Valkohäntäpeuroja ammuttiin ennätyspaljon – Lähes 74 000 peuran kaatomäärää taittaa kantamäärää

Blogi, sunnuntaina 24.04.2022

Aktiivisena metsästäjänä saan aika-ajoin yhteydenottojen ja palautetta eri eläinten kannoista ja metsästämisestä. Toisinaan puhuttaa minkkien tuhot ja niiden pyytäminen hetitappavin raudoin, susihavainnoista tulee yhä enemmän yhteydenottoja yhä etelämpää ja lähempää asutuksiakin, villisikahavainnot myös lisääntyvät ja havaintojen tekoalueen laajenevat jne. Ylivoimaisesti eniten yhteydenottoja ja palautetta tulee kuitenkin ainakin täällä peurarunsailla alueilla valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kasvaneista kannoista. Kantojen kasvua kuvaa hyvin se, että omat lapsetkaan eivät enää juurikaan reagoi, jos auton ikkunasta bongaavat teiden varsien pelloilla peuroja tai kauriita – hirvi edelleen huomion herättää ja sykähdyttää.

Kauriit ovat löytäneet Etelä-Hämeessä tiensä jo myös kaupunkien omakotialueille ja taajamiin. Ruokaa löytyy ihmisten pihoista ja puutarhoista hyvin ja juuri muu kuin liikenne ei eloa häiritse ja uhkaa. Myös maataloudelle kasvavat kannat ovat aiheuttaneet yhä enemmän murheita ja esimerkiksi mansikkatilojen peltoja on aidattu yhteistyössä metsästäjien kanssa ja myös pelloilla viljeltäviä lajeja on jouduttu uudelleen arvioimaan peuratuhojen takia. Me metsästäjät olemme toisaalta pyrkineet lisäämään metsästystä peltoalueilla ja maatilojen lähettyvillä ja myös houkutusruokinnalla ohjaamaan kantoja pois maatilojen, pihojen ja teiden varsilta syvemmälle metsiin. Oikeaoppisella ruokinnalla ja myös sen jatkamisella koko talvikauden on kantoja voitukin ohjata metsäisemmille alueille.

Päättyneellä jahtikaudella 2021-2022 metsästäjät ampuivat lähes 74 000 valkohäntäpeuraa. Luken arvioiden mukaan menneenä talvena maassamme oli metsästyskauden päätteeksi 109 000 peuraa eli kantaa pystyttiin pienentämään noin 9,5 prosenttia yhden metsästyskauden aikana. Meillä Kanta-Hämeessä kanta pieneni peräti 14,9%. Lähes kaikilla alueilla kanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Mutta ennätyksellinenkään 74 000 valkohäntäpeuran saalis ei vielä pienentänyt kantaa tavoitteiden mukaiseksi Lounais-Suomessa. Tätä työtä on siis nyt syytä jatkaa. Ensi syksystä alkavalla kaudella pitäisi edelleen pystyä ampumaan noin 63 000 – 69 000 peuraa, jotta kantaa edelleen pystyttäisiin pienentämään. Valkohäntäpeurakannassa nimittäin sataa aikuista kohden tulee noin 59 vasaa ja aikuisissa on 1,37 naarasta yhtä urosta kohden.  Maamme valkohäntäpeurakantaa on arvioitu vuodesta 2016 lähtien ns. bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Laskennassa huomioidaan siis vuotuisat saalismäärät, mutta myös metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilvesten aiheuttaman poistuman.

Peurakannan pitkään jatkunut kasvu on siis nyt saatu käännettyä laskuun. Yhdelle jahtikaudelle lähes 74 000 ammuttua peuraa on huikean kova tulos. Tehty työ on tuottanut tulosta, mutta työtä tulee edelleen jatkaa. Ensi jahtikausi on tärkeä, jos ja kun haluamme edetä kohti alueellisten riistaneuvostojen asettamia peuran tiheystavoitteita.

Mukava päivä takana. Pitkä lenkki aamulla ja hautausmaalta kynttilöitä pois ja kevään etenemisestä nauttimista. Iltapäivällä sitten vielä vähän huutokauppaa ja tulevan viikon asioiden valmistelua. Uutta viikkoa kohden.

 

 

 

 

 

Kommentit