37 vuoden tauon jälkeen jälleen Riihimäki isännöi itsenäisyyspäivän valtakunnallista paraatia. Edellisen kerran paraati nähtii Riihimäellä 1972 ja sen kokeneet muistelivat ruuhkien olleen valtaisia. Tälläkin kertaa paraatia seurasi valtavamäärä ihmisiä. Puolustusvoimien arvioiden mukaan yli 10 000 jopa 15 000 suomalaista juhlisti vapaata isänmaata Riihimäellä.
– Upea tilaisuus ja tunnelmallinen. Juhlapuheessa komentaja nostettiin esille suomalaisten nuorten erittäin korkea maanpuolustustahto ja oli hienoa nähdä paraatissa miten joukoissa marssi maahanmuuttajia uuden Isänmaansa edessä ja myös naisten rooli oli hieno. Pari panssarivaunuakin oli saanut joukoikseen suomalaiset naiset. Tuntui upealta, kehui kansanedustaja Timo Heinonen, joka seurasi katselmusta ja paraatia kutsuvieraana.
Tilaisuus sujui rauhallisesti nollakelissä, johon valoa toi yön kuura. Vain matalalla leijailleet pilvet aiheuttivat kiusaa, kun helikopterien ja hornetien ylilennot jäivä kokematta.
– Juuri ennen paraatin alkua paikan yli lensi kauniissa muodostelmassa iso pari lintuja. Hymyilimmekin puolustusvoimain komentajan kanssa, että luonnon oma ylilento tulee tässä, kertoi Heinonen.
Puheen tilaisuudessa piti puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen, joka vastaanotti myös ohimarssin yhdessä maaherran Anneli Tainan ja Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jorma Höökin kanssa. Tämän jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Suomen Lasimuseolla.
– Itse piipahdin hetkeksi Lasimuseolle. Tammenlehvä-sukupolvea oli vielä paikalla ja oli mukava saada vaihtaa heistä muutamien kanssa pari sanaakin. Sitten suuntasimme jo pääkaupunkiin valmistautumaan illan presidentin vastaanottoon, kertoi Heinonen.