Urheilu vaatii ajanmukaiset harjoittelupaikat. Ja tuloksia tulee.
Niin se vaan on. Emme tarvitse paljon muuta kuin sen, että lapsilla ja nuorillamme on mahdollisuus liikkua ja harrastaa. Urheilupaikkojen tavoitettavuudella on nimittäin ihan suora yhteys siihen mistä minkäkin lajin parhaat tulevat. Jos sillä parhaudella nyt yleensäkään mitään merkitystä on. Pääasiahan on, että lapset ja nuoret liikkuvat ja saavat kipinän toivottavasti elinikäiseenkin liikunnalliseen elämäntapaan.
Yksi hyvä esimerkki on tästä nuori lahjakas vasta 13-vuotias loppilainen Eetu Kallioinen. Hän ampui skeetissä ikäryhmänsä, tai oikeastaan pari vuotta vanhemoien N15-poikien, Suomen ennätyksen viime viikonloppuna. Uusi kaikkien aikojen paras tulos kirjataan nyt Eetun nimiin numeroin 111/125. Onnea siis vielä täälläkin Eetulle! Hienoa mainosta kotikunnallemme LFT:n mestaruusjuhlien jälkeen ja jälleen Loppi entistä tutumpi ympäri Suomenmaan. Hienoa.
Mutta tämä osoittaa hyvin toteen sen, että kun harjoittelupaikat on kunnossa niin lahjakkaista pojista ja tytöistä tulee myös mestareita. Lopelle rakennettiin reilu 10 vuotta sitten uusi ajanmukainen Ampumaurheilukeskus. Loppilaiset metsästysseurat, reserviläisjärjestöt ja ampumaseurat tekivät valtavan talkootyön ja kunnasta annoimme paikalle maa-alueen. Nyt paikat siellä kunnossa ja tuloksia alkaa siis tulla. Ja Eetu ei todellakaan ole ainoa junnu joka on tehnyt kovaa jälkeä. Skeetin valtakunnallisessa valmennusryhmässä oli mukana viime vuonna myös salibandyssä Suomenmestareiksi pelanneet Janne Vallioniemi ja Timi Vallioniemi. Ammunnassa pojat edustavat loppilaista Ala-Hämeen Ampujat seuraa. Ja lista on hieno muutenkin kun SM-kisojen tuloksia viime vuosilta selailleen. Niin siis junnuissa kuin yleisenkin puolella ja ikämiehissäkin.
Itse olen saanut olla nyt mukana reilun viisi vuotta Valtion Liikuntaneuvostossa jossa päätetään urheilun ja liikunnan suuremmista linjoista ja myös siitä miten sporttia ja urheilun rakentamista tässä maassa rahoitetaan. Kauttamme siis menee käytännössä vuosittain kaikki jäähallit, liikuntahallit, urheilukentät ja muut liikunnnan rakentamishankkeet ympäri Suomen.
Juuri viime kuussa jaoimme tämän vuoden rahat ja tänä vuonna OKM tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjauksia yhteensä jälleen peräti 28,1 miljoonalla eurolla. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle 60:sta hakeneesta, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18. Avustussummasta anneettiin 8,35 miljoonaa euroa alueellisesti jaettavaksi kustannusarvioltaan alle 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Kaiken kaikkiaan liikuntarakentamisen hankkeita siis näitä suurempia ja alueellisia pienempia oli listoilla tänäkin vuonna yli 260. Urheiluun ja liikuntaan siis panostetaan ja halutaan panostaa alueilla yhä enemmän ja se varmasti kannattaa.
