Ensimmäiset F-35-hävittäjät saapuivat Suomeen – ”Ensimmäisten koneiden saapuminen Rovaniemelle ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan alku”

Blogi, maanantaina 21.09.2026
[cresta-social-share]

Ensimmäiset kaksi konetta saapuivat Lapin lennostoon Rovaniemelle 18. syyskuuta 2026. Se on vasta kaksi konetta kaiken kaikkiaan 64 tulevasta koneesta, mutta ensimmäisten saapuminen Suomeen konkreettisesti merkitsi uuden aikakauden alkua Puolustusvoimille.

”Ensimmäisten koneiden saapuminen Rovaniemelle ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan alku.”

Lapin lennostoon saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512 18. syyskuuta. Kuva: Ilmavoimat

Näin totesi puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola, kun ensimmäisten koneiden renkaat osuivat ensimmäistä kertaa isämaamme kamaralle. Meidän oman F-35-kaluston käyttöön ottaminen kotimaassa on siis näin konkreettisesti alkanut, kun kaksi ensimmäistä Suomen F-35A Lightning II -hävittäjää saapuivat Lapin lennostoon.

Ensimmäiset uudet hävittäjämme lähtivät Lockheed Martinin tehtaalta Texasin Fort Worthista Yhdysvalloista matkaan 15.9.2026 ja tekivät välilaskun Portugalin Azoreilla Lajesin lentotukikohdassa. Suomen ilmatilaan ne saapuivat ensi kertaa 18.9.2026 kello 17.21. ja Rovaniemelle ne laskeutuivat kello 17.45 F/A-18 Hornet -hävittäjien saattamina.

Sain itse reilu vuosi sitten käydä myös vierailulla Lockheed Martin tehtaalla Yhdysvalloissa. Se oli vaikuttava vierailu ja siitä kirjoitin myös silloin tänne blogiinikin hieman. Ja työpöydältäni löytyykin nyt myös pieni pala ensimmäisen koneemme työstetystä teräksestä.

Blogi 8.5.2025: Hävittäjämme valmistuvat hyvää vauhtia – Vierailulla Lockheed Martilla

Siirtolennolla koneita lensivät Yhdysvaltain ilmavoimien ohjaajat. Siirtolennon aikana koneiden suomalaiset kansallisuustunnukset eli kokardit olivat vielä peitettyinä, koska yhdysvaltalaisten sotilaslentäjien lentämissä kansainvälisissä siirtolennoissa käytetään Yhdysvaltojen valtion tunnuksia ja muun valtion tunnukset peitetään väliaikaisilla merkinnöillä. Koneiden runkonumerot sekä sivuvakaajissa olevat Ilmavoimien tunnukset olivat esillä.

Meidän uuden kaluston tyyppitunnus JF on johdettu englannin kielen sanoista Joint Fighter. Tällä siis korostetaan koneen lisäarvoa ja merkitystä nimenomaan kaikkien puolustushaarojemme suorituskyvylle. Koko kalusto numeroidaan konekohtaisesti alkaen tunnuksesta JF-501 ja päättyen tunnukseen JF-564. Nyt Suomeen saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512.

F-35-järjestelmällä on suuri vaikutus maamme puolustuskykyyn ja Ilmavoimien taistelukykyyn aina 2060-luvulle asti. Suorituskykyinen ja moderni monitoimihävittäjäkalusto onkin keskeinen osa maamme puolustusta. Vuoden 2023 huhtikuusta alkaen Ilmavoimat on operoinut täysimääräisenä Naton jäsenenä myös liittokunnan tehtävissä.

Puolustusvoimain komentaja kenraali Janne Jaakkola totesikin ensimmäisten koneiden laskeuduttua maahamme, että…

”F-35 on yksi Suomen puolustuksen mittavimmista suorituskykyhankkeista, ja sen tavoitetaso on korkealla. Saamme käyttöömme Suomen turvallisuusympäristöön erinomaisesti soveltuvan, erittäin edistyksellisen monitoimihävittäjän. Ensimmäisten koneiden saapuminen Rovaniemelle ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan alku: rakennamme kykyä hyödyntää koneen suorituskyvyn koko potentiaali – osana Suomen puolustus.”

