Kiitos ja kunnia.
Hyvää kansallista veteraanipäivää. Tänään muistamme ja kunnioitamme satojatuhansia naisia ja miehiä, jotka puolustivat isänmaatamme ja osallistuivat talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan.
Viime sotiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Heitä on elossa enää muutama tuhat. Sotiemme vetaraanien rivit siis harvenevat. Viimeinen iltahuuto kutsuu joka päivä keskimäärin noin seitsemään veteraania. Pidetään heistä huolta loppuun asti.
Viimeinen iltahuuto siis kutsuu noin 2500 veteraania vuodessa. Vuoden 2021 alussa joukossamme oli vielä noin 6 000 veteraania, mutta tämän vuoden alussa enää hieman yli 4000. Vielä vuonna 2020 määrä oli 7 800 ja reilu kymmenen vuotta sitten yli viisinkertainen.
Tämän vuoden alussa eläneistä yli 4 000 veteraanista sotainvalideja oli vajaat 700. Veteraaniemme keski-ikä on lähes 97 vuotta ja useita kymmeniä heistä on saavuttanut jo kunniakkaan sadan vuoden iän. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on noin 12 000.
Jätin viime vuoden lopussa 8.12.2021 kaksi lakialoitetta eduskunnalle ja maamme hallitukselle veteraanien, lottien ja heidän puolisoidensa aseman vahvistamiseksi. Esitin rintamalisän korottamista 200 euroon ja kuntoutus- ja hoivaoikeuden laajentamista myös veteraanien ja lottien puolisoiden ja leskien osalta. Hallitus ja hallituspuolueiden edustajat äänestivät eduskunnassa nämä esitykseni nurin. Tätä ihmettelin siksi, että toimet eivät olisi tarvinneet edes lisää määrärahoja vaan aiemmin varatuilla summilla olisi hyvin voitu aikalailla nämä parannukset tehdä.
Tämä käy ilmi mm. siitä, että vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen mukaan rintamalisiin käytettiin 11,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2021 rintamalisiin varattiin 9,9 miljoonaa euroa ja valtiovarainministeriön esityksessä kuluvalle vuodelle enää 7,7 miljoonaa euroa. Jos rintamalisän korotus nykyisestä 125 eurosta 200 euroon toteutettaisiin veteraanijärjestöjen esityksen mukaan vuoden 2022 alusta, niin rintamalisiin kuluisi yhteensä enintään noin 10,8 miljoonaa euroa. Eikä itseasiassa edes tätäkään, kun rivit
harvenevat niin nopeasti. Tämä ei siis ole edes iso rahakysymys vaan arvovalinta – kunniavelan maksua.
Lupaan jatkaa työtä tämän eteen ja periksi en anna.
Tänäänkin pukuni povitaskussa – sydämen puolella – on puhelimeni, mutta ennen muuta sen suojana vaarini kuva ja hänen taistelupaikat talvisodasta ja jatkosodasta. Mukana siksi, että emme unohtaisi.
Sotavuosina 1939-1945 kuoli rintamalla ja kotirintamalla yli 95 000 ihmistä. Moni siviiliin palannut kärsi vuosikymmeniä sodan aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä vaurioista. Kansallinen veteraanipäivä on liputuspäivä ja sitä vietetään Lapin sodan (1945) päättymisen vuosipäivänä 27.4.
On siis valkoisten ruusujen päivä.
Runoilija Sirkka Seljan sanoin:
”Turhaan et iloinnut ja surrut, turhaan et vertasi vuodattanut. Katso: ne elävät – siemen, jonka kylvit, teko, jonka teit, ajatus, jonka ajattelit – katso, ne elävät ja loistavat helminä meidän jälkeemme, uuden ajan alttarilla.”
…
Kello 19.34
Valkoisen ruusun päivä 🇫🇮
Kunniakäyntini Vapaussodan muistomerkillä, Veteraanipuistossa ja Sankarihautausmaalla. Kiitos ja kunnia. Ja totta kai Vaarilleni ❤️
Ja yksi keltainen ruusu. Voimaksi ja toivoksi. 💙💛🇺🇦