Kello kohta jo seitsemän ja jälleen uusi vaalipäivä alkuun. Tänään aloitamme päivän Tervetuloa mukaan siis heti aamusta klo 9-10 keskustelemaan yrittäjyydestä, työllisyydestä, työnteosta ja työelämästä. Se on nimittäin niin, että yrittäjyys tätä maata kantaa.
Päivä siis alkuun Riihimäeltä ja sitten ohjelmassa päiväkahvitilaisuus Forssassa Pikku-Antissa klo 10.30-12.00 ja Hämeenlinna klo 13-14. Iltapäivän loppu ja ilta sitten jälleen Riihimäellä. Täysi päivä ja painetaan kellon ympäri. Yrittäjien mittaisia päiviä siis.
Tukiryhmässä pian paukkuu siis jo 700. tukijankin raja. Mukaan vielä mahtuu eli jos haluat niin klikkaapa itsesi sisään ja olet mukana Linjan Tukijoiden koko ajan kasvavassa joukossa. Liity Linjan Tukijoihin.
Ja nyt jo lähes 80 000 paperiversion jaon saavuttaneen Vaalilehtemme löydät pdf-muodossa täältä: Vaalilehti.
…
Tukiryhmään liittyneitä:
673. Mika Ojala, opiskelija, Hämeenlinna
674. Larissa Mouhu, nuorisonohjaaja, Nastola
675. Kari Mouhu, Nastola
676. Kai Lindqvist, yritystutkija, KTM, Hämeenlinna
677. Riina Saastamoinen, kappalainen, Akaa
678. Jyrki Puputti, Loppi
679. Katja Kultaranta, lukion rehtori, Riihimäki
680. Jonna Helander, opiskelija, Loppi
681. Anna Ilkka, opiskelija, Hattula
682. Ritva Ilkka, siivooja, Hattula
683. Piia Salomaa, opiskelija, Hämeenlinna
…
Kello 19.48 ja hetki aikaa koneella. Kertakaikkisen onnistunut päivä tämäkin aamun lukko-ongelmia lukuunottamatta. Aamun Yrittäjien Aamukahvit alkoivat sillä, että tarvitsimme paikallista lukkoseppää. Eli ilman yrittäjää ei tämäkään päivä olisi startannut. Vaalikahvilamme turvalukko oli sanonut sopimuksen irti ja se vaatikin hieman kovempaa ammattimiehen käsittelyä. Riihimäen Lukkuhuolto hoiti homman hetkessä kuntoon ja Kärnän Rikukin tuli lomalta tilannetta tarkastamaan. Kiitos ammattimiehille.
Mutta sen verran aikaa homma vei, että Yrittäjien aamukahvit siirsimme nopeasti Kulmakonditoriaan ja siellä kaikki olikin hyvin. Väkeä hienosti aamuvarhaisella liikkeellä ja esillä laajasti mm. verotus ja työllisyys ja työntekijöiden saannin varmistaminen mm. Hyrian ammattikoulun ja HAMK:n kautta. Tärkeää turvata niiden tulevaisuus Hämeessä jatkossakin. Paikalla oli myös Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka ja hieno joukko Hämeen Yrittäjiä. Niin se vaan on, että yrittäjyys tätä maata kantaa.
Yksi iso teema minulla on tulevaisuudessakin yrittäjyys. Olen itse toiminut nyt jo 10 vuotta yrittäjänäkin ja tässä on tullut senkin puolen koukerot siis aikalailla tutuiksi. Lopen ja Hämeen Yrittäjien jäsenenä on näissä porukoissa valtavasti tuttuja ja ystäviä ja siis sitä kautta parasta tietoakin.
Meidän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen työryhmä julkisti loppuraporttinsa tammikuun lopussa. Tämän asettamamme työryhmän toimeksiantona oli etsiä keinoja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Yhteisenä tavoitteenamme on siis talouskasvua tukeva verouudistus, joka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen myös tulevaisuuden Suomessa. Välittämistä unohtamatta. Tähän tavoitteeseen olen myös itse vahvasti sitoutunut.
Mistä sitten on kyse…
Kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva verouudistus
Verojärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen talouskasvua vauhdittamalla. Verotuksella kerätään hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon tarvittavat varat ja tasataan tuloeroja. Ei ole yhdentekevää, mikä verotuksen taso ja rakenne ovat, sillä niillä on suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen ja yrittämiseen. Verotusta kehitettäessä on myös syytä huomioida Suomen talouden suuri riippuvuus maailmantaloudesta.
