- 15 studioalbumia, niistä 10 platinalevyä, viisi kultalevyä.
- Yli 1,5 miljoonaa myytyä levyä.
- Repullinen hittejä on maamme kaikkien aikojen toiseksi myydyin levy.
- Tuhansia keikkoja.
- Yksin esimerkiksi vuonna 1985 yhteensä 138 keikkaa.
- Lukuisia Emmoja ja muita palkintoja.
Ja nyt on jäähyväiskiertueen aika. Kiitos!
Eppu Normaali on suomalainen rock-yhtye, joka perustettiin Ylöjärvellä vuonna 1976. Kokoonpanoon kuuluvat Martti Syrjä, ja kitaroissa eilenkin loistaneet Pantse Syrjä ja Juha Torvinen sekä bassoa soittava Sami Ruusukallio ja rummuissa taituroinut Aku Syrjä. Bassoahan soitti alkuperäisissä epuissa Mikko Saarela, joka sitten jo pian vuonna 1979 jätti bändin ja hänen jälkeen bassoon tuli Mikko Nevalainen kymmeneksi vuodeksi ja sitten nykyinen Sami Ruusukallio. Aika tiivis nippu siis ollut ja varmasti monenlaista on tähänkin matkaan mahtunut.
Uuden aallon punkilla aloittanut bändi muuttui sitten melodisempaan rockiin. Omaleimaisimpia ovat Eppujen kantaaottavat ja ennen muuta aina oman aikansa maailmaan havainnoineet tarkkanäköiset sanoitukset, mutta myös usein humoristiset oivallukset. Ja näinä kuutena vuosikymmenenä on maailma ehtinyt monessa muuttumaankin.
Murheellisten laulujen maa, Vuonna ’85 ja Tahroja paperilla.
Sellaisia hittejä, jotka ovat eläneet ja elävät edelleen sukupolvesta toiseen. Eilenkin Hämeenlinnan uudistetussa Linnanpuistossa pohdimme, että illan loppuunmyydyn Vanaja Festivaalinkin yleisöstä taisi valtaosa olla sellaista, jotka ovat syntyneet Eppujen 
jälkeen. Heille biisit ovat tulleet tutuiksi varmaankin vanhempien ja jopa isovanhempien ja uskoisin, että myös radion ja nykyisin myös Spotifynkin kautta. Ja en nyt tarkoita mitään Radio Suomen enskaa, vaan radiokanavia missä soi tämän päivän hitit, joiden joukkoon Eppujenkin klassikot edelleenkin kuuluvat. Ja olihan mukana toki myös meitä jo ennen Eppujakin maailman nähneitä ja alkuperäisiä 1980-luvun faneja ja mekin jaksoimme heilua. Keikoilla korostuukin upealla tavalla Eppujen ainutlaatuisen pitkä ura ja näin samalla sitten se sukupolvia yhdistävä vaikutus.
Eilenkin Vanaja Festivaalissa kaiken ikäiset lauloivat Martti Syrjän rinnalla biisejä. Tunnelma oli vahva, yhteisöllinen ja hieman nostalginenkin.
Eppu Normaali on edelleen elävä osa suomalaista rock-perintöä.
Sold out!
Se on viesti nyt kun Eppujen viimeisiä keikkoja katselee. Kerta toisensa jälkeen jäähyväiskeikat myydään loppuun ja näin muutkin artistit pääsevät esiintymään eppujen täyttämille areenoille ja festareilla. Ja tasan kuukauden päästä ison kirjan kannet painuvat kiinni, kun Eput vetävät viimeisen keikkansa kotonaan Ratinan stadionilla.
Olihan tämä nyt vain pakko kokea livenä vielä ainakin kerran. Jääkö eilinen sitten osaltamme viimeiseksi Eppu Normaalin live-keikaksi, niin sen alkanut kuukausi lopulta paljastaa, mutta jos jää niin voin sanoa, että hyvällä mielellä jää. Eilinen Vanajan keikka oli loistava ja koruttoman aitoa ja rehellistä rockia ja täyttä elämää.
Lämmin kiitos koko bändille! Olette olleet iso osa minunkin viisikymmenvuotista elämääni. Sen hetkiä ja iloja ja murheellisiakin aikoja.
Eilen Vanajassa oli kyllä muutenkin upea kattaus festareittemme kirkaimpia tähtiä. Halusimme avata illan jo iltapäivällä Irinan loistavalla keikalla ja sitten jatkoimme kohti Eppuja kuunnellen Samuli Putroa ja Vesalaa. Vähän vesisade kiusasi Vesalan keikan aikana, mutta sekin Suomen suveen välillä kuuluu.