Ilmavoimien komentaja vastaanottamassa uutta hävittäjäkalustoa Lapin lennostossa. Kuva: Ilmavoimat

F-35-monitoimihävittäjää kuvataan voiman moninkertaistajaksi ja taistelukentän pelinrakentajaksi. Kone tuo mukanaan nykyiseen Hornet-kalustoon verrattuna uusia tehtävätyyppejä ja uusia ominaisuuksia. Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen totesikin, että ”F-35:n taistelukyky on omaa luokkaansa. Koneen monipuoliset ja edistykselliset sensorit mahdollistavat uusien maalityyppien havaitsemisen ja tunnistamisen, ja sensorifuusio yhdistää koneen järjestelmien tuottaman tiedon ohjaajan tilannetietoisuuden rakentamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tämä tieto ei jää yksittäiseen koneeseen, vaan sitä voidaan välittää verkotetun puolustusjärjestelmän muille toimijoille maalla, merellä ja ilmassa. F-35 lisää kaikkien samalla puolella taisteluun osallistuvien samaan verkkoon liitettyjen osapuolien tilannetietoisuutta,  kiteyttää uuden kaluston suorituskykyä.”

”Lisäksi koneen sisäinen polttoainemäärä mahdollistaa nykykalustoomme verrattuna pidemmät toiminta-ajat ja laajemmat toiminta-alueet. Ohjusten kasvavat kantamat, monipuolistuva ja erittäin kehittynyt asevalikoima sekä koneen häirintäjärjestelmät ja häive parantava taistelukykyä ja mahdollistavat toiminnan myös erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa sekä parempaa selviytymiskykyä taisteluun ja taistelusta että etulyöntiasemaa itse taistelutilanteessa. Edelleen ratkaiseva etumatka on sillä, joka näkee ensin. Matala heräte ei rajoitu pelkästään koneen muotoon ja pintarakenteisiin, vaan myös sen sensorit täyttävät matalan herätteen vaatimukset. Nämä mahdollistavat edelleen sen, että pystymme todella taistelemaan yhdessä maa- ja merivoimien kanssa.”

Näin siis Puolustusvoimien yhteinen suorituskyky rakentuu F-35-järjestelmän käyttöönoton edetessä määrätietoisesti. F-35:n avulla maa-, meri- ja ilmavoimat kykenevät suojaamaan sekä yhteiskunnan että puolustuksen kohteita yhdessä aiempaa tehokkaammin. Lisäksi Naton F-35-käyttäjien selkeä tahtotila F-35-maiden keskinäisestä yhteisoperointikyvyn vahvistamisesta tulee tuottamaan tehokkaan ilmapuolustuskyvyn koko Euroopan alueella. Suorituskyky kyetään kohdentamaan nopeasti tarvittaviin painopistesuuntiin ja sitä kyetään ylläpitämään ja huoltamaan siellä, missä se on operaation jatkuvuuden kannalta tehokkainta. Tällä on meidänjin omalle turvallisuudelle merkittävä lisäarvo.

Hankejohtaja eversti evp. Henrik Elo totesi, että ensimmäisten koneiden myötä ”saavutimme tänään F-35-hankkeen tähän asti tärkeimmän virstanpylvään, kun ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät saapuivat Rovaniemelle ja uuden suorituskyvyn käyttöönotto Suomessa alkaa. Olemme aikataulussa kohti vuoden 2030 täyttä operatiivista suorituskykyä, ja tämänhetkisen tiedon perusteella Suomi saa vähintään sen suorituskyvyn, jonka hankintapäätöstä tehtäessä arvioimme – monilta osin enemmän.”

