Valtiontalouden kehysriihessä tehtiin päätöksiä pitääksemme huoli Suomen taloudenpidon uskottavuudesta. Sovitulla neljän miljardin säästöuralla pysytään tarvittavien lisätoimien ansiosta. Kokonaisveroaste ei nouse eikä työn verotus kiristy. Koulutukseen ei tehdä uusia säästöjä. Aikaansaatuun ratkaisuun voi olla tyytyväinen.
Säästöjä ei tehdä luottoluokittajien tai rahoitusmarkkinoiden mieliksi. Ne tehdään, jotta myös tulevaisuudessa lapset voidaan kouluttaa, sairaat hoitaa ja asiallinen toimeentulo turvata kaikille, jotka eivät siihen pysty omalla työllään. Tämä vaatii, että velkaantuminen saadaan taitettua ja talous kasvuun.
Samalla tehtiin linjauksia myös Sote- ja aluehallinnon uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ei tehdä järjestelmän tai hallinnon takia. Se tehdään, jotta ihmiset saisivat hyvää hoitoa ja apua silloin kun tarvitsevat. Tätä tukee myös valinnanvapaus: Kun palveluiden käyttäjä itse valitsee, tuottajien on oltava tehokkaita ja palveltava laadukkaasti.
Veronmaksajan edusta sote-ratkaisussa huolehditaan erottamalla palveluissa järjestäjä ja tuottaja selkeästi toisistaan. Raha ei huku jättimäiseen hallintoon. Veroeurolla saa maksimaalisen määrän sitä, mitä sillä on tarkoitus: Laadukasta ja oikea-aikaista palvelua. On reilua, että jokainen suomalainen pääsee lääkäriin ilman viikkojen jonoja ja pitkiä matkoja.
Tulevaisuudenuskoa luovat monet positiiviset linjaukset. Nyt on julkistettu myös uusia työllisyystoimia sekä yrittäjyyttä edistäviä ratkaisuja. Työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä laajennetaan siten, että jatkossa työttömyysetuutta voi käyttää myös palkkatukena tai yrittäjäksi ryhtyvän starttirahana. Työnteon tulee olla aina kannattavaa ja työllisyyttä lisäävät uudistukset ovat kaiken talouspolitiikan kulmakivi. Kuvaavaa on, että yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tarkoittaa noin 600 milj. positiivista vaikutusta julkiseen talouteen.
Oppositio on pyrkinyt luomaan kuvaa siitä, ettei tässä mitään hätää olisi, ja että säästäminen ei olisi ollenkaan tarpeen. Näin voi todeta ainakin eduskuntakeskusteluiden pohjalta, viime vuoden kesästä tähän hetkeen saakka. Ei tule mieleen yhtäkään säästöä, jota ei olisi läpikotaisin haukuttu ja tarpeettomaksi leimattu. Jokaista säästöä riepotellaan ikään kuin kyse olisi pahantahtoisesta arvovalinnasta. Tällaisten puheenvuorojen esittäjät sopivasti unohtavat, että tänäkin vuonna pelkästään valtionvelan korkoihin menee puolitoista miljardia euroa. Vertailun vuoksi voi todeta, että koko poliisitoimen määrärahat ovat hieman alle puolet tuosta summasta. Säästöjä, ikävä kyllä, tarvitaan. Tätä tosiasiaa yksikään tosiasiat tunnustava päättäjä ei pääse karkuun.
Suomalaiset ovat järkeviä ja arvostelukykyisiä. Kaikissa kyselyissä kansa on osoittanut realistista tilannetajua. Ymmärrämme, että vaikeina aikoina ei ole helppoja ratkaisuja. Talous täytyy laittaa nyt kuntoon ja velaksi elämien lopettaa. Sitä meiltä odotetaan: vaaleissa saadun vastuun kantamista ja tarvittavien päätösten tekemistä.
Vasemmistoliiton Outi Ojala totesi aikanaan, että ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”. Ojalan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Itseasiassa se on jokaisen suomalaisen paras ystävä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen