Velaksi elämisestä on viime kuukausina ja vuosina puhuttu lähes päivittäin. Ja aiheestakin. Kreikka nyt on ihan oma juttunsa. Mutta myös oma maamme elää velaksi ja kaipaa talouden tervehdyttämistä. Ja näiden lisäksi kymmenet ja kymmenet kunnat. Myös meillä Lopella pitkään velkataakka vain kasvoi ja kasvoi vuodesta toiseen. Se onneksi investointivelkaa eikä ns. syömä velkaa. Peruspalvelut siis pyörivät mutta kaikki rakennettiin velaksi.
Kunnanvaltuustomme asetti meille kovat haasteet. Tavoite oli, että vuoden 2012 loppuun mennessä kuntamme velkataakka pitää kääntää lasku-uralle. Otimme haasteen vastaan ja nyt kun tänään tuossa tutkailin kuntamme talouslukuja niin suunta on oikea. Viime vuonna velkamme väheni -3,8 miljoonalla eurolla ja asukaskohtainen velkamäärä putoaa noin 2630 eurosta nyt 2150 euroon. Se on oikeastaan hyvinkin lähellä kuntiemme keskimääräistä velkamäärää.
Viime vuonna teimme varmaan 20 vuoteen pienimmät investoinnit. Olimme vuosikausia laittaneet kuntamme rakennuskantaa ja muuta kuntoon. Osittain jopa sellaisia töitä joita olisi pitänyt tehdä jo 80- ja 90-luvulta. Osa infrasta oli laskettu kyllä luvattoman huonoon kuntoon ja ylläpito ja kunnossapito – siis sellainen vuosittainen – oli monessa paikassa jäänyt hieman vasemmalle kädelle. Mutta tämän ison remontti- ja uudisrakentamisen jälkeen kaipasimme hieman hengähdystaukoa ja sen otimme nyt. Viime vuonna investointimme olivat vain kymmenesosa edellisvuosista ja murto-osa pahimmista vuosista. Näin piti ollakin sillä edessä on jälleen myös investoinneiltaan suurempia vuosia kun rakennamme mm. päivähoidon ja esiopetuksen tiloja, ryhdymme peruskorjaamaan ja laajentamaan Launosten koulua ja sen jälkeen Läyliäisten. Ja rahaa menee myös kunnallistekniikan rakentamiseen uusille asuinalueille joista työnalle tänä vuonna tulee jo uusi Vanhakosken alue.
Näitä kaikkia silmällä pitäen on enemmän kuin hienoa, että viime vuoden tilinpäätös tullee näyttämään reilusti plussaa. Teemme parhaan tuloksen vuosikausiin. Käyttötaloudesta on säästynyt 700-800 000 euroa ja tulopohjamme on toteutunut suunniteltua paremmin. Alustavat luvut näyttävät plussaa viime vuoden tilinpäätöksestä jopa 2,1 miljoonaa euroa. Hyvä tulos ja antaa valoa tulevaisuuteen. Palaan aiheeseen.
Tämä meidän Lopen esimerkki on hyvä pienemmässä mittakaavassa siitä, että kukaan muu ei taloutta hoida kuin me itse. Tämä olisi syytä nyt tiedostaa myös kaikissa kunnissa, Suomessa valtionkin taholla ja myös kaikissa muissakin maissa. Toivottavasti Kreikan esimerkki laittaa nyt järjen juoksemaan kaikkialla.
…
Kreikassa nyt joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja kun liian kauan on eletty yli varojen. Tänään aamulla EU:n euroalueen valtiovarainministerit pääsivät ratkaisuun Kreikan seuraavasta tukilainapaketista. Ratkaisu on iso ja merkittävä. Sen myötä eli tukilainojen, mutta myös yksityisten velkojien antamien velkaleikkausten ja Kreikan omien pakon edessä tekemien säästötoimien tavoitteena on saada nyt maan velkataakka 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Yksityiset sijoittajat ottavat nyt vastuuta uhkapelistä osaltaan ja hyvä niin. Leikkauksilla Kreikan noin 350 miljardin euron velkataakaa helpotetaan 100 miljardia.
Palaan aiheeseen.
…
Nyt ympäristövaliokunnan kokoukseen. Aamuinen työmatka jo siis takana ja täällä eduskunnan hytissä istuttu jo aamu töissä.
