Esa Hyytinen Hyvinkäältä kirjoitti 23.7.2019 Aamupostissa ja kysyi minun ja Kokoomuksen kantoja ns. HX-hankkeeseen eli nykyisten Hornetien väistyvän suorituskyvyn korvaamiseksi. Itse olen saanut toimia jo yli kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa ja neljä vuotta myös ulkoasiainvaliokunnassa ja tätä kautta olen saanut seurata ns. HX-hanketta alusta lähtien ja varsin läheltäkin. Tällä alkaneella kaudella 2019-2023 tulemme tekemään myös päätökset hankkeesta ja hankittavista hävittäjistä. Olemme käyneet hanketta läpi niin sotilaallisen toimintaympäristön nykytilan, Puolustusvoimein tehtävien ja Ilmavoimien toimintamallien sekä puolustukselle varattujen resurssien näkökulmasta.
26 vuotta sitten hankitut Hornetit ovat siis tulossa pian uusimisikään. 1990-luvun alussa hankittiin 57 yksipaikkaista Hornet F18-C-hävittäjää ja 7 kaksipaikkaista F18-D -konetta. Heti 2020-luvun alussa tulee tehdä lopullinen päätös korvaavasta koneesta ja tätä on valmisteltu nyt pitkään ja onneksi varsin yksituumaisesti. On linjattu ja sovittu, että hankinta tehdään puolustusselonteon linjausten mukaisesti ja väistyvien Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Tämä peruslinja hyväksyttiin myös uuden Rinteen hallitusohjelman hävittäjäkirjaukseksi. Hornetien korvaaja tulee olemaan miehitetty monitoimihävittäjä. Hävittäjien suorituskykyä tullaan täydennetämään ilmatorjunnalla. Miehittämättömiä ilma-aluksia tai muita järjestelmiä harkitaan myöhemmin.
Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät tunnistivat 15. heinäkuuta venäläiset Tu-160, A-50 ja Su-35 -koneet Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren yllä. Alueloukkausta ei tapahtunut. Tämä ja alla olevat kuvat: Ilmavoimat twitter
Nykyinen 64 hävittäjän määrä on itseasiassa käytännössä kutakuinkin minimi koko maan puolustamiseksi. Järjestelmä perustuu tiettyyn määrään hävittäjien parvia ja siihen, että osa koneista on kaikissa tilanteissa poissa ilmasta. Vain ilmassa olevat koneet kuitenkin lopulta tuovat torjunta- ja iskuvoimaa. Niin kuin Esa Hyytinen kirjoitti, niin varmasti voi olla tilanteita joissa koneita tarvittaisiin merkittävästi enemmänkin ja myös sotatilan pitkittyessä määrää pitäisi olla suurempi, mutta tämä määrä on ns. minimi koko maan puolustamisen perusratkaisua varten ja luo asiantuntijoiden mukaan hyvän pelotteen tai kynnyksen hyökkäystä pohtivalle. Hävittäjiä voidaan toki käyttää myös moniin muihinkin uhkiin kuin täyden laajamittaisen sodan estämiseen tai käymiseen. Tällaisia tilanteita ovat ilmatilan valvonta ja toiminta esimerkiksi lentokoneiden kaappaustilanteissa, joissa konetta olisi tarkoitus käyttää laajamittaisen tuhon aiheuttamiseen esimerkiksi ydinvoimaloita kohtaan yms. Tässä vain muutama tehtävä ja uhkakuva.
Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi. Tämä osaltaan puoltaisi nykyistä korkeampaakin hävittäjämäärää. On toki totta sekin, että tulevat hävittäjät ovat nykyisiä tehokkaampia, mutta niin ovat myös mahdollisen vihollisenkin koneet. Ja vielä kolmanneksi olemme sotilasliittoon kuulumaton maa eli pahimmallakin hetkellä me kannamme itse lopullisen vastuumme maamme turvallisuudesta.
Uuden ratkaisun hinta muodostuu toki hävittäjien määrästä, mutta myös kokonaisuudesta itse koneiden ympärillä. Tämä osaltaan on myös poistanut spekuloinnit siitä josko hankkisimmekin esimerkiksi kahta eri hävittäjää. Tehokkuuden näkökulmasta sitä voisi toki perustellakin, mutta ei missään tapauksessa taloudellisuudella. Nykyisten Hornetien seuraajaksi valitaan siis yksi seuraavista: amerikkalainen F-35A ja F/A-18 Super Hornet, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Dassault Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon. Hävittäjähankkeen kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Hävittäjähankinta ei ole mahdollinen nykyisen tasoisella puolustusbudjetilla. Siksi hanke vaatii erillisen rahoituksen eli käytännössä hankinta rahoitetaan lisävelanotolla. Tähän on yksituumaisuus yli puolue, mutta myös hallitus- ja oppositiorajan. Puolustusselonteon mukaisesti hävittäjien ylläpito- ja käyttökustannukset kyetään kattamaan puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta.
Maamme turvallisuudesta ei pidä lähteä tinkimään. Meidän on huolehdittava hyvinvointiyhteiskunnan kaikista palveluista, mutta sitä ei voida tehdä turvallisuuden kustannuksella.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Puolustusvaliokunnan jäsen