Viron puolustusvoimien komentajana aloittava prikaatikenraali Andrus Merilo totesi Ylen haastattelussa 28.2.2024, että Ukrainalle tulee antaa oikeus viedä sota myös Venäjän maaperälle. Merilo nostaa esille Viron oman sotilasopin – doktriinin – perusajatuksen Viron tasavallan alkuajoilta 1990-luvulta Neuvostoliiton hajottua.
”Jo silloin oppimme oli, että heti Venäjän hyökätessä sota pitää viedä sen alueelle. Muuten häviämme sen. Tämä sääntö pätee edelleen.”
Kuvituskuva. Maailma näyttää yhä useammin tältä myös sodassa. Droonien kautta ympäristöä katsellaan lintuperspektiivistä ja sieltä myös droonein isketään yhä useammin.
Merilo pitää siis perustavaalaatua olevana virheenä länsimaiden asettamaan rajoitetta kieltää Ukrainaa käyttämästä sille annettua länsimateriaalia sotilastoimiin Ukrainan rajojen ulkopuolella eli käytännössä siis hyökkääjävaltion Venäjän maaperällä. Tämä sama länsimaisen ajattelun rajoite on myös estänyt pidemmän matkan toiminnan – iskut – mahdollistavan materiaalin antamisen Ukrainalle. Merilo totesi Ylen haastattelussa, että nyt viimein ”ukrainalaisille on annettava aseiden lisäksi myös valtuudet käyttää niitä aseita Venäjän nujertamiseen tarvittavalla tavalla”.
Viron puolustusvoimien komentajana aloittava, Suomessa sotilaskoulutuksensa 1998-2002 saanut ja mm. Afganistanista ja Irakin sodasta taistelukokemusta omaava Merilo ihmettelee myös länsivaltojen Ukraina-avun passiivisuutta. Avun määrä on laskenut aiemmasta ja osaltaan siis mahdollistanut nyt Venäjän pääsyn rintamalla niskanpäälle.
”Tuen Ukrainalle pitäisi palata viime vuoden tasolle. Se palauttaisi ukrainalaisten puolustuskyvyn ja loisi edellytykset uudelle vastahyökkäykselle”, Merilo totesi Ylen Rain Koolin tekemässä haastattelussa.
Olen Viron tulevan komentajan kanssa samaa mieltä. Ukrainalla on nyt ollut käytössä mm. ATACMS-ohjuksia (Army Tactical Missile Systems) joiden toimintaetäisyys noin 170 kilometriä, mutta tarve olisi pidemmän toimintamatkan ohjuksille. Yhdysvalloilla olisi olemassa ATACMS:eistakin tehokkaampia versioita, jos vain halua olisi niitä antaa. Saksalla olisi antaa mm. 500 kilometriin kantavia Taurus-ohjuksia. Toivon, että lännen halu auttaa Ukrainaa ei ole näin vakavasti rajoitteista. Lisäksi Ukraina tarvitsee mm. Patriot-ohjusjärjestelmiä ja myös panssarivaunuja sekä hävittäjiä.
Kannattaa huomata, että Venäjä iskee Ukrainaan nyt kauempaa omalta maaperältään ja myös näiden kohteiden operointiin pitää Ukrainalla olla lupa ja kyvykkyys puuttua. Häiveominaisuuksin varustetuilla Taurus-risteilyohjuksilla ja modernimmilla 300 kilometrin päähän ulottuvilla Atacms-ohjuksilla Ukraina voisi iskeä siis Venäjän tukikohtiin ja komentokeskuksiin mm. Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan alueella.
Yksi huomio nousi myös Viron tulevan komentajan haastattelussa esille. Hän nosti vahvasti esille droonit. Merilo kertoi Ylellä, että droonitaistelusta on tullut olennainen osa varusmiespalvelusta. Drooneista on tullut yhä merkittävämpi osa sotaa Ukrainassa. Süddeutsche Zeitung (26.2.2024) kertoi uutisessaan ”Von der Wunderwaffe zum Problem” eli ”Ihmeaseesta ongelma” miten drooneista on tullut merkittävä uhka myös mm. Leopard2 -taisteluvaunuille. Taivaalla pörräävät droonit luovat jatkuvan ilmavaaran ja se hermostuttaa Leopardien miehistöjä. Yksi vaunukuski totesikin lehdessä, että ”Se on psykologinen ongelma. Monet vaunukuskit pelkäävät”.
Perinteisen pelätyn ja hyökkäyksiäkin pysäyttävän miinakauhun rinnalle on siis syntynyt uusi droonikauhu.
Ukrainan tapahtumat siis muuttavat perinteistäkin sodankäyntiä. Ja tähän pitää myös varautumisessa varautua.
….
Kello 21.54 ja päivä paketissa. Tänään yksi pitkä haastattelu väitöskirjatutkijalle ja myös hyvä tapaaminen varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutan kanssa. Tilannepäivitys. Ja tilanne hallinnassa. Huomenna pitkä päivä ja perjantaina sitten presidentin virkaanastujaiset. Mukava loppuviikko luvassa isojen ja hankalienkin asioiden keskellä.