Lupasin palata hieman tähän tämänviikkoiseen puolustusvaliokuntamme lausuntoon liittyen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Jos nyt alkuun totean, että tämä ulkoministeri Elina Valtosen (kok) kaudella tehty Utp-selonteko alkuun aloittaa uuden aikakauden pitkässä selontekojen sarjassa. Tämä selonteko on nimittäin ensimmäinen missä asioita ei tarvitse lukea rivien välistä eikä tulkita ja selittää. Uusi Utp-selonteko on suorasanainen ja rehellinen kuvaus maailmasta missä elämme. Usein itse käytän sanontaa, että ”naapureita emme voi valita, mutta ystävämme voimme” ja sitä tänä selonteko kuvaa rehellisesti ja koruttomasti.
Korulauseiden aika ulkopolitiikassa on ohi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopran (kok) johdolla valmistelimme lausuntomme Utp-selonteosta ja seuraavaksi työ jatkuu puolustusselonteon parissa.
Paraikaa teemme tämän selonteon jatkoksi puolustuspoliittista selontekoa. Itse sain hallitusneuvotteluissa olla mukana tämän ison ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen kokonaisuuden neuvotteluissa ja tämä oli meidän keskeinen lähtökohtamme 2023 Säätytalolla; selonteot tulee tehdä ajallisesti yhtaikaa ja toisiinsa nivoutuen. Nyt teemmekin puolustusselontekoa utp-selonteon jatkoksi.
Mutta muutama huomio puolustusvaliokuntamme lausunnosta liittyen tänä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Annoimme lausuntomme asiakirjasta tällä viikolla ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön. Utp-selonteko linjaa, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Painotimme sanaparin ytimen olevan sen joustavuudessa ja monitulkintaisuudessa. Turvallisuusympäristömme ollessa pitkäkestoisesti ja perustavalla tavalla heikentynyt, on nimittäin erityisen tärkeää, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikan liikkumavaraa kansallisesti kavenneta.
Arvioimme saamamme selvityksen perusteella, että Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja asettaa sen vakavan haasteen eteen. Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut avoimen ja vaikeasti ennakoitavan vastakkainasettelun lännen kanssa. Venäjä käyttää ydinaseilla uhkailua vastuuttomasti politiikan välineenä ja hakee määrätietoisesti tukea ja kumppaneita omalle lännenvastaiselle politiikalleen. Venäjän yhteistyö Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa on osa pyrkimystä rakentaa kansainvälinen järjestys uudelleen. Samalla Venäjä on kyennyt ylläpitämään ja kehittämään sodankäyntikykyään Ukrainassa käynnistä olevista taistelutoimista ja kokemistaan huomattavista miehistö- ja kalustotappioista huolimatta.
Selonteossa todetaan, että Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan ja että myös meihin kohdistuva hybridivaikuttaminen on kasvanut merkittävästi. Maamme itärajan välineellistetyn maahantulon tilanne on esimerkki hybridihyökkäyksestä. Utp-selonteossa arvioidaan, että Suomeen kohdistuvat hybridiuhat eivät ole lähiaikoina pienenemässä, vaan niiden intensiteetti ja keinovalikoima vaihtelevat. Korostimmekin lausunnossamme tehokkaan rajaturvallisuusjärjestelmän merkitystä tärkeänä esimerkkinä mainittujen hybridiuhkien torjunnassa.
Käsittelimme laajasti myös vielä varsin tuoretta Nato-jäsenyyttämme. Itse pyrin pitämään huomion siinä keskiössä, että ei enää ole mitään erillistä Natoa ja kansallista puolustusta, vaan me olemme osa Natoa – me olemme Nato. Selonteossa todetaankin hyvin ja selkeästi, että maamme ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja että Suomi osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan. Linjaus on valiokunnan arvion mukaan hyvin perusteltu tässä ajassa, jossa turvallisuuspoliittinen näkyvyys on heikko. Suomen Nato-profiilin rakentumisen kannalta valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että selonteossa ilmennetään Suomen kiinnostus koko liittokunnan alueen turvallisuuskysymyksiin, kuten myös niihin kysymyksiin, jotka eivät suoranaisesti liity pelotteeseen ja puolustukseen.
Tämän jo liittymisen yhteydessä selvän peruslinjauksen mukaisesti olemme nyt mukana kaikessa Naton toiminnassa ilman rajoitteita. Osallistumme siis paraikaa kaksiviikkoiseen Steadfast Noon -harjoitukseen, johon osallistuu kymmeniä lentokoneita pääosin Pohjanmeren alueella ja mm. Tanskan ja Britannian ilmatilassa. Steadfast Noonissa on mukana myös hävittäjiä, jotka voivat kuljettaa ydinkärjellä varustettuja ohjuksia, mutta alleviivaan nyt tässäkin, että harjoituksessa käytetään tietenkin vain harjoitusydinkärkiä. Mediassa kerrotun mukaan mukana myös mm. pommikoneita, jotka voivat kuljettaa raskaampia B-61-ydinpommeja sekä tankkauskoneita ja elektronisen sodankäynnin koneita. Mutta harjoitukseen osallistuminen on minusta selkeä viesti siitä, että olemme täysillä mukana Natossa ja sen kaikessa toiminnassa ja toisaalta myös siitä, että olemme valmiita ottamaan myös aktiivisen roolin Naton ydinasepolitiikassa.
Puolustusvaliokunnan lausunnossa korostimme myös Euroopan unionin määrätietoisen ulkoisen toiminnan merkitystä läheisten ja toimivien kumppanuussuhteiden ylläpitämisessä eri puolille maailmaa. Annoimme tuen myös pyrkimyksille perustaa erillinen puolustusministerikokoonpano EU:n neuvostoon.
Lausunnossamme käsittelimme myös kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä sekä esimerkiksi digitaalisia toimintaympäristöä, kyber- ja informaatiopuolustusta ja uusia teknologioita. Pidimme tärkeänä, että jatkossakin pidetään kiinni käytännöstä, jossa parlamentaarinen seurantaryhmä osallistuu ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon valmisteluun. Vaalikausittain annettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on keskeinen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjausväline. Kansallisen ohjauksen lisäksi selonteko kommunikoi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa kolmansille valtioille.
Tässä vielä linkki koko lausuntoomme: PuVL 10/2024 vpValtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.
Työ siis jatkuu ja myös samaan aikaan määrätietoiset askeleemme Nato-maana. Tehtävää riittää. Yksi aivan perustavaalaatua oleva linjauksemme oli se, että sitoudumme jatkossakin aina puolustusmenoissamme vähintään Naton kulloinkin määrittämä minitasoon, nyt 2 prosenttia. Nyt meidän puolustusmenojen BKT-osuus on noin 2,4 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Itse pidän selvänä, että Naton nykyinen 2 prosenttia ei tule riittämään, vaan se tullee nousemaan lattiana vähintään 2,5 prosenttiin.
Venäjä ei ole muuttunut, eikä muutu.
….
Kello 22.07 ja päivä alkaa kääntyä yötä kohden. Tänään tehty enemmänkin luku- ja kirjoitushommia. Yllättäen kalenterissa ei nyt ollut yhtään markkina- eikä muutakaan tapahtumaa. Ja ehdin vähän ulkoilemaankin. Huomenna sitten jatketaan.