Pääministeri Sanna Marin antoi eilen ymmärtää, että hallitus sen alaisuudessa toimivat ministeriöt ovat valmistelemassa toimia joilla valmiuslain toimia siirrettäisiin ns. normaalin lainsäädännön puolelle ja näin helpommin käytettäviksi.
Pääministeri totesi MTV3:lla 8.10.2020, että ”Tuomme valmiuslaissa olevia toimenpiteitä normaalilainsäädäntöön niin, ettemme joutuisi turvautumaan poikkeusoloihin”.
Pääministeri totesi, että päävastuu valmistelusta on sosiaali- ja terveysministeriöllä ja terveysministeri Krista Kiurulla ja tarkoitus olisi siirtää Valmiuslaissa olevia valtuuksia siirretään siis tartuntatautilakiin, jotta alueviranomaiset voivat käyttää järeämpiä keinoja.
Marin myös totesi ””Valitettavasti kaikilla alueilla ei ole tehty niin kuin olisimme halunneet”. Kommentti on hämmentävä, sillä näissä asioissa toimivaltainen ei ole maan hallitus tai pääministeri itse vaan nimenomaan aluehallintovirastoilla, sairaanhoitopiireillä ja kunnilla. Nyt on siis voimassa normaaliolot ja silloin toimivalta on nimenomaan alueilla eikä ylhäältä sanelevalla hallituksella. Tästä toimivalla perusperiaatteesta on pidettävä kiinni eikä lisätä vain poikkeusoloihin kuuluvaa valtaa kenellekään.
Onneksi perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin totesi twitterissäni, että…
”Kuten lausuntokierroksen aikana sanoin, kyse on melkeinpä STM:n vallankaappauksesta. Tartuntatautilain muutoksella sen käyttöön annettaisiin iso osa valmiuslain valtuuksista. Ilman poikkeusoloja, presidenttiä, valtioneuvostoa tai eduskunnan tarkastusvaltaa. Tuskin menee läpi.”
Tämä siis hyvinkin periaatteellinen asia. Valmiuslaki on tehty valmiuslain 3 §:ssä tarkoitettuja poikkeusoloja varten ja sen toimet on varattu vain poikkeusoloja varten. Niitä ei voi eikä tule jatkossakaan voida käyttää ilman poikkeusoloja.
Maaliskuussa 16. päivänä 2020 tasavallan presidentin ja valtioneuvoston käsiteltyä valmistelevasti poikkeusoloja ja niiden perusteita maamme hallitus valtioneuvoston yleisistuntossa, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Poikkeusolit olivat voimassa kolme kuukautta. Ja sittem 15.6.2020 valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot. Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulivat voimaan seuraavana päivänä 16. kesäkuuta 2020.
Tilanne on siis täysin selvä ja yksiselitteinen. Valmiuslain 3§:ssä tarkoitetyt edellytyksen poikkeusoloille joko täytyvät tai eivät täyty. Hallituksen tulee ottaa valmiuslaki uudelleen käyttöön jos tilanne sitä edellyttää ja edellytykset täyttyvät. Näitä toimia ja toimivaltuuksia ei tule sallia siirtää piiruakaan tavallisen lainsäädännön puolelle ja onneksi perustuslaki tässä suomalaisten puolella.
Tänään eduskunnassa aamulla ensin VaV:n hallinto- ja turvallisuusjaoston kokous ja sitten kello 10 jatkui täysistunnossa talousarvion käsittely. Ennen ryhmäkokousten ja kyselytunnin taukoa ehdimme käsittelemään salissa myös puolustusministeriön hallinnonalan ja itse nostin esille mm. puolustusvoimien suuret materiaalihankinnat ja seuraavaksi maavoimien iskukyvyn ja toimintakyvyn turvaamisen. Esimerkiksi satojatuhansia rynnäkkökiväärejä on tulossa pian uudistamisikään ja oma tavoitteeni on, että seuraavakin taistelijamme uskollisin kaveri valmistettaisiin Suomessa. Otin esille myös kantahenkilökunnan riittävyyden ja jaksamisen.
Illalla tänään kyselytunnin jälkeen sitten budjetin käsittelyjatkuu ja illalla hieman katsomme myös askelmerkkejä kohti kuntavaalejakin.