Moni sairaus olisi ehkäisty tai hoidettavissa, jos kävelisimme tunnin joka päivä. Hyvän nyrkkisäännön mukaan kannattaa pyrkiä ensin 7 000 askeleeseen päivässä säässä kuin säässä.
Kuitenkin Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen THL:n tuoreet tilastot kertovat aivan muuta. Yli neljännes meistä ei liiku juuri lainkaan. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi liikkuu ja jumppaakin jatkuvasti. Suositukset eivät kuitenkaan täyty edes osittainkaan, vaikka kyseessä olisi miten tehokas hikijumppa jos liikuntaa harrastetaan vain yksi kaksi kertaa viikossa.
Liikkumattomuus näkyykin yhä nuoremmissa ja ylipainoisten määrä on kasvanut pitkään jo yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattikoululaistenkin keskuudessa.
Säännöllinen liikunta tehoaa kuitenkin kuin lääke ja se on hyväksi kaikille. Liikunta vaikuttaa kaikilla myönteisesti luihin, lihaksiin ja jänteisiin.
THL:n tutkimuksen mukaan neljässä vuodessa etenkin niiden suomalaisten osuus on kasvanut, jotka eivät liiku juuri ollenkaan. Siksi tarvitaankin nyt lisää kannustimia liikkua. Yhä useampi hakee aktiivista liikuntaa ohjatuista ryhmistä, kuntosaleilta ja vaikka ratsastusmaneeseilta. Ohjatun liikunnan hinnat vaihtelevat kuitenkin paljon ja tähän vaikuttaa myös jopa liikuntaa rajoittavat arvonlisäverotulkinnat.
Liikunnan ja urheilun arvolisäverokannat tulisikin yhtenäistää nimenomaan alennettuun 10% verokantaan. Nykytilanne on nimittäin hyvin tulkinnanvarainen ja sekava. Verottajan ohjeistuksetkaan eivät tätä ole selkeyttäneet ja eroja on jopa täysin samanlaisten palveluiden kesken toimijasta ja jopa palvelua tarjoavan ammattinimikkeestä riippuen.
Liikuntapalveluiden verotus riippuu nykyisin lajista ja tai itseasiassa oikeastaan sen harjoittamismuodosta. Opetus ja valmennus kuuluvat yleisen korkean 24%-verokannan alaisiin palveluihin, mutta ns. ohjattu liikunta taasen alennettuun verokantaan. Tulkinta on sekava eikä todellakaan yksiselitteinen sen suhteen, mitä palveluja verotetaan yleisellä 24 prosentin alv-kannalla ja mitä alennetulla 10 prosentin kannalla. Joskus tuntuu, että sisältö ei ole edes ratkaiseva vaan se kuka osaa nimetä kurssin tai toiminnan oikein. Liikuntapalveluiden tai harrastuksen joutuminen ylempään arvonlisaverokantaan korottaa liikuntaharrastusten hintaa 14 prosenttia.
Esimerkkinä voisi mainita, että uimakoulut ja vauvauinnin on katsottiin pitkään kuuluvan korkeampaan eli kalliimpaan verokantaan. Samaan aikaan jos liikunnanohjaaja ohjaa kuntosalilla laitteiden käyttöä arvonlisävero on alempi. Personal trainer -palvelut menevät verottajan tulkinnan mukaan ohjausta pidemmälle ja näin arvonlisävero nousee 24 prosenttiin. Voitte arvata kuinka paljon Suomessa myydään näitä palveluita ohjauksen nimellä. Osassa ratkaisevaa näyttää olevan jopa se millä koulutuksella ja nimikkeellä toimintaa pyöritetään.
Aerobiciin ja joogaan, mutta myös ohjattuihin pyörävaelluksiin ja myös patikkavaelluksiin ja ratsastukseen käytetään yleensä alempaa alv:ia. Alennettua verokantaa ei kuitenkaan suoraan ole hyväksytty esimerkiksi kaikkiin ratsastuksen muotoihin. Samoin uimaopetus kuuluu korkeampaan veroon koska verottajan mukaan siinä ei ole kyse ohjatusta liikunnasta vaan opetuksesta.
Helppo todeta, että eihän tässä ole mitään järkeä. Verottajan linjaukset vähentävät tästä maasta liikuntaa. Päätösten pitäisi päinvastoin kannustaa liikkumaan ja lisätä liikuntaa ja siksi liikunnan ja urheilun verotus tulee yhtenäistää alempaan verokantaan. Uskon, että tämän hyödyt tulisivat moninkerroin takaisin. Alemman verokannan vipuvaikutus olisi merkittävä ja lisääntyvän liikunnan hyödyt näkyisivät myös terveysmenojen ennaltaehkäisevänä satsauksena. Tämä olisi nimenomaan investointi tulevaan.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja