”Russia’s UAV campaign over Europe, likely enabled by shadow-fleet vessels operating in international waters, exposed critical gaps in allied air defences, legal authority and political cohesion, revealing that the threshold for collective response is higher than European deterrence has assumed.”
Kuvituskuva
”Venäjän drooni-operaatiot Euroopanssa mahdollistaa kansainvälisillä vesillä seilaavat varjolaivaston alukset ja toimillaan Venäjä on paljastanut kriittisiä aukkoja lännen ilmapuolustuksessa, oikeudellisessa toimintakyvyssä ja poliittisessa yhtenäisyydessä. Tapahtumat ovat osoittaneet, että Nato-maiden kollektiivisen toiminnan kynnys on korkeampi kuin Euroopassa on oletettu”, näin kirjoittaa tuoreessa raportissaan brittiläinen turvallisuus- ja puolustusalan ja kansainvälisen politiikan ajatushautomo IISS.
Raportin mukaan Venäjä lennätti miehittämättömiä ilma-aluksi (UAV) elokuun 2024 ja helmikuun 2026 välisenä aikana peräti kymmenen Naton jäsenvaltion sekä Irlannin ilmatilassa häiriten sotilasoperaatioista, pakottaen sulkemaan merkittävimpiä kaupallisen ilmailun solmukohtia ja jopa tunkeutuen tärkeiden sotilastukikohtien reunoille. Sotilaallisista kohteista IISS mainitsee mm. amerikkalaisia B61-12-ydinpommeja operoivat tukikohdat sekä Ranskan ballististen ohjusten laivastotukikohdan Île Longuella. Raportissa tapahtumia kuvataankin Kremlin epätavanomaiseksi sodaksi Eurooppaa vastaan. Mieleen tulee Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin taannoinen lausunto, missä hän totesi, että ”emme ole sodassa, mutta emme oikein elä rauhassakaan”. Kristersson siis tarkoitti juurikin tällaista tilannetta ja tällaisia toimia, missä turvallisuutta uhataan avoimen taistelun sijaan salaisilla toimilla. Puhutaan myös harmaasta alueesta tai hybridisodankäynnistä.
Pääasiassa viime vuoden lopulle kohdistunut toiminta paljasti siis Euroopan ilmapuolustuksen heikkoja kohtia. Puhutaan jopa Kremlin taktisista onnistumisista ja niiden vastaparina liittoutuneiden ilmapuolustuksen strategista epäonnistumista. Tapahtumat paljastivat, että ”Euroopan ilmapuolustusarkkitehtuuri on suunniteltu havaitsemaan ja torjumaan tavanomaisia ilmauhkia tunnistettavalla taistelukentällä”. Droonien edessä järjestelmät eivät olekaan toimineet, mutta ei myöskään päätöksenteko ja oikeudellinen toimivalta puuttua. Myös tapahtumat jäivät ns. Naton ”kollektiivisen vastauksen kynnyksen alapuolella”. Venäjän epäillään toimillaan selvittäneen mm. päätöksenteon vasteaikoja ja myös päätöksentekokynnyksen ylittymistä sekä kriittisen infran sijaintipaikkoja ja haavoittuvuuksia, mutta myös järisyttäneen eurooppalaista taloutta ja kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja toisaalta vielä normalisoiden droonien lentämistä Euroopan maiden ilmatiloissa, niiden jäädessä sotilaallisten vastausten ulkopuolelle. Ajatushautomo toteaakin, että mm. tästä syystä ei yksikään Euroopan maa ole ”tähän mennessä julkisesti liittänyt miehittämätöntä ilma-alushavaintoa Venäjään”.
Nähdyn kuvataankin paljastaneet poliittisia säröjä Naton sisällä, mutta myös avanneen kuilua eurooppalaisten armeijoiden ja hallitusten välillä. Keskeinen arviona IISS toteaakin, että Euroopan tekniset järjestelmät, mutta myös päätöksenteko eivät toimi. Ilmatilanloukkauksia ei havaita kattavasti eikä niiden syyllisyyttä voida osoittaa riittävän nopeasti ja toimet ovat hajanaisia ja usein reagointivaihtoehdot suhteettomia. Ei ole siis olemassa järkevää ratkaisua torjua yksittäisiä drooneja ja hävittäjien käyttäminen tällaisiin on kallista ja jopa vaarallistakin. Lopputulemana oikea-aikainen pelote ei näin ollen toimi.
Charlie Edwardsin, Rex Fox O’Loughlin ja Louis Bearnin kirjoittama raportti ”Russia’s UAV Campaign Over Europe” toteaa myös sen, että Venäjän on pitänyt löytää myös uusia keinoja tiedustelutoimintaansa sen jälkeen, kun suuri määrä venäläisiä tiedustelu-upseereita karkotettiin Euroopan pääkaupungeista vuonna 2022. Miehittämättömien ilma-alusten hyödyntäminen on ollut tässä yksi ratkaisu. Venäjän kyvykkyys tällaisessa on kuitenkin tiedustelun näkökulmasta lännen keinoja heikompaa. Toki tämäkään ei tee toimimattomaksi tai turhaksi sitä, mitä Venäjä edellä kuvatulla tavalla toimillaan on saanut Euroopassa aikaan.
