Valtiovarainministeriö esitteli tänään ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi seuraavalle neljälle vuodelle. Esitys on siis vielä hyvin tietyllä tavalla tekninen eli se ei pidä sisällään uusia väistämättömiä säästöpäätöksiä vaan lähinnä kertoo siitä missä nyt olemme ja mihin olemme menossa. Kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa ensi vuonna ja pysyvän äärimmäisen korkealla tasolla koko suunnitelmakauden. Vuonna 2028 alijäämä olisi noin 10 miljardia. Alijäämä on siis seuraavina vuosina keskimäärin noin 100 miljoonaa suurempi kuin syksyn 2023 kehyspäätöksessä arvioitiin. Tilanne ei siis ole mennyt parempaan suuntaan, vaan lähinnä päin vastoin.
Verrattuna syksyn 2023 kehyspäätökseen valtiontalouden tasapainoa on heikentänyt mm. verotuloarvioiden aleneminen, mutta toisaalta menoja on lisäksi kasvattaneet myös mm. hyvinvointialueiden arvioitua suurempi alijäämä ja sen vaikutus hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen.
Tuloja siis kertyy yhä vähemmän ja toisaalta menoja yhä enemmän.
Valtiontalouden kehyspäätös tulee sisältymään julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2028. Julkisen talouden suunnitelma laaditaan kullekin 
vaalikaudelle ja tarkistetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suunnitelma määrittelee tavoitteet talouden kehitykselle sekä strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen hallinnon.
Valtiontalouden kehyksen laatimisprosessi käynnistyi viimekuussa, kun eri ministeriöt toimittivat omat kehysehdotuksensa VM:lle. Ehdotuksissaan eri hallinnonalat toivat esille omia rahoitustarpeitaan. Näiden pohjalta VM on laatinut ehdotuksensa ja tässä valmistelussa on huomioitu vain välttämättömät ja teknisluontoiset muutostarpeet määrärahoihin ja tuloarvioihin. Ehdotus muodostaa siis pohjan tulevaan valmisteluun ja ei sisällä uusia julkista taloutta vahvistavia toimenpide-ehdotuksia. VM arvioi kuitenkin tiedotteessaan, että ”Koko julkisen talouden heikentynyt tilanne kuitenkin edellyttää julkisen talouden vahvistamista ja uusien rahoitustarpeiden kriittistä arviointia. Mahdollisten uusien julkista taloutta vahvistavien toimien valmistelu tähtää siihen, että niistä voidaan päättää lopullisessa julkisen talouden suunnitelmassa”.
Toki joitain menojen alenemisiakin pohjassa on. Menoja alentavat kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien supistuminen vuoden 2024 täydentävään talousarvioon sisällytetyn sote-siirtolaskelman tarkentumisen myötä sekä joidenkin määrärahojen tarvearvioiden pieneminen.
Neuvotteluja julkisen talouden suunnitelmasta jatketaan nyt kehysriihessä 15.–16. huhtikuuta. Julkisen talouden suunnitelma ja valtiontalouden kehyspäätös tulevat perustumaan huhtikuussa julkaistavaan valtiovarainministeriön päivitettyyn talousennusteeseen. Huhtikuussa hyväksyttävän julkisen talouden suunnitelman pohjalta ryhdytään sitten laatimaan valtion ensi vuoden 2025 budjettia.
Tekemistä siis tulee riittämään.
Jääkäritykistön Kilta ry:n väki tänään vieraanani eduskunnassa. Ensin lyhyt hetki lehtereillä ennen kyselytuntia ja sitten vielä vähän pidempi pienoismalleilla kyselytunnin jälkeen. Kivat hetket ja hyvää keskustelua turposta.
Nyt jo takana erittäin mielenkiintoinen puolustusvaliokunnan kokous Nato-asioiden parissa puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla ja myös meidän valtiovarainvaliokunnan työryhmän kokous. Lounaan kautta valiokuntavastaaviin, sieltä ryhmäkokoukseen ja seuraavalla pompulla sitten kyselytunnille.
…
Kello 21.46 ja päivä paketissa. Illalla vielä liikenteen ja infran INFRAPODI -popcastin nauhoitukset Herttoniemessä ja kyselytunnin jälkeen ehdin vielä tapaamaan myös Jääkäritykistö Killan väkeä. Vähän siis vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin illansuuhun. Mutta nyt kello jo paljon ja huomenna sitten juhlapäivä. Öitä.