Vanhan vaaliuurnan tarina 🙂
Ajattelin tänään teille esitellä yhden hienon saamani esineen. Olkaapa hyvä!
K.C. Tirkkonen, Helsingistä valmisti 1907-1917 tällaisia vanhoja vaaliuurnia. Ja myös Oy G.W. Sohlberg Ab. Kumman tekemä tämä uurna on ei minulle ole ainakaan vielä selvinnyt.
Yli 100 vuotta sitten uurnia tarvittiin sillä maassamme valmistauduttiin ensimmäisiin yksikamarisen eli nykyisen kaltaisen eduskunnan vaaleihin. Säätyjen muodostama vanha nelikamarinen eduskunta sai siis nyt väistyä ja sen tilalle tuli nykyinen yksikamarinen 200-jäseninen eduskunta, joka valittiin silloin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Suuriruhtinas Nikolai II oli vahvistanut Suomen uuden vaalilain ja valtiopäiväjärjestyksen 20.7.1906. Vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta vuonna 1907 ja eduskuntaan valittiin silloin 181 miestä ja 19 naista. Suomesta tuli näin maailman ensimmäinen maan, missä naisia valittiin kansanedustuslaitokseen. Näin siis äänioikeus tuli kaikille 24 vuotta täyttäneille miehille ja naisille. Äänioikeutettujen määrä siis kymmenkertastui kerralla aiemmasta 126 000:sta 1 273 000:een. Ensimmäiset kansanedustajat ehtivät istua kuitenkin täysistuntojaan vain runsaan vuoden ajan, sillä eduskunta hajotettiin jo 6. huhtikuuta 1908. Jälleen oli siis uusien vaalien aika.
Kotikunnassani tämä vanha 75cm korkea metallinen vaaliuurna mustilla jaloilla ja kahvoilla oli käytössä pitkään. Jossain vaiheessa se hautautui vintille ja siirtyi kauppojen myötä uusille omistajille. Vintiltä sen löytänyt halusi minulle sen antaa ja hyvinhän se minulle sopii yhdeksien vaalien kokemuksella. Ensimmäisen kerran olin ehdokkaana heti kun voin eli 1996 ja sen jälkeen nyt jo kuudes kausi kunnanvaltuustossa menossa. 2007 olin sitten ensi kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa ja nyt kolmas kauteni kääntymässä siellä lopuilleen. Paljon nähty ja koettu ja monenlaista saatu aikaankin yhdessä. Ja uutta vaalivuotta kohden tässä taas kalenterin sivuja käännämme.
Vaaliuurnan päällä kannen etureunassa on kaksi metallilenkkiä, joiden avulla kansi on voitu lukita langalla mikä pujotettiin lenkeistä ja sidottiin ja sinetöitiin. Kannen alla on vielä toinen lukittava kansi. Kaksi erillistä avainta numeroitu ykköseksi ja kakkoseksi. Kukaan ei siis yksin uurnan auki saanut. Uurnan päällä stanssattuna numero 1366 ja vielä muutaman vanhan sinetin rippeet.
Kuumasinkitty lehdessä kerrottiin aikanaan, että näiden uurnien ”pellin pinnan voimakas ”kukkakuvio” oli huomiota herättävä. Mieleen tulevat väistämättä vanhat kakluunit, joiden pinnassa on tai oli vastaava kuvio. Se johtuu siitä, että sinkitykseen käytetyssä sinkissä on ollut jonkin verran lyijyä. Lyijyn vaikutuksesta pintaan tulee tuo voimakas kidekuvio pinnoitteen jäähtyessä. Nykyään ohutlevyn sinkitykseen käytetyssä sinkissä ei ole lyijyä ja siitä syystä pinnoitteet ovat paljon pienikiteisempiä ja kiiltävämpiä kuin ennen”.
Topenon Vaalilautakunta vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Katsokaapas uurna 🙂 Kuva Lopen Historiasta.
GWS:n läkkisepänverstas teki paljon myös erilaisia käyttöesineitä, mutta myöhemmin myös peltikattoja. Saman, vanhan vaaliuurnankin tehneen, yrityksen viimeiseksi kattotyöksi jäi muuan eduskuntatalon kattotyö vuonna 1930.
Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Loppi oli jaettu kahdeksaan äänialueeseen. 83,6% loppilaisista äänesti mikä oli lähes 13%-yksikköä enemmän kuin maanlaajuinen äänestysprosentti 70,7% oli. Kuntalaisista H.G. Paloheimo valittiin silloin eduskuntaan suomalaisen puolueen edustajana.
Hieno vanha esine ja sillä uusi koti meillä.
….
Mukava päivä takana ja hauskaa iltaa vielä raviporukan kanssa edessä. Tänään päivällä kahvilla Lopen Lättähatulla. Avajaisvuonna kassatapahtumia oli toistakymmentätuhatta. Mitä se sitten ikinä kävijämääränä tarkoittaakaan? Ainakin tuplamäärää? Näin Pilpalassa sijaitseva vanha Lättähattu hauskana kahvilana nousi ensimmäisenä avajaisvuonaan heti kuntamme Top3 käyntikohteiden joukkoon. Kova suoritus ja uskon, että ensi suvena suosio vaan kasvaa mun tarina ja maine leviää.
Illansuussa kävin katsomassa kun Loppijärvelle yritetään nyt aurata luistelureittiä. Reitin tekoon on siis lupa ja tavoitteena saada jos jäät ja säät vaan sallivat lenkki mikä kiertäisi ainakin Kalliosaareen ja katsotaan mihin kaikkialle muualle. Hauska juttu ja toivotaan, että onnistuu. Jäällä nyt hieman vettä paikoin ja kannattaa aina olla jäillä varovainen.
Huomenna aamulla Loppijärven rantaan Kaunisniemeen ortodoksikirkon päätyvän vuoden hartauteen. Ihastuttava paikka ja järvemme kolmas kirkko.