VM: Työllisyyden kasvu vahvistaa julkista taloutta

Blogi, perjantaina 13.04.2018

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään tuoreimman taloudellisen katsauksensa. Sen mukaan maamme talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia. Eli vahvana jatkuva talouskasvumme tulee lisäämään työvoiman kysyntää, ja työllisyys kasvaakin nopeammin kuin vuosiin.

Otetaan alkuun talouskatsauksen hyvä uutiset:

-Suomen talous kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018

-Vahvana jatkuva talouskasvu lisää työvoiman kysyntää, ja työllisyys kasvaa nopeammin kuin vuosiin.

-Vuonna 2020 työllisyysaste nousee jo 72,5 prosenttiin.

-Ansiotaso nousee ensi vuonna 1,9 prosenttia, mutta tästä huolimatta inflaatio jää edelleen maltilliseksi.

Mutta sitten ne mutat…

-Vaikka avoimena olevien työpaikkojen määrä kasvaa, työttömyys vähenee hitaasti.

-Julkinen talous vahvistuu mutta on pitkällä aikavälillä edelleen epätasapainossa. Käsillä oleva talouskasvu ei muuta julkisen talouden pitkän aikavälin haasteita.

-Suhdanteen tasaannuttua talouskasvu hidastuu selvästi eikä riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi nopeasti kasvavia julkisia menoja. Kun keskipitkällä aikavälillä kasvu on jäämäässä alle 1½ %.

-Julkisessa taloudessa on edelleen pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino.

Ja siis tästä johtopäätös on varmasti se, että VM:n tuoreimmat talousluvut huutavat lisäuudistusten tarvetta!

….

Mutta hieman tarkemmin vielä tämän VM:n katsauksen antia. Maamme talouden kasvu jatkuu siihen yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina mutta hidastuu alle puoleentoista prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2020 työllisyysaste nousee jo 72,5 prosenttiin. Vaikka avoimena olevien työpaikkojen määrä kasvaa, työttömyys vähenee hitaasti.

Talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2019 ja 1,8 prosenttia vuonna 2020 ja tätä kasvua tukevat sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa kuitenkin reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu.

Vaikka yksityisten investointien kasvu jää hitaammaksi kuin viime vuonna niin investoinnit nousevat 20 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee.

Työllisyyden kasvu ylittänyt odotukset

Maamme työllisyyden paraneminen voimistui itseasiassa viime vuodenvaihteen molemmin puolin poikkeuksellisen nopeasti. Työllisyysasteen trendi on noussut jo 71 prosentin tuntumaan. Viime kuun työllisyysasteluku oli itseasiassa paras 27 vuoteen.

Työllisyyden kasvu jatkuu edelleen nopeana ja myös koko nyt tehdyn ennustejakson ajan, ja työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2020. Saavutamme siis asettamamme 72 prosentin työllisyysasteen ja menemme myös sen yli. Ja pitääkin mennä yli sillä työllisyysaste täytyy saada nostettua ainakin 75 prosenttiin ensi vaalikaudella jotta voimme vastata 2030-luvun palvelutarpeisiin ja myös turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin.

VM:n ennusteen mukaan kotitalouksien kulutus voi kasvaa jopa ennustettuakim nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla. Toisaalta jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Julkinen talous vahvistuu mutta on pitkällä aikavälillä edelleen epätasapainossa

Talouskasvu, työllisyyden koheneminen sekä menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta lähivuosina. Julkinen talous tasapainottuu asettamiemme tavoitteiden mukaisesti ja kääntyy jopa hieman ylijäämäiseksi yli vuosikymmenen jatkuneen epätasapainon jälkeen vuonna 2020.

Valtion menot ovat nopeasta talouskasvusta huolimatta lähivuosina edelleen selvästi tuloja suuremmat. Valtiontalouden epätasapaino pienenee vähitellen ja kansantalouden tilinpidon mukainen valtionhallinto tasapainottuu vuonna 2022. Tasapaino uhkaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, sillä väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja puolustusvoimien hävittäjähankintojen rahoitus kasvattavat valtion menoja 2020-luvulla.

Talouskasvu ja menojen kasvua hillitsevät toimet alentavat myös julkisen talouden velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde alittaa 60 prosentin rajan ensi vuonna ja alenee hiljalleen runsaaseen 55 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Julkinen talous velkaantuu silti edelleen.

Nykyinen talouskasvu ei siis muuta julkisen talouden pitkän aikavälin haasteita. Suhdanteen tasaannuttua talouskasvu hidastuu selvästi eikä riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi nopeasti kasvavia julkisia menoja. Julkisessa taloudessa on edelleen pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino. Tämän niin sanotun kestävyysvajeen mittaluokka on noin kaksi ja puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tässä huomioita talouskatsauksesta ja VM:n tiedotteesta aiheeseen liittyen. Samoja teemoja käsittelen myös viikonlopun Etelä-Suomen Sanomien kirjoittajavieras kolumnissani.

Nyt takana viikon valiokunnat ja myös täysistunnot. Huomenna sitten Hämeen Kylät ry:n 20-vuotisjuhla ja Janakkalan Kokoomusyhdistysten kevätkokous. Ja sääkin taitaa olla aika keväinen. Hyvää kevättä siis!

Kommentit