…
Päivä edennyt jo iltapäivään tai oikeastaan illansuuhun. Tänään otin hieman kantaa muutamaankin ajankohtaiseen asiaan. Radio Hämeen Politiikan Puhemyllyssä annoin tukeni pikavipien kokonaan kieltämiseksi lailla ja samalla positiivisen luottorekisterin luomiseksi Suomeen. Kummallakin olisi merkittävä vaikutus maksuhäiriörekisterien alati kasvaviin määriin. Nykyisen maassamme käytössä olevan luottotietorekisterin heikkoushan on se, että sieltä nähdään vain maksuhäiriöt rekisterinä. Mutta ei siis lainanhakijan tai luotonhakijan riskejä. Enemmän kertova ja jopa 40 prosenttiakin maksuhäiriöistä ennaltaehkäisevä positiivinen luottorekisteri on jo käytössä monissa Euroopan maissa. Positiivinen luottotietorekisteri siis eroaa nykymallistamme siinä, että se pitää sisällään maksuhäiriömerkinnän lisäksi myös henkilöllä olevien lainojen määrät ja käyttötarkoitukset.
Mutta en nyt mene näihin tämän syvemmälle.
Mutta toinen jonka nostin esille on rattijuopumukset ja keskustelu rattijuopumusrajoista.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on ajanut pitkään liikenteen rattijuopumusrajan alentamista nykyisestä 0,5 promillesta 0,2 promilleen. Hänen tavoitteensa sai uutta pontta kun Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunta esitti samaa. Itse en ole ajatukselle lämminnyt eikä lämpene oikeusministeriö eikä oikein polisiikaan. Liikenneministeri onkin myöntänyt, että promillerajan laskeminen on hänen oma ”henkilökohtainen agendansa”.
Ajattelin, että aihe ansaitsee hieman tarkempaakin pohdintaa. On kiistatta totta, että rattijuopot aiheuttavat vuosittain vakavia onnettomuuksia. Usein uhrina on täysin sivullinen niin kuin lehtien otsikot ovat viimekin aikoina kertoneet. Ylen uutinen kertoi syksyllä kuinka ”Rattijuoppo ajoi yli suojatiellä, 11-vuotias kuoli” ja lehdet samoihin aikoihin toisaalta miten ”autot väistelivät rattijuoppoa nelostiellä”.
Olen liikenneministeri Kyllösen kanssa täysin samaa mieltä, että yhteiskunnan tulee nyt lähettää kansalaisille vahva humalassa ajamisen vastainen viesti. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee maassamme vuosittain lähes sata ja loukkaantuu keskimäärin noin 1 000 ihmistä. Vuodessa ratista kärähtää noin 21 000 rattijuoppoa ja kun väitetään, että kiinnijääneiden osuus on puoli prosenttia kaikista niistä, jotka joskus ajavat humalassa niin tilanne on erittäin vakava. Mutta en usko, että promillerajan laskeminen on siinä tehokkain ja edes oikea keino.
Oikeusministeriö vastusti promillerajan laskua mm. siksi, että alle 0,5 promillen alkoholipitoisuudet veressä eivät aiheuta sellaista onnettomuusriskiä, että niihin olisi syytä kohdentaa mm. poliisin yhä niukkenevia voimavaroja. Toisaalta ei myöskään ole olemassa näyttöä siitä, että promillerajan alentaminen vähentäisi 0,5 promillen ylittäviä veren alkoholipitoisuuksia tai alkoholionnettomuuksia. Ja on myös erittäin vaikea löytää sellaista seuraamusten määräämismenettelyä, jossa 0,5:ttä alhaisemmat promillet eivät aiheuttaisi kohtuutonta lisätyömäärää jo nyt ylityöllistetyille poliisille ja oikeuslaitokselle. Lakimuutos asettaisi siis poliisin mahdottomaan tilanteeseen töiden ja kustannusten lisääntyessä ilman, että todelliseen ongelmaan voitaisiin puuttua. Voi siis aiheellisesti kysyä, että olisiko ratkaisu vain näennäistä asioiden hoitoa joka aiheuttaisi itseasiassa enemmän ongelmia?
Promillerajan lasku vaatisi lisäksi nimittäin kalliita lisälaitteita kaikkiin poliisiautoihin. Jokaiseen autoon tulisi asentaa nykyisten seulontalaitteiden sijaan tarkkuusalkometrit. Promillerajan ollessa 0,2 ei seulontalaitteiden käyttö enää toimisi ja olisi resurssien hukkaamista ja käytönnössä jopa mahdotonta lähettää heitä kaikkia verikokeeseen. Perillepäästyä ”mittari” näyttäisi varmastikin jo nollaa. Lisäksi tarvittaisiin aivan uudenlaisia langattomia tietoliikenneyhteyksiä poliisiautoihin, jotta ajo-oikeuteen liittyvät seuraamukset ja rangaistukset voitaisiin antaa poliisiautossa puhallutuspaikalla.
Ja vaikka poliisiautoihin hankkisimmekin kalliit tarkkuualkometrit ja tietoliikenneyhteydet niin näilläkin voitaisiin ratkaista vain osa rattijuopumuksista. Jopa puolet rattijuopumuksista on vahvistettava verikokeella tarkkuusalkometrin sijaan tulevaisuudessakin.
Tiedän, että nyt joku jo miettiin, että enkö sitten itse kannata toimenpiteitä rattijuopumusten estämiseksi. Voin todeta, että kannatan. Mutta kannatan vain järkeviä ja tehokkaita toimenpiteitä. Ja sellaisiakin on olemassa.
Olen itse valmis määrittämään uusille kuljettajille promillerajaksi jopa täyden 0 promillea. Alhaisempi rattijuopumusraja uusille ja nuorille kuljettajille on voimassa mm. Saksassa ja Itävallassa. Tutkimuksetkin osoittavat että uusilla kuljettajilla on nimenomaan muita suurempi onnettomuusriski jo silloin, kun alkoholia on nautittu vain vähän. Ja samaan aikaan voisi miettiä sitäkin, että olisiko nuoren ajamassa autossa myös alkoholinkäyttö kiellettyä matkustajiltakin. Voisiko tämä olla yksi toimenpide ehkäisemään valoisien kesäöiden yllytyshölmöilyjä?
Ja kun muistamme miten muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä jopa puolet 18-24-vuotiaista kuljettajista oli sitä mieltä, että heidän oma ajotaitonsa ei heikkene yhtään yhden oluen juomisen jälkeen niin uudistukselle on entistä enemmän aihetta. Sillä fakta on kuitenkin se, että nuorten omasta uskosta huolimatta rattijuopoista on nuoria noin kymmenes, mutta kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa nuorten osuus on jopa neljännes.
Viestimme nuorille kuljettajille pitää olla siis selvä. Heidän kohdalla nollatoleranssi olisi selvä viesti ”jos otat, et aja”.
Törkeisiin rattijuopumuksiin ja voimakkaassa humalatilassa ajettuihin onnettomuuksiin liikenneministeri Merja Kyllösen ajamalla promillerajan laskulla ei juurikaan nähdä voitavan vaikuttaa. Ongelmana ovat nimittäin ihmiset, jotka rankan ryyppäämisen jälkeen lähtevät rattiin. Näihin kuljettajiin puuttuisin promillerajan laskemisen sijaan kovemmin sanktioin ja myös auttamalla näitä ihmisiä hoitoon. Yksi tehokkaimmista olisi alkolukon tekeminen pakolliseksi tällaisella henkilölle heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta kaikkiin autoihin joita hän jatkossa käyttää. Ja myös auton menettäminen valtiolle yhä helpommin on tehokas keino.
Toisaalta myös ajokortin menettäminen pidemmäksi ajaksi ja jopa pysyvästi odottamaan uutta autokoulua ja ajotutkintoa voisi olla kannatettava keino. Tätä ennen olisi syytä olla myös vaatimus hakeutua hoitoon. EU-lainsäädäntö on nimittäin määrännyt jo vuodesta 1996 lähtien, ettei ajokorttia saa myöntää tai uudistaa päihderiippuvaiselle.
On totta, että aina jostain rattijuoppo voisi auton itselleen löytää. Mutta ehkä meidän tehtävä olisi kuitenkin yhdessä tehdä siitä mahdollisimman vaikeaa. Ja toisaalta antaa myös selkeä viesti siitä, että rattijuoppoudesta seuraa aina kova rangaistus.
Onhan meillä yleisesti yhteinen käsitys siitä, että rattijuoppous on rikos, jota ei sovi vähätellä.
Mielelläni kuulisin teidän ajatuksia asiasta? Olenko aivan hakoteilla teistä?
…
Nyt vielä työhuoneeseen töihin. Pitkä ilta edessä.