös tarpeen kehittää ”puolustustahtoa”.
Kuleba totesi, että moni pohtii nyt sitä, että onko Yhdysvallat valmis taistelemaan Euroopan puolesta, mutta hänen pitääkin nyt kysyä, että ”hyväksyvätkö brittiäidit todella sen, että heidän poikiensa on kuoltava Suomen, Viron tai Puolan puolesta. Jos he eivät tee niin, Natoa ei ole.”
Jatkoksi Kuleba muistutti toisen maailmansodan alkuhetkistä. Silloin kysyttiin, että ”miksi pitäisi taistella Danzigin eli nykyisen Gdańskin kaupungin puolesta?” ja ”Ja miksi sitä ei vain annettaisi Hitlerille, se on vain kaupunki Puolassa. Miksi meidän pitäisi kuolla sen puolesta?” Tämä oli kysymys, jonka Länsi-Euroopan maat esittivät tuolloin. Ja nyt Putin on ”esittämässä” saman kysymyksen Natolle ja kysymys kuuluukin, että mitä Nato vastaa ja kuinka nopeasti?
‘But the real question is, who is going to tell the voters that the threat of the war is real?’
Eli todellinen kysymys onkin nyt se, että kuka kertoo äänestäjille, että sodan uhka on todellinen?
Ukrainan entisen ulkoministeri varoitukset perustuvat siis runsaaseen kokemukseen. Ennen Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkua kukaan Ukrainassa – ja ei muualla Euroopassakaan – uskonut, että Venäjä hyökkää. Hyökkäyksen jälkeenkin uskottiin, että ”10 000 tai 20 000 kuolleen sotilaan” jälkeen Putin vetäytyisi. Ei vetäytynyt. Nyt on arvioitu, että Ukrainassa on jo miljoona venäläistä sotilasta kuollut ja haavoittunut sodan alkamisen jälkeen helmikuussa 2022.
Haastattelussaan Kuleba epäilee, että nyt sama käyttäytymismalli toistuu Euroopassa. Tehdään sama virhe ja uskotellaan, että Venäjä ei hyökkäisi.
‘Do you think that if Ukraine was able to attack airfields in Russia, 1,000 miles away from Ukraine, Russia is not able to attack any piece of infrastructure in any European country? That would be a very, very big mistake to think so.’
Kysymys siis kuuluu, että jos kerran Ukraina pystyy nyt hyökkäämään syvälle Venäjän maaperälle niin miksi Venäjä ei pystyisi hyökkäämään mihinkään infrastruktuuriin missään Euroopan maassa? ”Se olisi hyvin, hyvin suuri virhe ajatella niin.”
Huolestuneena tähänkin Ukrainan entisen ulkoministeri Dmytro Kuleban haastatteluun ja huomioihin peilaten pohdin myös uutisia, joiden mukaan Espanja olisi luistelemassa yhteisestä Naton puolustuksen perustasta eroon. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez viestitti eilen, että Espanja ei hyväksyisikään Naton yhteistä puolustusmäärärahatasoa. Sánchezin kertoi, että Espanja voisi sitoutua vain 2,1 prosenttiin, kun esitetyn Yhdysvaltain esillä pitävä vähimmäistason pitäisi olla 5%. Toki pitää muistaa sekin, että nykyisinkin Espanja käyttää ”uskottavaan” maanpuolustukseensa vain 1,3 prosenttia bkt:stä, mikä on muuten vähiten kaikista Nato-maista. El País kertoi, että puolustusmäärärahojen vaadittu nosto ei olisi Sanchezin mukaan sovitettavissa yhteen espanjalaisen maailmankatsomuksen kannalta. Venäjähän käyttää ehkä sitten tämän maailmankatsomuksensa mukaisesti edelleen myös venäläistä kaasua.
Sellaista solidaarisuutta. No katsotaan miten asiat etenevät.
….
Viikonloppuna Ukraina kertoikin jatkavansa iskuja syvemmälle Venäjälle. Heille tilanne on nyt kahdestakin syystä pakkorako. Venäjä käyttää kaukaisia kenttiä hyökkäyksiin Ukrainan siviilejä vastaan ja toisaalta rintalinjoilla Ukrainalla on nyt vaikeuksia saada asetelmia itselleen paremmiksi. Nyt siis voittoja, suojaa ja painetta ja myös neuvotteluasetelmia haetaan iskuilla Venäjälle.
Lähi-idän tilanne jatkuu jännitteisenä. Viikonloppuna iskussaan Iraniin Yhdysvallat näytti todenteolla voimansa ja myös päättäväisyytensä. Jenkkiarmeija teki iskun B-2-pommikoneilla ja massiivisilla GBU-57 Massive Ordnance Penetrator -bunkkerintuhoajapommeilla ja Tomahawk- risteilyohjuksilla Iranin Fordow’n, Natanzin ja Isfahanin ydinlaitoksiin. Trumpin kertoi iskun tavoitteena olleen Iranin uraaninrikastuskyvyn ja sillä tavoiteltavan ydinaseuhan torjuminen. Israel kertoi olleensa iskuissa mukana ja olit tai ei, niin iskut pelaavat joka tapauksessa Israelin puolelle.
Tilanne on edelleen räjähdysherkkä.
….
Kello 23.19 ja sateinen päivä kääntymässä lopuilleen. Lähi-idän tilannetta seurattu tänään ja myös Nato-huipparin valmisteluja. Ne nyt osaltaan myös kietoutuvat toisiinsa ja myös varmasti tulevien päivienkin tapahtumat. Iranin kostoiskut jääneet ainakin toistaiseksi ennakoidun kaltaisiksi. Maa tietää, että se ei pärjää Yhdysvalloille, mutta reagoimattakaan se ei voi jättää oman kansansa silmien edessä. Ja ehkä kolmanneksi vielä se ei myöskään halua ”tuhlata” ohjuksiaan näin vaan säästää niitä arkkivihollistaan Israelia vastaan. Toimet siis ainakin toistaiseksi tämän suuntaisia ja ne eivät ehkä vielä toisaalta laukaise myöskään uutta kostonkierrosta Yhdysvaltain suunnasta? Trumpkin joutuu taiteilemaan omien magalaistensa kanssa kuinka paljon maan tulee olla ”maailman poliisina” ja kuinka paljon ei.
Palailen näihin aiheisiin tässä. Nyt toivottavasti rauhallisempi yö.