Veroasteen nostamista sinällään ei tule asettaa politiikan tavoitteeksi. Veroaste lukuna osoittaa vain tiettyä prosenttimäärää koko talouden kakusta. Mitä suuremmaksi kakku saadaan leivottua, sitä suurempi on euromääräisesti myös valtion verotuloina saama ja hyvinvointipalveluihin käyttämä osuus. Jos nostaisimme veroasteen viiteenkymmeneen samalla heikentäen talouskasvun edellytyksiä, vaikutus julkiseen talouteen voisi jäädä miinusmerkkiseksi. Siksi on tärkeää, että tulot kasvavat oikeasti, pelkkä veroprosentin nousu ei kerro vielä mitään.
Tavoitteeksi pitää veroasteen noston sijaan asettaa hyvinvoinnin ylläpitoon ja kestävyysvajeen paikkaamiseen tarvittavien varojen kerääminen siten, että verotus samalla tukee mahdollisimman hyvin talouskasvua. Jos talouskasvun vauhdittamisessa onnistutaan, tarvittavat verotulot pystytään keräämään ilman suuria veronkorotuksia. Tavoite on, että työhön, yrittämiseen, osaamiseen ja luovuuteen kannustetaan jatkossa verotuksen keinoin.
Työllistämisen verotus
Yrittämisen ja työllistämisen on jatkossakin kannatettava. Talouskasvu lähtee työstä ja yrittämisestä, ei julkisen vallan toimenpiteistä. Verotuksen muutoksilla ei pidä ainakaan heikentää yrittämisen ja työllistämisen kannustimia nykyisestään. Yritysverotuksessa tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Yritys maksaa voitostaan yhteisöveron, ja mitä pienempi tuo vero on, sitä enemmän rahaa yritykseen jää sijoitettavaksi tuotannolliseen toimintaan. Lisäksi pankkien kiristyvä vakavaraisuussääntely aiheuttaa jatkossa sen, että yritysten pitäisi rahoituksen saatavuuden ja hinnan vuoksikin pysyä taseiltaan hyvässä kunnossa. Näin tuetaan kasvavia yrityksiä ja investointeja.
Yhteisöverokanta on kansainvälisissä vertailuissa kaikkein näkyvin ja helpoiten vertailtavissa oleva yksittäinen tekijä. Suomen laaja yhteisöveropohja mahdollistaa alhaisen verokannan, ja tätä kautta tuo Suomelle etua kansainvälisessä kilpailussa investointien sijoittumisesta. Samalla yhtiöiden kannattaa tulouttaa yritystoiminnan voittoja Suomeen, minkä seurauksena verotulomme kasvavat.
Yhteisöverokannan alentaminen 4 %-yksiköllä 22 %:in parantaa välittömästi Suomen suhteellista kilpailukykyä. Tämän muutoksen seurauksena yritykseen jää enemmän rahaa, jota se voi käyttää joko työntekijöiden palkkaamiseen tai uusiin investointeihin. Yhteisöveron alentaminen kannattaa toteuttaa asteittain, jolloin huolehdimme samalla riittävistä verotuloista vaalikauden aikana. Kattavan veropohjan säilyttäminen mahdollistaa tämänkaltaisen tuntuvan kevennyksen yhteisöverokantaan.
Veropohjaa pienentävistä uusista vähennyksistä voidaan harkita tutkimus- ja kehittämistoiminnan erillistä verovähennystä, mikäli se toteutetaan osana T&K-toiminnan tukien uudelleenjärjestelyä. Samoin investointien kannusteita voidaan harkita määräaikaisena toimena talouskasvun nopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä. Yrittäjyyden edistämisen kannalta tärkeää on se, että yrittäjä saa kohtuullisen korvauksen kantamastaan riskistä ja yritystoimintaan olennaisesti liittyvästä epävarmuudesta.
Yrittäjä ei ole omassa yrityksessään pelkkä palkansaaja, eikä hänen tätä tulekaan olla, koska yrityksen menestyminen edellyttää omistautumista. Vaikka suurin osa yrittäjätulosta nostetaan palkkana, on kuitenkin huolehdittava siitä, että onnistuessaan ja ahkeroidessaan jokaisella yrittäjällä on näköpiirissä mahdollisuus myös matalammin verotetun osinkotulon nostamiseen korvauksena yritykseen sijoitetusta pääomasta.
Jos yrittämisen riskistä ei palkita, ei voida myöskään odottaa yrityksen perustamisen kiinnostavan. Yrittäjälle on aina riski kasvattaa yritystään ja työllistää muita. Yrityksiin syntyvät työpaikat ovat kuitenkin avainasemassa koko julkisen talouden tasapainottamisessa. Yrittäjä panostaa yritystoimintaan yleensä kaiken oman ja usein myös perheensä työpanoksen ja ottaa henkilökohtaisen elämänsä puolella riskejä mm. asettamalla perheen asunnon yritystoiminnan velkojen vakuudeksi. Juuri tämäntyyppisten riskien hyväksyminen erottaa yrittäjän palkansaajasta.
