Riihimäen seudun kansanedustajien ensimmäinen tämän vuoden yhteistapaaminen järjestettiin tänään. Nämä tapaamiset saivat alkunsa aikanaan, kun tällaisten järjestämistä ehdotin silloisella Riihimäen kaupunginjohtajalle. Tuosta lähtien olemme Riihimäen seudun kansanedustajien kanssa yhdessä tehneet vierailuja ja kokoontuneet palavereihin pientä koronataukoa lukuun ottamatta. Tänään jälleen hommat jatkuivat ja kohteina olivat Ullan Pakarin -leipomo ja kahvilaravintola ja Joutsen Finland.
Tämän kertainen tapaaminen oli ensimmäinen nykyisen kaupunginjohtaja Jouni Ehon johdolla ja kävimmekin ajankohtaisia aiheita laajemminkin läpi. Itse nostin esille myös Lopen Launosten ja Kormun kevyenliikenteenväylähankkeen 
Riihimäelle. Hankkeelle päätimme nyt eduskunnasta suunnittelurahaa ja tarkoitus olisi saada suunnittelu tehtyä jo alkaneen vuoden aikana. Kevyenliikenteenväylällä yhdistettäisiin Launosten taajama Kormun kylän kautta Riihimäelle. Nostin itse keskusteluun esille kantatie 54:n ja Sipiläntien linjauksen lisäksi myös Herajoentien linjauksen, mikä minusta pitää ehdottomasti samalla selvittää. Ja joka tapauksessa Herajoentien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta tulee parantaa joko tällä kevyenliikenteenväylällä tai sitten leventäen pientareita reilusti tai esimerkiksi pihakatu yms. ratkaisuilla. Nykyisillään tie on vaarallinen ja on välttämätöntä, että sen turvallisuus tavalla tai toisella ratkaistaan tämän kevyenliikenteenväylähankkeen yhteydessä. Tänään keskustelimme siitä miten hankkeen toteuttamisrahoitus voitaisiin saada kasaan. Eduskunnassahan nykyiset hallituspuolueet SDP:n ja keskustan johdolla joulukuussa äänestivät määrärahaesitykseni kumoon, mutta nyt jatkettava työtä ja etsittävä malli millä myös suunnittelun jälkeen työ saataisiin etenemään. Tässä tullaan tarvitsemaan valtion rahoitusta, mutta myös Lopen ja Riihimäen rahoitusta Hausjärven kevyenliikenteenväylähankkeiden tapaan. Toisena kevyenliikenteenväylähankkeena nostin esille myös Vähikkäläntien varren, missä myös tarvetta parantaa tieturvallisuutta.
Keskusteluun tänään nousi esille myös Suomen Metsästysmuseon tulevaisuus. Osalla maassamme on ollut kova halu ajaa museotoiminta Riihimäellä alas ja siirtää se Erämuseon nimissä Imatralle. Onneksi Suomen Metsästysmuseon yleinen kokous teki yksiselitteisen päätöksen, että museomme ei hankkeessa etene ennen kuin Imatran hankkeen koko investointirahoitus on valtion ja Imatran kaupungin osalta päätetty ja myös valtion toimesta lainsäädännön kautta museon vuotuinen rahoitus myös kalastuskorttimaksujen osalta päätetty. Suomen Metsästysmuseo ei siis voi ottaa asiaa käsittelyyn ennen kuin nämä päätökset on tehty ja näyttää päivän selvältä, että tällaista investointirahoitusta ei hankkeelle löydy valtiolta eikä näytä löytyvän Imatran kaupungiltakaan? Tuntuukin siltä, että ei edes Imatralla uskota oman hankkeen toteutumiseen ja olihan se alunperinkin rakennettu aivan käsittämättömien suunnitelmien ja haaveiden varaan. Kävijämäärät mitä Imatran Erämuseoon oli laskettu vuotuisin käyväksi ja näin vuotuista rahoitusta varmistamaan lasketuksi olivat jotain sellaista mitä ei ilman edes Putinin Ukrainan sotaa olisi koskaan toteutunut. Laskelmissa oli karkeasti uskoteltu, että Erämuseo vetäisi jokaisella vuoden arkipäivänä noin 300-350 kävijää museoon ja viikonloppupäivinä muistaakseni 750 kävijää. Jokainen voi siitä pohtia ja todeta, että ei koskaan. Laskelmat olivat siis täysin utopistisia ja nyt venäläisturistien loputtua ei edes Riihimäen kävijämääriin Imatralla päästäisi. Lisäksi nykyinen hallitus ei tietääkseni ole tehnyt mitään toimia tai poliittisia linjauksia kalastuskorttimaksujen osuuden ohjaamiseksi lainsäädännön kautta museotoimintaan? Tällainen päätöshän aikanaan Iiro Viinasen johdolla tehtiin metsästyskorteista ja vastaavat tarvitaan nyt siis myös kalastuskorttimaksujen osalta jos hankkeessa halutaan edetä.