Kiitosta täytyy antaa myös Hämeenlinnan kaupungille hienosti peruskorjatusta ja juuri vasta kuluvalla viikolla valmistuneesta Linnanpuiston peruskorjauksesta. Myönnän, että hieman itsekin suruissani katselin, kun Hämeen linnan vanhan puiston isoja puita kaadettiin, mutta tällaisen maanallekin pari kolme metriä menneen peruskorjauksen
edessä niin on vain pakko tehdä. Nythän alueen veden hallintaa parannettiin laajoin salaojituksin ja myös maarakentamisella. Kesäkuun lopussa valmistunut pääalue toimikin hyvin ja veti viikonlopun aika ajoin aika rajutkin vesisateet kohtuu hyvin uumeniinsa. Uskoisin, että kenttä vielä tästä paranee, kun se vähän aikaa saa elää ja nurmetkin vahvistua. Ja osa hankkeen muista töistä jatkuu myös vielä kesän ja syksyn aikana, kun alueelle syntyy vielä ulkokuntopuistoa ja leikkipuistoa ja muuta infraa. Ja täytyy kiitosta ja kehuja antaa myös alueelle tehdyistä laajoista kävely- ja pyörätiereiteistä. Ymmärrän, että normaalina aikana pyörätie ehkä hieman tekee lenkkiä kiertäen pääpuiston, mutta näin toki on sitten fiksulla tavalla ratkaistu näiden eri tapahtumien aikainen kevyenliikenteen ohikulkuliikenne, mutta myös tapahtumien kävelijöiden sisääntuloliikennekin. Kompromissi ja uskoisin, että ihan oikea.
Hämeenlinnan kauniin ja keskeisen Linnanpuiston peruskorjausurakkahan alkoi viime vuoden elokuussa. Nyt maanalla on siis modernia tekniikkaa ja pinnalla sitten mm. uusi hieno siirtonurmi, mikä yhdessä sen maanalaisten rakenteiden kanssa on tehty kestämään myös tätä tapahtumakäyttöä. Osassa paikkoja nurmea tullaan varmasti jatkossakin suojaamaan ja varmasti tapauskohtaisesti aina jotain osia myös uusimaan, jos paahde ja helle tai kovat rankkasateet osuvat sitten juuri tapahtuma-aikaan. Minusta näytti aikakin siltä, että tämän viikonlopun kovankin ensi-illan nurmi isolta osin kesti hienosti ja toipuu sieltä pian ensimmäiseen nurmenleikkaukseensa.
Samaan aikaan vielä Hämeenlinnan Karnaalinpuiston rakennustyöt etenevät myös suunnitelmien mukaisesti ja kertoivat eilen, että niiden pitäisi myös syksyn aikana valmistua. Niittykadun työt jatkuvat vielä myös syyskuulle, kun siellä tarvittiinkin hieman suunniteltua enemmän paalutusta. Linnanpuiston eteläreunaan tulevien leikki- ja liikuntapaikkojen rakentaminen on ollut maarakentamisen osalta suunniteltua haastavampaa mm. maan tiivistämisen osalta ja näin työt hieman edenneet suunniteltua hitaammin. Eilen kerrotun mukaan tavoitteena onkin nyt, että leikki- ja liikuntapaikat saadaan rakennettua ja käyttöön vielä tämän loppuvuoden aikana.
Ja tyytyväisenä – puuihmisenä – katselin, että alueelle oli istutettu hienosti uusia jalopuitakin. Ehkä itse olisi puolet harvempaan ne laittaneet, kun kokemuksesta tiedän millaisiksi jättiläisiksi tammet ja lehmuksetkin kasvavat, mutta toki niille sitten elintilaa saa lisää myöhemminkin. Muutaman vuoden päästä Linnanpuisto on varmasti sitten täydessä uudessa elossaan ja isojen puiden ja muiden osalta kauneimmillaan tulevina vuosikymmeninä. Sinne astihan tällaisten jättiperuskorjausten elinkaaret aina vievät.
Viikonlopun aikana nyt jo 22. kerran järjestelyillä Wanaja Festivaleilla oli mukana yhteensä noin 14 000 kävijää. Aiempien vuosien mutavellistä ei nyt ainakaan enää ollut Linnanpuistossa tietoa. Paikka sai upean ja tyylikkään ensikasteensa myös taivaalta ja toimi esimerkillisen hienosti suurenkin tapahtuman areenana.
Kiitos siis jälleen!
Nyt jo uusi aamu ja heinäkuun viidettä eletään. Vesisade ainakin nyt tauonnut kotijärvelläkin. Taidan lähteä juoksemaan.