Eduskunnassa keskusteltiin tänään pitkään siitä onko tämän vaalikauden työllisyyspolitiikka ollut onnistunutta. Keinoista voi varmasti olla montaa eri mieltä, mutta tulokset kyllä puhuvat puolueetonta faktaa. Jos viime vaalikaudella työttömyys paheni 200 000 työttömällä niin tällä vaalikaudella työttömyys on helpottanut ja työllisyys parantunut. Pian ollaan 120 000 uuden työllisen määrässä. Se on kova tulos, mutta niin kuin otsikossa totesin niin yksikin työtön on vähintäänkin henkilötasolla liikaa ja työtä pitää jatkaa.
Hallituksen työllisyyteen liittyvien politiikkatoimien kokonaisuus on itseasiassa hyvinkin laaja. Tarvitaan erilaisia toimia sillä jokainen työtön on yksilö ja sellaisena myös huomioitava. Kokonaisuudessa on sekä työvoiman kysyntään että tarjontaa vaikuttavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on ollut, että työnteon ja työn teettämisen kannattavuuden parantaminen. Tämä on merkittävä ero siihen mitä viime kaudella tapahtui. Nyt on tilaa annettu kasvulle ja tuettu kasvua.
Kysyntäpuolella on parannettu mm. kilpailukykyä, edistetty yrittäjyyttä, monipuolistettu elinkeinorakennetta ja alennettu työllistämiskynnystä. Kokonaisveroastetta on laskettu. Eikä yhdenkään suomalaisen työnverotus ole tällä vaalikaudella kiristynyt.
Tarjontapuolella on lisätty työn tarjontaa: edistetty työnteon kannustavuutta, edistetty liikkuvuutta, aktivoitu työnhakijoita, uudistettu työttömyysturvaa, panostettu osaamiseen ja uudistettu työvoimahallintoa. Myös ulkomaalaisten osaajien maahantuloa on edistetty ja työn verotusta kevennetty pieni- ja keskituloisiin painottaen. Kun siis kenenkään työnverotus ei ole kiristynyt niin vielä pieni- ja keskituloisten kohdalla verotus on keventynyt.
Näistä kaikesta muodostuu laaja kokonaisuus, jolla työllisyyttä on nyt parannettu. Nyt työllisyysaste on kammettu 72 prosenttiin ja ensi hallituskauden työllisyysastetavoite pitää asettaa vähintään 75 %:iin. Tämän saavuttaminen merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja runsaasti lisää ulkomaalaisia osaajia.
Mutta vielä hieman kertauksen luontaisesti sitä mitä kaikkea olemme tehneet:
• Kannustavalla veropolitiikalla sekä työn tekemistä ja teettämistä haittaavia normeja purkamalla olemme varmistaneet, että Suomessa kannattaa yrittää, investoida ja tehdä työtä.
• Hallitus on keventänyt työn verotusta noin 1,4 miljardilla eurolla työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi.
• Kevennykset on tehty kaikille palkansaajille, mutta painotettu pieni- ja keskituloisille.
• Kokonaisveroaste on laskenut hallituskauden aikana.
• Norminpurkua on tehty työllisyyden tukemiseksi eli mm. Liikeaikalain kumoaminen eli kauppojen aukioloajan vapautus, Alkoholilain uudistus ja Kauppojen suuryksikkösääntelyn keventäminen. Tässä vain muutamia.
• Kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä
Työllistämisen esteitä on purettu:
• Koeaikaa pidennetty 4kk-> 6kk
• Takaisinottovelvoitetta on lyhennetty 9kk->6kk
• Viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin sisällytetään kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumiseen työntekijälle
• Määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman eri perustetta pitkäaikaistyöttömän kanssa.
• Yksilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä on työn alla.
Työaikalakia on uudistettu
• Uusina elementteinä mm. työaikapankki ja joustotyöaika kaikille yrityksille
Työnperässä muuttamisen kannustimia parannettu
• Hallitus uudistaa työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
• Matkakulujen vähennysoikeuden enimmäismäärä korotettiin vuoden 2017 alusta 4 700 eurosta nykyiseen 7 000 euroon.
TE-palveluiden uudistaminen ja uudet kasvupalvelut
• Osana kasvupalvelupilotteja tulosperusteiset työllistämishankkeet
• Yksityisen työnvälityksen parempi hyödyntäminen
Ulkomaisen työvoiman saatavuuden helpottaminen
• Startup- yrittäjien ja ulkomaisten asiantuntijoiden oleskeluluvat ja oleskelulupajärjestelmää sujuvoitettu ja nopeutettu
• Talent Boost -ohjelma hakee kasvua kansainvälisten osaajien avulla
Ja vielä…
Tuoreimpia uudistuksia syksyn 2018 budjettiriihestä:
• Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin.
