Vesirokkorokotus ei ole meno, vaan säästö

Blogi, tiistaina 16.08.2016

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli ensimmäisen valtion talousarvioesityksensä viime viikolla. Esitys vahvistaa maamme talouskasvua ja työllisyyttä. Tätä ja sitä nyt tarvitsemme. VM:n kansantalousosaston tuoreen arvion mukaan maamme talouden tilannekuvassa ei ole tapahtunut merkittävää käännettä parempaan vaikka hienoista kasvua onkin saatu aikaan. Talouden kasvun arvioidaan kuitenkin jatkuvan vastaavan vaimeana tulevina vuosina ja siksi tarvitaan lisää toimia. Nykyhallituksen aikana onneksi työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja kasvanut 33 000 henkilöllä verrattuna vuoden takaiseen. Tämänhetkisen arvion mukaan työllisyys ei kuitenkaan ole kehittymässä hallituksen ohjelman tavoitteen mukaisesti ja lisätoimia tarvitaan. Heikko työllisyysaste syventää nimittäin edelleen julkisen talouden alijäämää ja lisää julkistaloutemme velkaantumista. Tätä varten Petteri Orpo onkin käynnistänyt valmistelun uusista työllisyyttä vahvistavista toimista ja näistä hallitus tekee ensimmäiset päätöksensä budjettiriihen yhteydessä. Seuraava toimenpidekokonaisuus valmistellaan hallituksen kevään 2017 puoliväliriiheen.

Orpon talousarvioehdotuksen loppusumma on 55,2 miljardia euroa, mikä on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Loppusummaa nostavat muun muassa yleinen kustannuskehitys, panostukset kärkihankkeisiin, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, veronkevennyksistä aiheutuvat kompensaatiot kunnille sekä valtion eläkemenojen kasvu. Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia säästötoimia hallituksen aiemmin päättämien toimien lisäksi.

Kuvituskuva: STM

Kuvituskuva: STM

Tai yksi määrärahalisäys on, mutta se onkin todellisuudessa säästö.

Tällainen meno ja samalla säästö on Orpon budjetissaan linjaama päätös ottaa vesirokkorokotus mukaan maamme kansalliseen rokotusohjelmaan. Tähän asti vesirokkorokotteen on voinut ostaa itse, mutta kahden rokotuksen sarja on maksanut noin 150 euroa ja se on ollut monelle perheelle ymmärrettävästi liikaa.

THL:n eli Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan työpoissaolojen väheneminen rokotteen ansioista tekee yksin jo 12 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Lasten vesirokon sairastaminen maksaa yhteiskunnalle paljon. Sairaskuluista kertyy yli 2 miljoonaa euroa ja yli 14 miljoonaa euroa muita kuluja mukana esimerkiksi työpoissaoloina. Vesirokon takia tehdään vuosittain yli 6 000 sairaalakäyntiä ja pienten lasten vanhemmat ovat laskelmien mukaan vuosittain poissa töistä peräti 76 000 päivää. Nyt päätetty vesirokotuksen mukaan ottaminen lasten rokoteohjelmaan maksaa noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa, joten säästö on huomattava ja inhimillisesti ajatellen vieläkin merkittävämpi.

Vesirokkorokote on siis kannattava investointi lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta myös hoitokustannuksista säästämiseksi ja vanhempien työpoissaolojen vähentämiseksi. Ja aikuisiällä sairastettuna vesirokko on jopa hengenvaarallinen mm. jälkitautina leviävän aivotulehduksen ja keuhkokuumeen myötä. Vuosittain vesirokkoon myös kuollaan Suomessa. Lisäksi esimerkiksi viime vuonna meiltä jouduttiin lähettämään kaksi vesirokkoon sairastunutta potilasta Ruotsiin saamaan kehon ulkopuolista hapetushoitoa, jota meillä ei voida antaa. Ilman Ruotsin hoitoapua myös nämä potilaat olisivat todennäköisesti kuolleet.

Nyt päätetyllä ratkaisulla seuraamme monia muita Euroopan maita jotka ovat hyväksyneet verirokkorokotteen jo aiemmin omiin kansallisiin rokotusohjelmiinsa. Kanadasta ja Yhdysvalloista on saatu vahvaa näyttöä siitä, että vesirokkorokotteen ansiosta vesirokkoon sairastuneiden määrä on vähentynyt . On arvioitu, että meillä rokotusten lähdettyä käyntiin rokotusohjelman myötä vesirokko hävinnee maastamme muutaman vuoden sisällä. Rokotusohjelman jälkeen vesirokkoa esiintyisi todennäköisesti enää vain samalla tavalla kuin tuhkarokkoa, joka on rokotusten myötä tänään maassamme hyvin harvinainen.

Joskus siis pieni lisämeno on lopulta merkittävä säästö ja inhimillinen ratkaisu lasten ja aikuistenkin kannalta. Voi siis hyvin kysyä, että miksi tätä ei ole toteutettu aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kello 18.44 ja juuri verikokeiden tulokset lääkäriltä. Muutama Facebook-kysely on tullut, että olenko Rion lääkärikäynnistä toipunut ja voin todeta, että tutkimuksia tehdään. Tänään neljä putkea verinäytteitä ja kaikki arvot kohdallaan. Hyvä niin. Samalla sovin tänään mangneettikuvaukset Helsinkiin ja tutkitaan nilkka ja sääri. Katsotaan mitä sieltä löytyy. Kipeä edelleen, mutta niin että aika-ajoin ei mitään ja taas yhtäkkiä jalka lähes alta. Miten tällaisia nuorella miehellä 🙂

Huomenna työpäivä koneen ääressä ja työnalla mm. yksi juhlapuhe ja muutama kolumni. Syksy siis alkaa tästä ja vauhti kiihtyy.

Syksyltä myös odotetaan hallituksen muiltakin ministereiltä toimia. Hämmennystä on aiheuttanut mm. se, että STM ei saa valmiiksi hallituspuolueiden tekemiä linjauksia alkoholilainsäädännön suhteen. On kummastuttavaa, että päätöksiä ei panna toimeen ja tilanne vaatii selvitystä. Kyllä ministerin on syytä nauttia eduskunnan ja eduskuntaryhmien luottamusta ja toimia niiden tekemien linjausten mukaan. Hämmästelen.

Kommentit