Ja näkyyhän se jääkiekkossa ja salibandyssäkin maammekin laajuisesti. Kun harjoittelupaikat ovat hyviä ja laajiin sopivia niin tuloksiakin tulee. Suomalaiset kun ovat kuitenkin aina olleet kovia treenaamaan ja valmennuskin on ollut aina maailman huipputasoa. Tosin siinä kannattaa nyt olla valppaana. Monissa maissa otettu isoja harppauksia eteenpäin. Ja siksi meilläkin nyt panostetaan enemmän kuin koskaan huippu-urheiluun ja sen kehittämiseen. On nimittäin suoraan verrannollista kansainvälinen menestys siihen miten me suomalaiset ja ennen muuta lapsemme eri lajeista innostumme. Vaikka pääasia olisikin se, että kunhan liikutaan ja tehdään.
…
Tänään Lopella kulttuuripäivä. Kirjallisuusseuramme järjestää tänään jälleen vuotuisen kirjallisuustapahtuman. Juhani Peltosen seuran puheenjohtajana minulla on jälleen ilo ja kunniakin kutsua kaikki hyvän kulttuurin ystävät Lopelle tapahtumaamme. Eilisen päivän blogissani tuo päivän ohjelma kokonaisuudessaan ja muistutellaan tässä vielä illan Värttinän tyttöjen konsertista. Se siis alkaa Lopella kirjaston Fallesmannissa kello 18. Kannattaa tulla varmasti kauempaakin.
Mutta ennen Jussin päiviä suuntaan vielä hieman maakuntaan. Tänään Riihimäellä suuri Yrittäjien järjestämä Äitienpäiväviikonlopun tapahtuma ja sinne on kutsuttu mukaan. Hieman puhettakin. Mutta lupaan, että vain muutamana sananen mikrofoniin ja mieluummin sitten siellä torivilskeen keskellä tulkaa nyppäämään hihasta ja juttusille. Jos haluatte.
….
Värikäs päivä. Kuvaisikohan se hyvin tätä päivää. Ehkäpä. Aamupäivä sitä vapaata ja yhdessäoloa ja sitten iltapäivä tänään hieman töitä ja sitten enemmän kulttuuria ja kulttuuria. Työn osuus siis tänään Riihimäen Graniitin aukiolla. No ei sekään kyllä työltä tuntunut kun sain torilla hyvien ystävien ja tuttujen kanssa olla ja kun itse olen päättänyt, että tällaisissa paikoissa pyydettäessäkin vain puhun julkisesti ns. mikrofoniin vain hyvin lyhyesti niin aikahan meni siinä sitten ihmisten kanssa jutellessa. Olen nimittäin itse sitä mieltä, että mikään muu ei ole niin ärsyttävää kuin pitkät poliittiset palopuheet toritapahtumissa ja markkinoilla. Tai yleensäkin tapahtumissa mihin ihmiset ovat tulleet aivan muun takia. Tänään Riihimäen Yrittäjät toivoivat kuitenkin lyhyttä puhetta ja kolmessa minuutissa minä sen hoidin. Kiteytin viestini kolmeen pointtiin mitä toivon yrittäjäpolitiikalta. 1) Toivon, että kunnissa hyvä yrittäjäpolitiikka ymmärrettäisiin laajemminkin kuin vain tonttipolitiikaksi. On nimittäin parasta yrittäjäpolitiikkaa kun huolehditaan mm. siitä, että perheille on tarjossa hyvää ja heidän tarvimaansa päivähoitoa. Se on ehto monille yrityksillekin, että niiden työntekijöiden perheet saavat lapsensa hoitoon jne. Ymmärrätte pointtini. Siis parasta yrittäjäpolitiikkaa on se kun perheillä on arjen asiat kunnossa. 2) Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan. Eli on täysin kohtuutonta, että vanhemmuuden kustannukset jäävät vain äidin työnantajan harteille. Lasku on muuten noin 10 000 euroa ja se on iso lasku esimerkiksi pienelle kampaamolle tai isommallekin naisvaltaisella alalla toimivalle yritykselle. Eikö olisi siis oikeus ja kohtuus, että tämä kymppitonni jakaantuisi tasan niin äidin kuin isänkin työnantajien kesken. Minusta olisi ja siksi vanhemmuuden kustannukset pitäisikin kerätä kaikilta työnantajilta tavalla tai toisella. Ja 3) pointti on lähelle tuota ykköstä eli nyt on aika saada kasaan kunnon varhaispalvelulaki. Se takaa sen, että jokainen lapsi saa laadukasta ja ammattilaisen ”antamaa” hoitoa jatkossakin ja omien tarpeiden mukaan. Ja sen jälkeen päivähoito ottaisi 2000-luvun vaatimusten mukaan huomioon myös erilaisten perheiden erilaiset tarpeet päivähoidolle. Nämä kolme pointtia nostin tänään Graniitilla esille ja niiden eteen jatkan työtä.