Euroopan mailla onkin tilanteeseen kunniahimoisen vastaus: EDDI. European Drone Defence Initiative eli EDDI:n tavoitteena on rakentaa Eurooppaan 360 asteen drone-torjunta-arkkitehtuurin, jonka alustava operatiivinen valmius on vuoden 2026 loppuun mennessä. Mutta samaan aikaan Euroopassa on jo jouduttu toteamaan, että suunnitelma ei ole riittävän ketterä ja johdonmukainen uhkiin verrattuna. Suunnitelma on edelleen kuitenkin toimia vasta sitten, kun miehittämätön ilma-alus on jo Euroopan ilmatilassa. Ymmärrän hyvin tämänkin toisaalta…
Uusi viikko näin käyntiin. Kello kohta jo kahdeksan ja tänään nukuinkin kesäloman henkeen vähän pidempään. Hyvä niin…
….
Lupasin vielä palata eiliseenkin…
Lopen Teatterissa perinteistä kesäteatteria
Eilen sunnuntaina kävimme sitten katsomassa vuorosta kotikunnan kesäteatterin. Lopen Teatteri on toiminut vuosikymmenten ajan Sajaniemen Taidemäellä ja tuo luonnonkaunis paikka kyllä kerta toisensa jälkeen ihastuttaa. Nyt jo edesmenneen teatteritoiminnan ja lavasterakentamisen ja monen muunkin Grand Old Manin Aarne Salosen purjekangaskatos suojaa hyvin sateelta, mutta tuo myös paikkaan jollain tavalla ainutlaatuisen lepatuksen ja tunnelman. Ja totta kai paikan vehreys ja historiakin saavat oman sijansa mielissämme.
Tällä kertaa Lopen Teatterissa nähdään uutta tekstiä, kun tarjolla on Markku Hyvösen käsikirjoittamana ja Lopella myös debyyttinsä ohjaaja tekevän Nea Virtasen Onnellinen perhe. Jos aiemmin olen täällä kirjoitellut miten ammattinäyttelijät tähdittävät nykyään kesäteattereita toisensa jälkeen ja miten hittipotpurit soivat jokaisella lavalla, niin täytyy sanoa, että on kiva, että myös tällaiseen perinteiseen – perisuomalaiseen ja nyt myös Elävän perinnön kansalliseen luetteloon – nostettuun kesäteatteriin luotetaan.
Sajaniemen Taidemäen tämän kesän kappale on tätä aidoimmillaan. Hauska tarina ja perinteistä kesäteatteria ja kiva, että mukaan on saatu jälleen myös konkareiden rinnalle uusiakin nuoria teatterintekijöitä. Pisteet siis hauskoille Lupposten veljeksille eli Aino Tuomiselle ja Ivi Saariselle. Pääroolin tekevä Hanne Myytti Hellä Unelma Kinkkuna on mainion hyvä ja totta kai myös kotikunnan kunnantaloltakin tuttu Pirjo Pesonen Mimosana. Voisi oikeastaan sanoa, että tasainen porukka lavalla lukuisista kesistä tutusta ja teatterimme voimanaisesta Jaana Rannasta mainioon Eppu Kitulaan lentokapteenin roolissa ja muihin uusiin ”vierailijoihin”. Ja tuntui siltä, että tunnelma ja tekeminen oli sellaista, että vierailut saattavat johtaa myös Sajaniemeen juurtumiseen.
Hauskaa perinteistä suomalaista kesäteatteria ja harrastajateatteria aidoimmillaan. Hyvä, että tällaistakin vaalitaan musikaalien ja ammattiteattereiden rinnalla!
Eläköön kotimainen kesäteatteri.
….
Yllätyksellinen oli myös jalkapallon MM-kisojen yö. Piskuinen Norja pudotti mahtimaa Brasilian jatkosta. Ottelun hahmo oli maalivahti Örjan Nyland, joka jo pelin alkupuolella nollasi upealla torjunnalla brassien rangaistuspotkun. Norja voitti trillerin Erling Haalandin kahdella osumalla. Näin Norja eteni jalkapallon maailmanmestaruuskisojen puolivälieriin ensimmäistä kertaa historiassa.
Brasilian ainokaiseksi jäi ottelun loppupuolella rangaistuspotkusta maalin tehneen Neymar Jr. maali, mikä samalla jääneen historiaan mahdollisesti miehen upean uran viimeisenä MM-maalina.
Mutta kohta sitten Portugali ja Espanja vastakkain. Jalkapallojuhlat siis jatkuvat…