Totean siis yksiselitteisesti, että Imatran Erämuseo hanke ei tule toteutumaan ja siksi nyt on tärkeää ryhtyä kehittämään uudestaan Suomen Metsästysmuseota Riihimäellä. Tässä hankkeessa pitää mukaan saada Suomen Metsästäjäliitto, alueen kunnat ja myös esimerkiksi Riihimäellä toimiva Sako. Esimerkiksi Sako Shooting Center olisi yksi sellainen, mikä kokonaisuuteen tulisi saada. Myös Lopen Ampumaurheilukeskuksen läheisyys ja kehittyminen ja rakentuminen pitää tässä huomioida ja tehdä rohkea ja tulevaisuuteen nojaava hankesuunnitelma metsästysmuseon kehittämiseksi 2030-luvulle.
Esillä tänään oli myös Riihimäen asemanseudun kehittäminen ja kehittyminen. Tätä Riihimäellä pitkään haaveiltu ja suunniteltu ja toivottavasti nyt homma myös lähtee konkretisoitumaan ja etenemään. Ja osana tätä myös Riihimäen Voimala. Voimalaan saataisiin upeat tilat mm. teatterille ja toivottavasti myös modernia elokuvateatteria, vähän kokous- ja tapahtumatiloja yms. Sellainen Riihimäen seudun oma Verkatehdas tai Villatehdas tai oikeastaan ehkä enemmänkin Kaapelitehdas?
Tänään Aimo Alhon paikalla oli kunnanhallituksen huoneessa muistokukat. Aimon viimeiseksi Lopen kunnanhallituksen kokoukseksi jäi 12.12.2022. Työt jäivät kesken ja uusiakin Aiski jo pohti. Ison miehen iso paikka on nyt täytettävänä.
Tapaamisessamme puhutti myös tuoreet tiedot siitä, että maamme BKT:n keskipiste sijaitsee seudullamme Lopen Kormussa. Ja kyllähän tämä on näkynyt hyvin myös koko seutukuntamme kehittymisessä mm. yritysten ja myös asukkaiden sijoittumisessa. Vaikka nyt väestön ikääntyminen ja korkea kuolleisuus väestömäärää koettelee, niin olen varma, että tällä sijainnilla tulemme pärjäämään jatkossakin. Ja myös metsärata ja toistin esitykseni, että kevään vaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa tulee hallitusohjelmaa kirjata selvästi, että päärataa tullaan kehittämään nykyisessä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -raidekäytävässä ja metsäratalinjaukset tullaan pyyhkimään pois kartoista.
Ullan Pakarin tapaamisen jälkeen sitten menimme vielä yritysvierailulle Joutsen Finlandille. Kotkasaaren perheen upea ja perinteikäs perheyritys on selvinnyt yli markkinoiden vaikeidenkin myllerrysten ja katse oli tiukasti tulevaisuudessa. Ja olen itse vakuuttunut, että eettisesti tuotettu untuva ja laadukas työ tulevat jatkossakin kantamaan niin talvi- kuin peitekin puolella. Iso kiitos yritysesittelystä ja tilannepäivityksestä Eero Kotkasaarelle.
”Untuva peitteet käyvät kaupaksi, kun kodit ovat energiatalkoissa laskeneet huonelämpötilojaan.”
Tänään vielä iltapäivällä sitten Lopen kunnan puheenjohtajisto ja illalla vuoden ensimmäinen kunnanhallitus. Kunnanhallitus käsittelee tänään myös henkilöliikenteen ostopalvelulinjojen jatkoja. Tarkoitus jatkaa kunnan ostamia vuoroja Yhdysliikenteen kanssa Loppi-Riihimäki -välillä ja myös arjen vuoroja kirkolta Läyliäisten kautta Röykkään. Sen sijaan viikonlopun lähes käyttämätön vuoro on tarkoitus pudottaa pois kuten myös Hyvinkään suunnan linjat. Niille ei kokeilun kautta löytynyt käyttäjiä kuitenkaan. Katsotaan joskus uudestaan, jos tarvetta uudestaan syntyy.
Kunnanhallituksen kokouksen aloitin tänään pienellä puheella suurelle miehelle. Kunnanhallituksen jäsenemme Aimo Alho nimittäin siirtyi ajasta ikuisuuteen edellisen ja tämän kokouksen välissä ja tänään kiitimme ja muistimme Aiskia. Aimo teki pitkän uran politiikan parissa. Jo nuorena miehenä hän oli meidän Kokoomuksen riveissä mukana ja kuntavaaleissakin ehdokkaana ja sitten myöhemmin keskustan riveissä pitkään niin valtuutettuna kuin hallituksessa ja lautakunnissakin. Aimo oli aktiivinen kansantuntojen kuuntelija ja tulkkikin ja toi kokouksiin monet kerrat niin arjen huomioita ja juttuja. Enää tätä viestintuojaa meillä ei ole, mutta muistot elävät ja kiitollisuus. Pidimme johdollani Aimolle tänään hiljaisen hetken ja pyynnöstäni Aimon paikkaa kunnanhallituksen kokouksessa kaunisti muistokukat. Ison miehen paikka oli tyhjänä.
Lämmin osanotto ja voimia myös täältä tänäänkin Aimon lapsille ja läheisille. Päivä kerrallaan.