Koneiden saapumisen jälkeen niille tehdään siirtolennon jälkeiset tarkastukset, eivätkä ne ole silloin ulkopuolisten nähtävillä. Lokakuun ensimmäisenä päivänä saan itsekin osallistua F-35:sten seremonialliseen vastaanottotilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistuu kutsuvieraana myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Alexander Stubb. Tilaisuudessa on Ilmavoimien ja hankejohdon lisäksi paikalla myös Lapin lennoston uutena komentajana 1. lokakuuta aloittava eversti Tuukka Elonheimo. Eversti Elonheimo on toiminut 1. heinäkuuta 2024 alkaen F-35-yhteystoimiston päällikkönä Yhdysvaltojen Washington D.C:ssä. F-35-yhteystoimisto (Foreign Liaison Office, FLO) toimii koordinoivana välikappaleena Suomen F-35-hankkeen ja Yhdysvalloissa toimivan globaalin F-35-ohjelmanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä hanketoimiston Joint Program Officen (JPO)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä välillä.  Lennoston nykyinen komentaja eversti Saku Joukas siirtyy puolestaan F-35-yhteystoimiston päällikön tehtävään Washington D.C.:ssä.

Mutta tämä on siis vasta alkua ja uuden alkua…

Ensimmäiset kahdeksan Suomelle valmistettua konetta Lockheed Martinin 17. F-35-tuotantoerästä (Lot 17) ovat suomalaisten ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön käytössä Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa F-35-alkukoulutuksessa.

Yhdysvalloissa koulutetaan lentäjiä, lentokonemekaanikkoja ja eri erityisalojen osaajia. Koulutus toteutetaan kahdessa tukikohdassa: Eglinin tukikohdassa Floridassa ja Ebbingin tukikohdassa Arkansasissa. Koulutus alkoi Eglinissä vuosi sitten ja ensimmäiset ryhmät ovat jo valmistuneet.

Meidän omien lentäjien koulutus jatkuu Yhdysvalloissa aina vuoden 2028 alkuun saakka. Tämän jälkeen F-35-koulutus tapahtuu yksittäisiä kursseja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan kotimaassa.

Myös lentokonemekaanikkojen koulutus alkaa Rovaniemellä jo tämän vuoden lopulla ja ja ohjaajien sitten ensi vuoden alussa. Opettajina toimivat F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa saaneet omat lentäjämme. Opettajatukea saadaan myös muista F-35-käyttäjämaista, kuten Yhdysvalloista, Norjasta ja Tanskasta.

Varusmiesapumekaanikkojen koulutus F-35:lle käynnistyy myös heti ensi vuoden aikana ja näin asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy Hornet-kalustoon nähden lähes ennallaan, eli konetyypin vaihtuessa varusmiesten ja reserviläisten tehtävät Ilmavoimien monitoimihävittäjien parissa eivät tule merkittävästi muuttumaan.

Muuntokoulutus Ilmavoimien muiden toimialojen edustajille ja reserviläisille toteutetaan F-35-suorituskyvyn käyttöönoton ohessa. Reserviläisille F-35-muuntokoulutus toteutetaan kertausharjoitusten muodossa. Tavoitteena on kyetä aloittamaan harjoitukset noin kahden vuoden sisällä operoinnin aloituksesta.

F-35-kaluston vaatiman infrastruktuurin rakentaminen etenee kokonaisuudessaan aikataulussa. Rovaniemen tukikohta oli valmiina vastaanottomaan ensimmäiset Suomeen saapuvat koneet.

Rissalassa sijaitsevan Karjalan lennoston F-35-rakennustyöt on tavoitteena saada pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta tukikohta olisi valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Myös Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella valmistaudutaan alkavaan F-35-kauteen toteuttamalla rakennus- ja muutostöitä, jotta tukikohdat täyttävät monikansallisen F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset sekä kansalliset operatiiviset tarpeet. Tukikohtiin on tehty muun muassa F-35-toimintaan liittyviä rakenteita, tiloja ja seisontatasojen korjauksia.

Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky saavutetaan sitten suunnitellusti vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18 Hornet- ja F-35A-kalustolla. Alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaankin vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä.

