”Western banks in Russia paid €800mn in taxes to Kremlin last year”
Financial Times paljasti 29.4.2024, kuinka ”Venäjän läntiset pankit maksoivat viime vuonna Kremlille veroja 800 miljoonaa euroa”. Läntiset pankit siis maksoivat viime vuonna verotuloja Venäjälle itse asiassa enemmän kuin ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Näin siis siitä huolimatta, että EU ja muut länsimaat ovat kertoneet julkisuudessa erilaisista pakotteista tien kuinka monen eri paketin muodossa.
Eurooppalaispankeista Venäjällä toimii edelleen mm. Raiffeisen Bank International, UniCredit, ING, Commerzbank, Deutsche Bank, Intesa Sanpaolo ja OTP. Yli puolet eurooppalaisten pankkien maksamista yli 800 miljoonan euron veronmaksuista tuli itävaltalaiselta RBI:ltä eli Raiffeisen Bank Internationalilta. FT paljasti, että RBI:n Venäjältä käärimät voitot siis yli kolminkertaistuivat 1,8 
miljardiin euroon vuosina 2021–2023. Itävaltalaispankkikin on julkisuudessa puhunut vetäytyvänsä Venäjältä, mutta teot ovat toisenlaisia. Venäjän diktaattori Vladimir Putinin sotatalouden verirahat ovat siis kelvanneet hyvin RBI:lle ja sen omistajille.
Jos emme saa pakotteita toimimaan tehokkaasti Venäjä jatkaa sotaansa maailman tai ainakin Ukrainan tappiin asti.
Pankit eivät tosiasiallisesti edes siis halua poistua Venäjältä ja syy on yksinkertaisesti ahneus ja raha.
FT:n mukaan pankit eivät poistu Venäjältä rahan takia. Pakotteet eivät siis toimi omia pankkeja vastaan ja niiden kautta ja niiden pyörittämä rahaa virtaa ennätysmäärä käytettäväksi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Länsipankkien tuleekin minusta ihan tavalla tai toisella – millä tavalla tai riskeillä tahansa – myös rahansa menettämisen uhalla – vetäytyä Venäjältä. Ja kyllä, ymmärrän, että riski on se, että toiminta siirtyy kiinalaispankeille, mutta lännen käsiä ei pitäisi veretä.
Iltalehdessä 2.5.2024 Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori, Venäjä-asiantuntija Kari Liuhto kommentoi FT:n uutisen tietoja ja nosti esille myös yhden realiteetin mikä tietenkin pitää koko ajan pitää mielessä: ”Kannattaa muistaa, että maailmassa on noin 200 valtiota ja niistä ainoastaan 50 on asettanut Venäjälle pakotteita. Kyllä raha ja tavarat löytävät aina jotenkin tiensä Venäjälle”.
Ja asetetutkin pakotteet vuotavat ahneuden maailmassa kuin seula. Samainen Financial Times kertoi esimerkiksi nyt toukokuun lopulla, että ”EU seeks to stop Russia’s imports of western luxury cars via Belarus” eli luksusautot rullaavat Venäjälle nyt Valko-Venäjän kautta yli kymmenkertaistuneella letkalla. No, tätä nyt EU taas yrittää kuitenkin estää uusimman pakotepaketin toimin. EU siis joutuu tekemään koko ajan uusia ja uusia toimia saadakseen länsimaisten yritysten ahneuden kuriin. Kyse on siis sellaisista toimijoista kuin esimerkiksi Mercedes Benz ja Rolls Royce.
EU yrittää, mutta yrittääkö riittävästi?
Euroopan Unionissa jollain tavalla tuntuu olevan ainakin yritystä, mutta onko sitä kuitenkaan riittävästi. Viimeksi EU asetti pakotteita, jotka kieltävät liiketoimet Venäjän keskuspankin kanssa. Päätös siis tarkoittaa sitä, että EU:n jäsen jäsenvaltioiden arvopaperikeskusten hallussa olevia Venäjän keskuspankin noin 200 miljardin euron varoja ei voida palauttaa Venäjän keskuspankille, vaan ne pysyvät pysäytettynä arvopaperikeskuksissa. Pysäytetyt Venäjän keskuspankin varat tuottavat vusoittain noin 2,5-3 mrd euroa tuottoja ja nyt toukokuun lopulla EU teki päätöksen edes näiden tuottojen käyttöönottamisesta Ukrainan tukemiseksi. Päätöksen mukaan aluksi 90 prosenttia tuesta osoitetaan Ukrainan itsepuolustuksen tukemiseksi Euroopan rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseksi EU:n budjetin kautta. Päätös ei kuitenkaan koske kuin tuota 2,5-3 miljardia vuositasolla ja Venäjän massiiviset yli 200 miljardin euron varannot säilyvät koskemattomina. Kysyä pitää, että miksi näin?
Uskonkin, että montaa EU-maata pelottaa se, että niiden pankkien Venäjällä oleva toiminta pakotettaisiin Venäjän toimesta loppumaan ja rahat menetettäisiin Venäjälle. En ymmärrä, että ahneus voi olla niin suurta, että verentahrimilla ruplilla olisi näin suuri vaikutus hyvää ja vastuullisia puhuville EU:n päämiehille?
Pakoteruuvia tulee siis edelleen kiristää, mutta myös kysyä koko ajan länsivaltojen ja länsimaiden yritystenkin vastuullisuuden perään.
Kaikki se ei ole hyväksyttävää, mikä ei ole kiellettyä.
Ja nyt on syytä unohtaa se mitä jotkut ovat Venäjälle ahneuksissaan sijoittaneet. Ne varat saavat mennä, kunhan pakotteet saadaan toimimaan ja Venäjän tilanne aidosti päivä päivältä hankaloitumaan.
Ja siksi esimerkiksi Helsinki Halli eli vanha Hartwall Areena tulee nyt pakkolunastaa Putinin oligarkeilta suomalaisomistukseen. Ei tämän toimen vaikutuksia pidä enää pelätä ja aristella. Jokainen päivä minkä hymistellen toimimme Venäjän kanssa tietää lisää menetettyjä ihmishenkiä Ukrainassa.
Slava Ukraini.
….
Uusi viikko näin käyntiin. Tänään aamusta ensin johtamaan Riihimäen seutujohtoryhmän kevään viimeistä kokousta ja sitten päiväksi Hämeenlinnaan ennen illan kotikunnan kunnanvaltuustoa.
…
Kello 23.17 ja saunasta jo mökin tuvassa. Kokouspäivä takana ja kaikki saatiin ns. pakettiin. Illan valtuuston kokous myös hyvässä hengessä maaliin. Huomenna sitten arkea taas eduskunnassa ja tuntuu, ettei tässä tekeminen lopu.
