Poliitikkojen puheissa on viime päivinä ja viime kuukausina kuulunut jotain tuttua. Talouden asiantuntijoiden – ovat he tai ne sitten ketä tahansa – talousennusteet on todettu ”vääriksi”.

Arvioita ovat anteneet niin Etla (Oikeita asioita, mutta ei riitä), Suomen Yrittäjät (Yrittäjyysehdotukset hyviä, mutta työttömyys ei tällä taitu), Keskuskauppakamari (Velkakello tikittää), Valtiovarainministeriö (Alijäämätavoitteeseen miljardimatka), Nordea (Suomen nousukausi tuli ja meni), EU-komissio (Suomi uhkaa rikkoa julkisen talouden sääntöjä), Handelsbanken (Suomen kasvu on velanoton varassa – ”Työttömyyden lasku antaa liian ruusuisen kuvan”) ja myös OECD. Jokaiselle löytyy oma ja kaikilla sama viesti – varoittava viesti.

Yksi tyypillisen poliitikon tunnusmerkki on juurikin suhtautuminen talouskasvuun ylioptimistisesti ja asiantuntijoiden talousennusteisiin väheksyvästi.

Tänään aamulla kun YLE:n tuorein puoluegallup tuli niin tulos ei yllättänyt. Meidän tolppa näytti alaspäin, kun keskusta pystyi asemansa pitämään ja perussuomalaiset jopa kannatustaan vahvistamaan. Meitä on erottanut nimenomaan suhtautuminen maamme taloustilanteeseen ja siihen millaisen kuvan siitä ihmisille mediassa annamme. Olen tyytyväinen, että meidän puheenjohtajamme Petteri Orpo ei ole lähtenyt tässäkään laukalle vaan ollut rehellinen ja suoraselkäinen ja myös suorasanainen. Polveen ei tarvitse Petteriä ainakaan potkaista.

Tässä EK:n kaaviossa näkyy kuinka olemme eläneet ylivarojen vuodesta 2009 asti – menot ovat olleet siis tuloja suurempia. Näin oli myös 1990-luvun lamassa ja se ns. Viinasen Sakset näkyy tässä kuvassa vasemmalla. Kuvaaja kertoo kuinka silloin sakset painettiin kiinni ja tulot lopulta menoja suuremmiksi. Sellaista ei ole nykytoimilla nähtävissä uudestaan.

Olen tyytyväinen siihen, että me olemme pitäneet kiinni tinkimättömästi siitä mitä viime eduskuntavaalien alla lupasimme ja mitä myös kolmen puolueen kesken vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa sovimme. Juha Sipilän hallitusohjelman työllisyyslinjaukset eivätkä talouslinjauksetkaan tule tätä tahtia täyttymään.

Pääministeriksi noussut Juha Sipilä totesi keväällä 2015 eduskuntavaalien jälkeen, että ”hän ei ole nykyisissä tehtävissään neljän vuoden kuluttua, jos tuloksia ei tule”.  Sipilän lupauksen pitäminen siis ei ole tätä vauhtia myöskään toteutumassa. Sipilään en ota kantaa, mutta surullinen olen maamme puolesta jos emme lupausta talouden kuntoonlaittamisesta nyt kuitenkaan lopulta pitäisi ja sortuisimme irtopisteiden kosiskeluun kevään kuntavaaleissa. Siksi kannustan Petteriä ja meitä kaikkia olemaan rehellisiä ja avoimia tässäkin. Maamme etu vaatii sitä ja äänestäjiltä saamamme valtakirja ja tehtävä on suoritettava.

Itse toivon, että keskustalta löytyy pääministeripuolueen vastuunkantoa ja päätöksentekokykyä myös alkavana vuonna. Toivon myös, että perussuomalaiset jatkavat hyvällä vastuullisella tiellä vaikka kipeät, mutta kuitenkin pakolliset ratkaisut nyt kurittavat gallupkannatuksia. Olen varma, että lopulta kun työllisyys paranee ja talous kasvaa niin kiitostakin tulee. Vanha sanontahan sanoo, että vanha valtion talous on köyhänkin paras ystävä.

Kello 21.34 ja hetki sitten Vantaalta kotiin takaisin. Kauppa näytti ainakin alennusmyynneissä käyvän. Toivottavasti vuodenvaihteessa tulevat tuloveron kevennykset myös vahvistavat kotimaista kysyntää ja kauppaa. Ilmassa on hyviäkin merkkejä ja käänne on tapahtunut, mutta kestävällä ja riittävällä pohjalla emme vielä ole. Nyt otankin muutaman paperinipun iltalukemiseksi ja käännän kohta sivun vuoden 2016 viimeiseen päivään.