Vahvat taseet ovat yritystoiminnan puskureita talouden heilahteluissa. Vahvat taseet ovat osoittaneet tarpeellisuutensa taantumassa – ilman suomalaisten yritysten hyvää kuntoa olisimme todennäköisesti nähneet paljon pahempia työttömyyslukuja. Vahvoihin taseisiin tulee jatkossakin kannustaa verotuksen keinoin. Yrityksen taseessa oleva euro on talouskasvun kannalta tehokkaammassa käytössä kuin mitä tuo euro olisi esimerkiksi pankkitilille talletettuna. Toisaalta on myös pidettävä huoli siitä, että yrittäjän kannattaa investoida omaan yritykseensä verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.
Yhteisöveron keventämisellä tuetaan osaltaan yritysten nettovarallisuuden karttumista, mutta kannuste vahvempiin taseisiin on sisällytettävä myös yrityksestä nostettavan yrittäjäkorvauksen eli osingon verotuksessa. Yritysverotus tulee rakentaa siten, ettei verotus aseta kynnyksiä yrityksen kasvulle ja kehittymiselle. Uuden aloittelevan aktiivisen yrittäjän verotuksesta on kannettava ihan yhtälailla huolta kuin vanhan ja vakavaraisen perheyrityksen omistajan verotuksesta.
Suomessa sovellettiin vuoteen 2004 saakka yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, joka purettiin rajat ylittävien osinkojen verokohtelun tultua todetuksi EU säännösten vastaiseksi. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä oli toimiva, läpinäkyvä, kilpailukykyinen ja yrittäjyyteen sekä vahvoihin taseisiin kannustava. Hyvitysjärjestelmä toimi hyvin sekä pienten että suurempien yritysten verotuksessa. Mahdollisuudet yhtiöveron hyvitysjärjestelmään palaamiselle tulisi selvittää verouudistuksen yhteydessä perin pohjin, sillä juuri samantyyppistä kasvun ja yrittäjyyden sysäystä juuri nyt tarvittaisiin.
Paluu hyvitysjärjestelmään on Kokoomukselle ensisijainen vaihtoehto, mutta mikäli se ei onnistu, on parasta kehittää osinkoverotusta sen nykyrakenteen pohjalta sekä listautuneilla että listaamattomilla yrityksillä. Nykyjärjestelmä on muutamista ongelmakohdistaan huolimatta osoittanut toimivuutensa. Mikäli nykyjärjestelmä säilytetään, on samalla pyrittävä korjaamaan sen jo tiedossa olevia ongelmia.
Nykyinen osinkoverojärjestelmä on ollut voimassa vasta kohtuullisen lyhyen aikaa, eikä siitä pois siirtymiseen ole sinällään pakottavaa tarvetta. Näin on erityisesti koska verotukseen voidaan luoda kannustavuutta muutakin kautta kuin uudistamalla osinkoverotus kokonaan. Nykyjärjestelmän säilyttäminen loisi yrityksille vakautta ja varmuutta. Yritykset saisivat toimia ympäristössä, joka on tähän mennessä jo kohtuullisen tuttu ja ennustettava.
Epävarmuuden poistumisella olisi todennäköisesti vaikutusta myös investointihalukkuuteen. Viime aikoina esillä olleet erilaiset osinkoverovaihtoehdot olisivat suurilta osin heikennyksiä yrittäjyyden ja omistajuuden kannalta, joten niihin ei pidä siirtyä. Potentiaalisissa kasvuyrityksissä lasketaan yhteen yrityksen ja omistajan maksamat verot, voiton mahdollisuudet ja laajentumisen riskit sekä jossain kasvun vaiheessa myös yrityksen myynnin kannattavuus vaihtoehtona yritystoiminnan jatkamiselle itse.
Kokoomuksen tavoitteena on, että tämä kokonaisuus on yrittäjälle kannustava ja verotuksellisesti kohtuullinen kaikissa vaiheissa.
Pääomatuloverotus
Pääomatuloverotusta on syytä kiristää lähemmäs palkkatulojen verotusta oikeudenmukaisuussyistä. Pääomatulojen verokanta nostetaan 28 %:sta 30 %:in. Kaikkein suurimpien pääomatulojen verokanta asetetaan tätä lievästi korkeammaksi. Suurimpien pääomatulojen korkeamman verotuksen taloudelliset vaikutukset eivät ole suuria, mutta tätä kautta voidaan lisätä taloustalkoiden oikeudenmukaisuutta. Veronkorotuksen määräaikaisuudella pyritään turvaamaan se, ettei verotettavia pääomatuloja menetetä pysyvästi ulkomaille.
Kaikkein pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi, millä kannustetaan pienimuotoiseen sijoittamiseen ja kotimaiseen omistajuuteen. Näillä muutoksilla pääomatulojen verotus muuttuu järkevällä tavalla lievästi progressiiviseksi, mutta ei aiheuta suurta pääomapakoa, kuten monet julkisuudessa aiemmin esitetyt progressiomallit olisivat tehneet.
