Russia is producing artillery shells around three times faster than Ukraine’s Western allies and for about a quarter of the cost
Sky News kertoi 26.5.2024, että Venäjä tuottaa tykistöammuksia noin kolme kertaa nopeammin kuin Ukrainan länsiliittolaiset ja noin neljänneksellä kustannuksista.
Sky Newsin turvallisuus- ja puolustustoimittaja Deborah Haynesin kirjoittama artikkeli on puhutteleva ja toivottavasti myös länttä herättelevä. Kannattaisi herätä ennen kuin lopullisesti nukahtaa.
Liikkeenjohdon konsulttiyritys Bain & Companyn tuottamat tykistöammusten tuotantoluvut korostavat Ukrainan asevoimien kohtaamaa suurta haastetta, kun ne luottavat Yhdysvalloista ja Euroopasta tuleviin ammuksiin taistellakseen Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa vastaan. Uutisessa Ukrainan 
selviytymistaistelua kuvataankin toteamalla, että ”The war has been described from the start as a ”battle of fires” because of the volume of artillery rounds used”. Avoimiin ja julkisiin tietolähteisiin perustuvan selvityksen mukaan venäläistehtaat tuottavat tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa tykistöammusta, kun Euroopan maat ja Yhdysvallat pääsevät yhdessä noin 1,3 miljoonaan ammukseen. Kustannuksiltaankin Venäjä pääsee pienemmällä tai siis saa vähemmällä enemmän, kun Nato-maiden 155mm tuotantokustannukset olivat keskimäärin 4000 dollaria ja Venäjän tuotantokustannukset vastaavat noin 1000 dollaria per 152 mm:n ammus.
Venäjä siis pystyy yksin tuottamaan edelleen enemmän tykistöammuksia, kuin Yhdysvallat, Iso-Britannia ja muut Ukrainan eurooppalaiset liittolaiset yhteensä, huolimatta länsimaiden taloudellisesti vahvuudesta, joka ylittää siis merkittävästi Moskovan. Ukrainalaiset puhuvatkin tilanteesta rintamalla koruttomasti toteamalla, että Venäjä ampuu takaisin aina viisi ammusta, kun Ukraina ampuu yhden. Ammuspula onkin pakottanut ukrainalaiset opettelemaan entistä säästäväisemmän tavan taistella ja tuhota venäläiskohteita ”usein vain yhdellä, kahdella tai kolmella ammuksella”.
Sky Newsin toimittaja oli vieraillut Ukrainan itäosissa tutustuen värvättyjen koulutukseen, jotka opettelivat käyttämään N-LAW-panssarintorjuntaohjusta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti Ukrainan armeijalle. Ammuspula tarkoittaa sitä, että harjoittelu tapahtuu ilman ammuksia.
Taistelijanimellä Bolt tunnettu kouluttaja halusi kuitenkin kiittää ammuksista länttä, mutta jatkoi…
”Haluamme kiittää länsimaisia kumppaneitamme heidän avustaan. Mutta jos mahdollista, olisimme erittäin kiitollisia, jos he voisivat antaa lisää Nato-ammuksia.”
Uutisessa kerrottiinkin mm. Belfastin tehtaasta, jossa N-LAW-ohjuksen kokoaa Thales, maailmanlaajuinen puolustusyhtiö. Vielä huhtikuussa tuotantolinjojen työajat olivat vain neljänä päivänä viikossa klo 7–16, vaikka niiden uskottiinkin lisääntyvän. Tuotantokapasiteetti oli kuitenkin jo kaksinkertaistunut vuoden alusta, mutta se olisi vielä mahdollista kaksinkertaistaa uudelleen. Artikkelissa Thales Belfastin toimitusjohtaja Philip McBride totesi minusta kuitenkin olennaisimman, kun häneltä kysyttiin, olisiko tuotantoa tehtaalla lisätty (skaalattu) aikaisemmin, jos puolustusministeriö olisi tehnyt tilauksia aikaisemmin: ”Mitä aikaisemmin tilaus tulee, sitä nopeammin voimme nostaa tuotantoa.” Tästä on kyse koko Euroopan asetuotannossa ja puolustusmateriaalituotannossa. Kyllä puolustusteollisuus tekee ja investoi myös uusii tuotantolinjoihin, jos ja kunhan valtiot tekevät niiltä tilauksia. Siksi jo itse viime viikolla vetosin myös meidän puolustusministeriöön, että se tekisi meidän puolustusvoimille tilauksen uusista rynnäkkökivääreistä Sakolta Riihimäeltä nyt. Näin yrityksen omistava Beretta saisi jätti-investointinsa Hämeessä liikkeelle ja Eurooppa uuden rynnäkkökiväärituotannon käyntiin.
Eurooppa. Pystymme parempaa.
Suomi, mekin.
…
Kello 22.45 ja huomista kohden. Tänään eduskunnassa puolustusvaliokunnan monttukokous ja valtiovarainvaliokunnan kokous talousasioiden parissa ennen päivän täysistuntoa. Istunnossa myös esillä talousaiheet ja aika pitkään aikaan ainutlaatuinen lisätalousarvio, sillä tässä lta:ssa menoja ei lisättykään ja velanottoa vähennettiin. Muutos on iso viime kauteen, kun pahimmillaan Marinin hallitus teki parissa kuukaudessa lisämenoja lähes 10 miljardia ja suurin lisätalousarvio oli yhdessä kokouksessa 5,5mrd. Siinä ei kyse ollut enää teknisistä muutoksista. Rahaa oli.
Mutta pala palalta tämä velkalaiva nyt kääntyy ja olen varma, että viimeistään myöhemmin meitä tästä tullaan kiittämään. Holtiton velkaralli vain joskus on pakko lopettaa ja onneksi nyt siihen on porukka, joka näin haluaa tehdä.