…

Kotivakuutuskin menee hukkaan, jos ei talo palakaan

Viikonloppuna luin ihmeissäni Helsingin Sanomien 20.9.2026 julkaisemaan kirjoitusta, miten ”aseisiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa”. HS:n vakituisen kirjoittajan Janne Saarikiven kirjoitus on hämmentävä, surullinen ja vastuuton. Ihmettelen Helsingin Sanomia, sillä tiedän, että lehdelle on kyllä tarjolla myös faktapohjaista tietoakin maamme turvallisuudesta ja puolustuksesta.

Kritiikki totta kai kuuluu demokratiaan ja sille on sijansa. Mutta olihan tämä Saarikiven kirjoitus täydellinen rimanalitus. Kirjoituksen loppu oli niin absurdi, että en oikein tiennyt, että itkeäkö vaiko nauraa? Hän kirjoitti, että ”Minulla on alkuun seuraava ehdotus: jos uusien asehärpäkkeiden tähden täytyy tinkiä hoitokodeissa viruvien edellisten sotien uhrien hoidosta, jätetään ne ostamatta”. Käsittämätön vastakkainasettelu ja lapsellinen uhkakuvakikkailu. Ei tällaista yhtälöä edes kukaan pysty todentamaan eikä sellaista maassamme tapahdu.

Kirjoituksen faktapohja oli populismin ja täydellisen tietämättömyyden sekoitusta. Historiallisesti täysin historiamme lukematonta.

Mutta ehkä muutaman sanan kirjoitan siitä, että miksi näin toimimme. Oleellista on se, että naapurissamme on maa joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia eikä edes sodan alkeellisimpiakaan sopimuksia. Venäjä ei kunnioita maiden rajoja ja koskemattomuutta ja käy jo 12 vuotta sotaa itsenäistä Ukrainaa vastaan haluten vallata ja tuhota kartalta pois koko maan.

No Hesarin kritiikki kohdistui siihen, että onko hankintamme vääriä? Tätä voi aina ja saa myös pohtia. Hyvä olisi kuitenkin ymmärtää sodankäynnistä enemmänkin kuin muutama tiktok-videon sisältö tai edes se mitä Ukrainassa tapahtuu. Me emme todellakaan tiedä millainen sota meitä voisi kohdata. Emme ole Ukraina. Emme maastoltamme emmekä muutenkaan. Meillä on takanamme Naton ja vahva oma armeija, jota on kehitetty määrätietoisesti vuosikymmenestä toiseen. Mutta emme tiedä millainen mahdollinen sota olisi ja emme sitä tule tietämäänkään. Sen voin sanoa, että…

Meidän ei pidä varautua edelliseen sotaan, vaan tulevaan.

Päätöksiä tehdessämme meillä ei ole käytettävissä jälkiviisautta, mutta onneksemme aina paras mahdollinen faktatieto. Meidän pitää tehdä päätöksiä niin, että pystymme maata puolustamaan kaikissa tilanteissa ja myös epävarmuuden aikana. Mitä kaikkea pöydällämme on niin on hyvä myös ymmärtää, kun vaikeaa dominoa tehdään. Droonit totta kai isosti esillä Ukrainankin myötä, mutta myös elektroninen sodankäynti, tekoäly jne. ovat asioita jotka ovat tulevaisuutta.

Sen voin sanoa, että meidän puolustusvoimat ja sen korkein johto kyllä ymmärtää maailman missä elämme ja sen nopeasti etenevän muutoksen. Ratkaisut pitää tehdä ajassa ja parhaan mahdollisen tiedon valossa, mutta se mikä oli totta 2022 ei enää välttämättä ole sitä ja saatikka 2030 tai 2040 -luvulla. Tätä problematiikkaa pitää ja tiedän, että koko ajan arvioidaan. Joskus joku huutaa, että kaikki panokset drooneihin, mutta oikein varautuva pohtii myös sitä mitä varastoihin kannattaa ostaa jne. Asiat tunteva myös arvioi sitä millainen hyökkäys Suomeen voisi kohdistua ja mistä ja varautuu siihen. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia sitä ei pidä unohtaa.

Tekisi mieli Saarikiveltä kysyä, että onko hänellä kotivakuutus? Ja miksi on? Onko hän varma, että koti tuhoutuu? Jos ei tuhoudu, niin hänen omalla logiikallakaan varautuminen on turhaa.

Puolustuksessamme tällöin puhutaan pelotteesta. Siksi liityimme Natoon. Kynnystä hyökätä Suomeen olemme halunneet määrätietoisesti korottaa. Tähän on maassamme vannottu aina, mutta ehkä Ukrainan tapahtumia peilaten, joskus turhankin sinisilmäisesti. Venäjä on arvaamaton ja vaikeasti ennakoitava ja myös hulluja ja järjettömiä ratkaisuja tekevä, mutta silti kynnystä pitää ja kannattaa korotta. Pidäkettä vahvistaa.

Siksi nytkin panostamme uskottavaan maanpuolustukseen merkittävästi. Rakennamme kokonaisuutta mikä olisi meille paras ja kustannustehokkain. Siksi tätä työtä on tehty laajan parlamentaarisesti. Alkukesästä julkaistu Suomen puolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeita 2030-luvulle hahmotteleva asiakirja on tässä keskiössä. Se on realistinen ja tosiasiat hyvin tunnistava koko eduskunnan asiakirja. Siihen kannattaisi Hesarissakin tutustua.

Elämme epävarmoja aikoja ja myös tulevaisuuden sodankäynnin maailma on utuinen ja ehkä samaan aikaan salamoiva. Tekemättä jättäminenkin olisi valinta, mutta meidän valinta on ollut se, että kohdistamme rajalliset resurssimme niin, että pidäke ja pelote olisi 2030-luvullakin vahva alati muuttuvassakin maailmassa.

Ja minulle ainakin oleellista on sekin, että missä maassa vanhustenhoitomme järjestetään. Ja haluan, että meillä on jatkossakin länsirajan lisäksi myös itäraja. Toki jos sillä ei ole väliä missä maassa vanhustenhoitomme järjestetään niin mikäs siinä, mutta siitä olen varma, että viimeiset sotiemme veteraanit ja lotat ja onneksi valtaosa suomalaisista haluaa, että vanhustenhoitomme järjestetään Suomessa.

Hesarin kirjoittajat voisivat ottaa pöydälleen myös vaikkapa eilisen Humppilan Ritarigallerian Mannerheim-risti 85-vuotta juhlaseminaarin pääpuhujan Lasse Laaksosen historiakirjat ja -tutkimukset toisen maailman sodan ajalta. Menneisyyden tunteminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa. Mielipiteisiin jokaisella on oikeus, mutta Hesarin kirjoituksessa kyllä vaikuttavinta oli asiavirheiden määrä. Ja jos Suomenlinnan investointi 200 vuotta sitten on esimerkki siitä, että ei kannata varautua, niin mikäs siinä.

Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth sen sanoitti joskus hyvin:

”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan.”

Mutta itse pidän joka tapauksessa kotivakuutuksen voimassa, vaikka en ole lainkaan varma, että kotimme koskaan palaisikaan. Toivottavasti ei palakaan.

….

Uusi viikko näin käyntiin. Tänään vierailulle Piilonsuolle ja myös yritysvierailu MobiJopalle Riihimäelle.

….

Kello 22.30 ja Lahdesta kotiin. Tänään ilta salibandyn parissa ja vuorostaan Lahdessa. Pelicans U19 pelasi Hyvinkään SCH:ta vastaan ja hienosti oli väkeäkin paikalla. Hyvä ja vauhdikas peli ja kotijoukkue tällä kertaa lopulta selvästi parempi.

Päivän yritysvierailu Riihimäellä MobiJoballe oli mielenkiintoinen ja myös aamuinen suokäynti. Kansanedustaja työ on moninaista ja mielenkiintoista. Huomenna jatketaan.