Pääsiäisen luvut koronatartunnoista ovat liian hyviä ollakseen totta?
Tältä kysymykseltä ei voi välttyä, kun katsoo hieman faktoja niiden taustalta. Esimerkiksi HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen totesi viikonloppuna, että…
”Hyvin vähän on pääsiäisen aikaan potilaita testattu”.
HUS:n alueella eli pahimmalla tartunta-alueella tehtiin pääsiäisviikonlopun lauantaina vain 488 testiä ja koko maassa vain 700. Uusia tartuntoja siis vain 69 eli tässä valossa tartuntamäärä olisi romahtanut kahdessa päivässä (aiemmat päivät 136, 164). Mutta onko totuus kuitenkin vähäisessä testausmäärässä? Yksin HUS:n alueella uusien tartuntojen määrä puolittui 93:sta 47:ään. Mutta testejäkin siis otettiin vähän. Tässä siis taitaa olla syy siihen, että myös tartuntatilasto näyttää pienempiä lukuja?
Uudellamaalla koronaviruksen ilmaantuvuusluku eli tapausten määrä 100 000 asukasta kohden on ollut nyt 110,6. Sipoossa luku oli loppuviikosta 179. Helsingin luku 145. Uudenmaan jälkeen kakkosena tulee sitten Suomen ja Ruotsin raja-alue eli Länsi-Pohja 74,6 luvullaan. Uudellamaalla tartuntojen määrä on siis yhä noin kolme kertaa suurempi kuin Turussa tai Lahdessa. Kymenlaaksoon verrattuna Uudenmaan tilanne on jopa neljä kertaa pahempi.
Tänään aamulla Lehtonen vastasi minulle twiitillä, että ”Itse mieluummin yrittäisin painaa Uudenmaan koronamäärät Turun ja Tampereen tasolle. Se vaatii joko pidempää odottelua nykytoimin taikka lyhytaikaisia tiukennettuja toimia (olen ehdottanut Saksan mallia Uudellemaalle 3 viikon ajaksi)”. Lehtonen on aiemmin todennut, että ”tuon kolmen viikon rajoitusjakson aikana koronatartunnat tulisivat todennäköisesti joko esiin taikka oireettomat lakkaisivat tartuttamasta tautia.”
Saksassa on siis otettu tuloksekkaasti käyttään toimia joilla covid-19 leviämistä on pystytty hillitsemään. Saksa on rajoittanut kokoontumiset kahteen ihmiseen ja ulkona liikkumista on rajoitettu. Maa myös pohtii Itävallassa jo käyttöönotettua velvoitetta käyttää kasvomaskeja. Vähintään siis Saksan kaltaiset rajoitteet Lehtosen mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön Uudellamaalla.
Lehtonen myös otti vertailuksi esille Haaparannan ja Tornion tilanteen. Tällä hän halusi avata sitä mitä liikkuminen korkeamman sairastumisen alueelta matalammalle vaikuttaa. HUS:n johtajan mukaan ”Uudenmaan avaaminen nostaisi lähialueet koronatiheydessä (tartuntamäärissä) Uudenmaan tasolle”.
Kysyä siis voi hyvin, että onko Uudenmaan ja muun Suomen tilanteet lähentyneet niin paljon toisiaan, että Uudenmaan sulkuun tai eristämiseen ei enää olisi syytä? Epäillä sopii. Laipioinnin hyödyt menetetään nopeasti jos se puretaan poliittisista syistä liian nopeasti ja jäljelle ei jää kuin talouden haitat ja vauriot.
Tässä Helsingin Sanomien reaaliaikainen seuranta koronaviruksen leviämisestä. Täältä jokainen voi helposti katsoa ja todeta, että Uudenmaan tilanne ei missään määrin ole verrattavissa muuhun maahan Haaparanta-Tornio -aluetta lukuunottamatta eikä Uudenmaan toimien purun kyllä taida olla ainakaan muita kuin poliittisia perusteita. Tiukennuksille sen sijaan perusteita löytyisi, mutta löytyykö Marinin hallituksesta poliittista halua tai rohkeutta ja vastuunkantoa?
Itse olen ajatellut niin, että aivan ensimmäisenä itse etsisin keinoja saada purettua rajoitteita jotka koskevat lapsia ja nuoria. Terveet lapset eivät eivät kuulu koronan riskiryhmiin, mutta heille pitkittyvät rajoitteet voivat vaikuttaa rajustikin henkisesti. Enkä nyt puhu ensimmäisenä kouluista vaan muista. Tärkeä tavoite olisi mahdollisuuksien mukaan asiantuntija-arvioihin tukeutuen purkaa nimenomaan näitä rajoitteita. Me aikuiset ja myös ikäihmiset kyllä kestämme herkkiä lapsia ja nuoria paremmin tämän ja pitääkin kestää sillä yli 70-vuotiaille korona on todella korkea riski.
…
Kello 21.25 ja nyt kotisohvalla. Illalla vielä koronaryhmän kokous ja samalla myös lisätalousarvion vastalauseen valmistelua. Hieno viikonloppu takana. Sitten meneekin viikko taas Helsingissä. Toivottavasti säilytään sielläkin terveenä.