Gæðingakeppni on siis ikiaikainen islantilainen perinne, missä arvioidaan islanninhevosten laatua ja
ratsastusominaisuuksia. Gæðingakeppnin tarkoituksena on tuoda esille hevosen voima, energia ja mikä hienointa hevosen omaa karismaa. Tänään pääsin nauttimaan tästä kaikesta – tosin vain penkan päällä – kun Ourajoella Kaakkolan tilalla avattiin uusi islanninhevosbaana ja tehtiin se vielä isojen 5G Helmikisojen voimalla.
Itse ole ratsastus reilun kaksikymmentä vuotta. Pääasiassa muilla kuin islanninhevosilla, mutta on nämäkin turvalliset kaverit tulleet tutuiksi muutamilta kerroilta. Joskus huudettiin ”Sokka irti”, kun isommalla porukalla lasketeltiin Brynhildr eli Brönni islanninhevostilalla Kiverän Janikan johdolla. Ja onhan nämä kivoja kavereita niin erikoisempia askellajeja hakiessa kuin myös pidemmillä vaelluksillakin. Kannattaa ehdottomasti mennä kokeilemaan ja issikathan sopivat hyvin myös sellaisille maastovaelluksille, joilla ei aiempaa ratsastuskokemusta ole.
Mutta tänään etsittiin 300 metrin uudella ovaaliradalla siis Gæðinguria eli parasta hevosta.
Gæðinguri, on siis hevonen, jota on ilo ratsastaa ja nautinto katsella.
Hyvin sanottu.
Gæðingakeppnin kisataan ovaaliradalla ja osa myös pitkällä passisuoralla, missä esitetään se viides, todella nopea askellaji, eli liitopassi. Vuosisatoja vanha islannintilainen kilpailulaji on kehittynyt sopivaksi kaiken ikäisille ratsastajille ja
kaikenlaisille islanninhevosillekin. Ja kyllä myönnän, että tekihän se mieli siellä penkalla vetäistä ne ratsastussaappaat jalkaan ja hypätä kyytiin, mutta tällä kertaa mentiin ihan silmäpelillä.
Aivan huikean mahtava päivä ja oli ilo ehtiä itsekin mukaan. Eikä se sääkään nyt ihan mahdoton ollut, ehkä sellainen perusislantilainen? Helmikisathan ei ollut pelkästään vain uuden radan avajaiskilpailu vaan myös hieno tapahtuma kaikille kiinnostuneille tulla tutustumaan upeisiin islanninhevosiin ja monipuoliseen toimintaan niiden ympärillä Kaakkolassa. Ja pääsihän sitä jo kivasti vähän aloittelemaan oman islantilaisen – siis villapaidan – tuulettamistakin tänään. Kaunis uusi lumi maassa ja se sai pöllytä. Eikä se viimakaan meitäkään juuri haitannut.
Niin kuin Juhani Peltonen jo aikanaan kirjoitti:
Islanninhevosia rakkaani.
Kiitos Kaakkolan tilan väelle Anitalle ja Pekalle kustusta ja Janikalle lajin esittelystä ja kaikille kisan järjestäjille 5G Horsesille sekä Suomen Gæðingakeppni-seura Stormurille. Nyt oli vauhtia ja vikkeliä jalkoja. Ja onneksi niitä vaarallisia tilanteita ihan vain vähän. Mestarillisia ratsukkoja liikkeellä.
Huomenna sitten tuuletetaan taas virallisesti villapaitoja. Eli idea on helppo ja yksinkertainen; oma villapaita vain kaapista esille ja päälle ja ulos liikkumaan tavalla tai toisella. Me laitamme huomenna tulet Lopen Uupuneen Laavulle ja teemme sieltä vähän Eduskuntavaalien Facebook Liveäkin.
….
Salibandyn riemua Elmolassa
Mutta mahtuihan päivään Riihimäen keikkakin ja vielä sitten vähän talkoilua lasten salibandyturnauksen parissa. Lupasin käydä pari peliä kuuluttamassa ja olihan Elmolassa jälleen huikea tunnelma. Väkeä lehterit täynnä ja koko päivän 10-vuotiaiden liiton pelejä. Kotijoukkue LFT otti aamulla ansaitun keskeytysvoiton Nokian KrP:stä ja illan toiseksi viimeisessä pelissä, mihin itsekin takaisin ehdin, vastassa oli Forssan Suupparit.