Hämäläiset kansanedustajat Tarja Filatov (sd), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Timo Heinonen (kok) vierailivat maanantaina 17.9.2018 Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnassa ja Liesjärven Kansallispuistossa Tammelassa. Vierailujen aikana kansanedustajakolmikolle esiteltiin paikoissa tehtyjä peruskorjauksia, mutta myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Hämäläisten luontokohteiden kävijämäärät ovat nimittäin hyvässä kasvussa.
– Olemme osoittaneet nyt johtamastani Valtiovarainministeriön Asunto- ja ympäristöjaostosta lisää rahaa nimenomaan näiden kohteiden korjausinvestointeihin. Viime syksynä varasimme mm. 350 000 euroa Aulangon Graniittilinnan korjauksiin ja myös muuta rahoitusta Aulangon ainutlaatuisen puistometsän toimenpiteisiin. Alueella on kuitenkin merkittävästi lisää rahatarpeita ja katsotaan syksyn aikana jos eduskunnasta voisimme vielä löytää lisärahoitusta tähän, kertoi kansanedustaja Timo Heinonen.
Heinonen ja Filatov ovat molemmat olleet mukana myös eduskunnan ympäristövaliokunnassa perustamassa uusia kansallispuistoja ja nyt jo 40. kansallispuiston kokonaisuudeksi kasvanut maanlaajuinen verkosto vaatii lisääntyviä vuosittaisiakin ylläpitokustannuksia. Metsähallituksen Luontopalveluiden tehtävät ovat kasvaneet koko ajan ja monissa uusissa mm. Örön ja Vallisaaren kohteissa on Aulangon tapaan myös merkittävästi korjauksia vaativia rakennuksia.
-Oma lukunsa on sitten aivan se perinteinen Kansallispuistojen perusinfa eli pitkospuut, nuotiopaikat, leiriytymispaikat yms. Eilen Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson ja Luontopalveluiden väki kertoivat hyvin miten paljon mm. Liesjärven kävijämäärät ovat kasvaneet. Se tarkoittaa myös lisää kulumista luontoon ja tätä ehkäisemiseksi tarvitaan vastuullisten luonnossaliikkujien paikkoja mm. kasvavaa telttailua varten. Yksin Liesjärven korjausvelkatarpeet ovat useamman satatuhatta euroa, kertoi Heinonen.
Filatov, Pekonen ja Heinonen saivat viiden tunnin retkipäivän aikana perusteellisen katsauksen hämäläisten kansallispuistojen ja suojelukohteiden tilanteisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Myös kasvava luontomatkailu hyödyntää koko ajan yhä enenevissä määrin myös Metsähallituksen luontokohteita.
-Luonto elää nyt jonkilaista uutta noususuhdannetta. Retkeily ja jopa telttailu on vahvassa kasvussa, mutta myös erilainen luontomatkailu ja yritystenkin luontomatkailu. Tällaisiin kohteisiin laitettu euro itseasiassa tulee takaisin tutkimusten mukaan jopa kymmenkertaisena.
Kansallispuistoissa vieraillaan vuosittain yli 3 miljoonaa kertaa. Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden, merkittävien historiakohteiden sekä eräiden muiden suosittujen luontokohteiden vaikutus paikallistalouteen oli yhteensä 258 milj. euroa vuonna 2017. Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus tulee pääosin valtion budjetista. Myös hanketoiminnan saama rahoitus on huomattavaa.