”Julkista laukaustenvaihtoa vähän epämääräisin perustein”
Näin puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kommentoi Ilta-Sanomissa 11.11.2024 Suomessa virinnyttä keskustelua tulevaisuuden puolustusmäärärahatasosta. Näyttää siltä, että yhteinen poliittinen konsensus on tässä rakoilemassa, kun vihervasemmistosta nousee ajatuksia, että emme enää jatkossa sitoutuisikaan aina kulloiseen Nato-maiden yhdessä sopimaan puolustusmäärärahatasoon. Nykyinen 2% BKT:sta tasohan sovittiin Nato-maiden kesken vuonna 2014, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin – sodan edelleen jatkuessa – on esille noussut tarve edelleen nostaa Nato-maiden puolustusmäärärahatasoa.
Me käytämme ensi vuonna 2025 puolustusmenoihin lähes 6,5 miljardia euroa. Tämä on 2,4 prosenttia bkt:stä eli reilusti yli Nato-maiden sopiman. Puolustusmäärärahatasomme pysyy sovitulla tasolla muutaman vuoden lähinnä F35-hankkeen ja Laivue 2020-hankkeen myötä, mutta putoaa sitten alle nyt jo usein lattianakin puhutun 2 prosentin bkt-tason. Toki meillä on edessä seuraavina vuosina ja jopa seuraavina vaalikausi massiivinen maavoimien kehittämishanke ja sen koko luokka on hävittäjähankkeen kanssa samassa. Maavoimien vuoro tullee siis pitämään puolustusmäärärahatasomme myös jatkossakin korkealla tasolla. Onko taso riittävän korkea niin sitä on hyvä myös pohtia.
Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi IS:ssä, että Yhdysvalat ottanee ”johtavan roolin puolustusmenokysymyksessä ja asian nousevan virallisesti esiin ensimmäisen kerran Nato-maiden puolustusministerikokouksessa helmikuussa”. Näin uskon itsekin käyvän ja näin olen kirjoittanut täällä jo pitkään. Itseasiassa itse arvioin näin käyvän riippumatta siitä kenestä Yhdysvaltain seuraava presidentti tulee. Euroopan vastuu kaikissa tilanteissa itsestään ja myös Nato-maina Natosta tullee kasvamaan.
Mutta hyvin olennainen kysymys tässä on nyt se, että pääseekö kaikki Nato-maat edes tässä maailman turvallisuuspoliittisessa tilanteessa 2014 sovittuun 2% bkt-tasoon? Tämän tulee nyt olla ensimmäinen tavoite. Tällöin 2% bkt-taso olisi se yleisesti ajateltu lattia eikä saatikka katto. Ja tämän päälle voisimme sitten lähteä yhdessä rakentamaan riittävää kansallista ja yhteistä puolustusta.
Helsingin Yliopistolla 24.10.2024 Maanpuolustuskurssiyhdistyksemme esitelmätilaisuudessa puhunut Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer muistutti hyvin, kuinka aikanaan Gustav Mannerheim vuosina 1939-1940 muistutti, että maanpuolustusta laiminlyötiin. Bauer totesi, että nytkin joku saattaisi ajatella, että Naton jäsenenä Suomen ei enää tarvitsisi panostaa omaan puolustukseen, mutta ”tämä olisi kohtalokasta niin Natolle kuin Suomellekin” ja ”varoitan teitä tästä sudenkuopasta”. Bauer jatkoikin puhuttelevasti, että…
”Varmistetaan nyt, ettei kenraali Janne Jaakkolan tarvitse toimia samoin kuin marsalkka Mannerheimin”.
Bauer totesi jatkoksi vielä, että monella maalla olisi opittavaa meiltä. Hän erityisesti mainitsi kokonaisturvallisuuden todeten, että Suomen tyyli kannattaisi kopioida kaikkiin liittokunnan maihin eri aloille, jotta laajasti ymmärrettäisiin kaiken yhteys kokonaisturvallisuuteen.
Tänään aamusta kotivaalipiirin asioita ja sitten eläkeläisjärjestöjen ajankohtaisia ennen Puolustusvaliokuntaa ja liikennejaostoni kokousta. Tekemistä tässä riittää.
….
Kello 23.03 ja huomista kohden. Pitkä päivä ja paljon töitä ja töitä eteenkin päin. Mutta jäi niitä vielä huomiseksikin. Siksi nyt unien kautta sitä kohden. Hyvät yöt!