Välillinen verotus
Siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen veroihin tuetaan talouskasvua ja turvataan samalla riittävä verokertymä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin. Arvonlisäverokantoja voidaan korottaa kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverokantojen korotuksella on verotulokertymässä ja kestävyysvajeen paikkaamisessa suuri merkitys, vaikka välillisesti se voi haitata yritysten työllistämistä. Tämän vastinparina toimii muun työllistämisen, työnteon ja yrittämisen verotuksen keventäminen. Lisäksi on huomioitava, että kahden prosenttiyksikön korotuksella yleinen arvonlisäverokanta tuotaisiin samalle tasolle kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Ympäristöperusteisuutta ja saastuttaja maksaa -periaatetta voidaan välillisessä verotuksessa edelleenkin korostaa esimerkiksi korottamalla energiaverotusta ja siirtymällä autoilun verotuksessa hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen. Verotuksen terveysperusteisuutta pitää myös lisätä.
Välillisen verotuksen kiristyminen kompensoituu pienituloisimmille etuuksien indeksikorotusten kautta – tästäkin syystä nyt on kiinnitetty erityistä huomiota etuuksien indeksisidontaan. Edelleen on huolehdittava siitä, ettei verouudistuksella lisätä pienituloisten taakkaa, vaan kannustetaan työntekoon ja tuetaan verotuksen lisäksi myös muilla keinoin heitä, jotka eivät työnteolla voi hyvinvointiaan parantaa.
Työssäkäyville välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on työn verotuksen keventyminen. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena omassa arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan.
Lähde: Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen työryhmä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi: Loppuraportti 29.1.2011 Työtä, yrittämistä ja välittämistä.
Yleensä hyvinvointiamme mitataan BKT- mittarin avulla, jolla mitataan talouskasvua. Tämä ei kuitenkaan enää anna täydellistä kuvaa siitä, miten olemme onnistuneet hyvinvoinnin kasvattamisessa. Rinnalle tarvitaankin mittari, joka entistä paremmin ottaa huomioon inhimillisen ja luontopääoman hupenemisen. Yhtenä hyvinvoinnin mittarina tulee selvittää GPI:n (Genuine Progress Indicator) käyttöönotto. Tällä mittarilla voisimme mitata pelkän BKT:n käytön lisäksi talouden kestävyyttä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä osana hyvinvointiamme.
…
Mutta sitten päivä jatkui Lopen kautta Tammelaan ja Forssaan. Forssassa jälleen Kahvila Pikku Antissa onnistunut tilaisuus. Kerta toisensa jälkeen Forssan tilaisuudet vetävät erinomaisen osanoton ja tänäänkin kahvilla kanssani yli 50 lounais-hämäläistä. Upea oli huomata, että tänäänkin useampi pöytäseurue tuli varta vasten minua tapaamaan niin Forssasta, Jokioisilta kuin Tammelastakin. Kuulemma kannatus on hyvässä nousussa. Toivotaan niin. On tärkeää, että pystymme vastaamaan mm. Jari Koskisen vahvaan perintöön näillä alueilla ja näyttää siltä, että siinä minulle lankeamassa minulle hyvin mieluisa ja minulle sopiva tehtävä. Toivotaan niin.
Sitten kampanjakiertue jatkui Rengon kautta Hämeenlinnaan. Reskalla jälleen paljon väkeä liikkeellä ja hyvin oli myös illansuussa sitten Riihimäen Vaalikahvilallakin. Sanoisinko, että aikalailla onnistunut kampanjapäivä.
Illalla vielä huomisen kampanjan tavaroiden lastausta ja mm. isot lehtipinot Koukun Karille huomiseksi ja ylihuomiseksi jakoon Päijät-Hämeeseen. Tärkeä tukijani ja apuni Ohra-ahon Jarmon kanssa. Hoitivat jo lisäjaon mm. Jokioisille ja Ypäjälle ja nyt sitten Päijät-Hämeen kuntia Kärkölästä lähtien.
Huomenna sitten tällä erää viimeinen Energiaa ja Paussia Työpäivään -tempaus Riihimäen ja Hämeenlinnan rautatieasemilla. Kampanjatiimiä ja kokoomusnuoria upeasti liikkeellä ja aamuvirkut huomio: Huomenna näemme jo klo 6.30 rautatieasemilla!
Ja hei vielä lopuksi. Linjan Tukijat tänään! Taitaa olla maamme suurin julkinen tukiryhmä. Kohta paukkuu jo 700. jäsenen raja.
Tästä pääset mukaan: Liity tukiryhmään!
Tässä tuo upea joukko: LINJAN TUKIJAT 2011 – Timo Heinosen tukiryhmä tilanne 14.4.2011