• STM selvityksen pohjalta (julkaistaan lokakuussa) toimia osatyökykyisille
• Hallitus laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille.
• Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin,
• Työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien käsittelyn sujuvoittaminen: 4 kk käsittelyaika 2018 loppuun mennessä ja 2 kk vuoden 2019 loppuun mennessä.
• Saatavuusharkinta poistuu niiden osalta, jotka ovat olleet Suomessa laillisesti töissä 12 kk ajan kun hakevat uusivat oleskelulupaansa (ei kannata pitää kovaa ääntä tästä, herkkä prosessi).
• Palkkatuen maksatuksen pullonkauloihin ja viiveisiin puututaan, jotta palkkatuen käyttö helpottuu.
Kymppilista
Lokakuussa 2016 työmarkkinajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntynyt kymmenen toimenpiteen työllisyyslista (keskeisimmät toimet):
1) Aktiivimalli: Aktiivisuuden voi osoittaa esimerkiksi osallistumalla työllistämistoimiin tai ryhtymällä yrittäjäksi.
2) Yrityksen perustaminen työttömyystuella (4 kk ajan).
3) Yritystoiminnan aloittaminen työttömyystuella
4) Lex Lindström 1: ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle
5) Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteiden eli Ohjaamojen toiminta vakinaistettu. Myös etsivään nuorisotyöhön on panostettu. Ammatillista koulutustarjontaa on lisätty 1000 opiskelijavuodella vuodelle 2018. (OKM, TEM)
6) (Alkuperäisellä kymppilistalla ollut ns. työntekijän uusi alku -malli jätettiin sovittavaksi työehtosopimusneuvotteluissa)
7) Helpotetaan omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla (6 kk opinnot)
8) Nollatuntisopimuksiin reilut pelisäännöt: turvataan sairausajan ja irtisanomisajan palkka nollatuntisopimuslaisille.
9) Turvaamme työvoimapalveluiden resurssit. Hallitus on kasvattanut työllisyysmäärärahoja 35 miljoonalla eurolla aktiivimallin johdosta. Viime vuonna lisäbudjetissa työllisyysmäärärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla ja tämän vuoden talousarviossa aktiivimallin tarpeisiin 25 miljoonaa euroa.
10) Osa-aikatyön ja keikkatyön tekemistä sovitellulla päivärahalla helpotetaan: sovittelu tapahtuu tulevaisuudessa palkanmaksukuukautena, jolloin työttömälle ei tule viivästystä päivärahan maksatukseen
Tässä vain nyt osa toimenpiteistä. Lisäksi tehty paljon toimenpiteitä koulutuksen ja uudelleen ja täydennyskoulutuksen puolella ja vahvistettu osaamista koko ketjun osalta. Mutta edelleen siis lisää toimia tarvitaan ja on syytä jatkaa niin, että jokainen työtön tulee huomioiduksi ja kaikki mahdollinen hänenkin työllistämiseksi ja työllistymiseksi tehtyä.
….
Mielenkiintoinen ja pitkä päivä takana. Vielä ysin jälkeen keskustelussa Itämeren lohikiintiöt. Itse nostin esille vahvasti myös vapaa-ajankalastuksen ja kalatiet ja kalaportaat. Esitin ajatuksen myös siitä, että jos jatkossa sähköyhtiöt voisivat tarjota myös vesivoimasähköä missä koski on varustettu kalatiellä. Tällainen sähkö olisi vielä vihreämpää ja kelpaisi minulle enemmän kuin hyvin. Ja tärkeää olisi lisätä myös sähköyhtiöille velvoitteita rakentaa kalatiet heidän valjastamiinsa koskiin.
Eduskunnan työllisyyskeskustelu oli tätä ennen varsin värikäs. Olin tyytyväinen siihen, että meiltä etsittiin ennen muuta tietä löytää ratkaisu myös pienten yritysten työllistämislain aiheuttamaan kiistaan. En jaksa uskoa, että ketään palvelee uhittelu ja puolin toisin nokittelu vaan nyt tarvittaisiin johtajuutta missä asiaan etsitään yhdessä ratkaisu. Uskon, että tässäkin avaaja voisi hyvinkin löytyä läheltä. Toivottavasti pian ennen kuin turhanpäiväiseen kinasteluun tumpataan jälleen itse hyvin alkanut ja kestänyt talouskasvu.
Blogini meni siis eilen illalla tai oikeastaan kotisivuni nurin. Tänään ongelmaa on selvitelty ja toivottavasti saan tämänkin blogini julkaistua teille jo huomenissa. Tällaisia ongelmia aika-ajoin syntyy, mutta blogini ei katkea. Nyt tiistai 16.10. paketissa ja huomenna jatketaan.