…
Riihimäeltä sitten Lopelle ja Juhani Peltosen Kirjallisuusseuran puheenjohtajana isännöimään vuosittaista tapahtumaamme. Erja Karvinen ja Tuula Pirinen olivat loihtineet jälleen aivan mahtavan ohjelmakokonaisuuden. Taisi olla pitkästä aikaa jälleen tällainen väkimäärä liikkeellä ja kyllä ihmiset paljon saivatkin vaikka itse sanonkin.
Aloitimme tapahtuman kukkien laskulla Jussin haudalle hänen syntymäpäivänsä kunniaksi ja elämäntyön muistoksi. Pidin itse haudalla pienen puheen missä tällä kertaa yhden Jussin runon lisäksi puhuin ja muistelin enemmänkin hetki sitten kuolleen seuramme jäsenen ja hallituksemme jäsenen Kimmo Kaivannon elämäntyötä. Tuo pieni muistopuheeni löytyy työltä Kynästä-sivulta täältä kotisivuiltanikin. Hautausmaalta sitten Lopen kirjaston Fallesmanniin ja siellä parituntinen erittäin mielenkiintoinen seminaari otsikolla Ansarin ihmeellisin mies. Tohtori Anto Leikola piti aivan mahtavan puheenvuoron suomalaisista merkkihenkilöistä ja siitä millainen oli urakka löytää tai oikeastaan rajata heitä 250:n merkittävimpään. En edes yritä puhetta referoida, mutta jotain kertoo sekin, että kirjaan mahtuivat lopulta Piispa Henrikistä aina Matti Nykäseen maamme merkkihenkilöt.
Merkkihenkilöt nousivat tapahtumamme teemaksi oikeastaan sen takia, että tänä vuonna neljä loppilaista merkkihenkilöä viettää vuosipäiväänsä. Julius Ailio, joka syntyi 1872, Jooseppi Sajaniemi, joka syntyi samana vuonna, Sakari Pälsi 1882 ja Toivo Ilmasi Wuorenrinne 1892. Kirjastonjohtajamme Tarja Toivonen kertoi näistä miehistä omalla taitavalla tavallaan ja mm. Juhani Peltosen kirjaa Natalian kanssa lukien. Ja lukihanhan hän myös Sakari Pälsiäkin ja paljon muutakin.
Ja sitten ilta tai päivä huipentui Värttinän konserttiin Fallesmannissa. Värttinän tytöt vetivät aivan huikean shown tai konsertin ja saivat todellakin mukaansa. Hienoa musiikkia ja todella taitavia esiintyjiä. Niin pitää ollakin jos jo kohta 30 vuotta ovat tätä tehneet. Tosin toivomaani ja nuoruudestani muistamaani Marilaulua en saanut kuulla, mutta upean kattauksen muuta kansanmusiikkia. Hienoa ja sitten juhlakiertueelle ehdottomasti katsomaan jos ja kun lähialueillekin konserttikiertue tullee.
Mutta kiitos vielä kerran Erja Karviselle ja Tuula Piriselle upean tapahtuman käytännön järjestelyistä ja ideoinnista ja seuramme varapuheenjohtajalle Risto Nurmelle päivän juonnoista. Tällaisista päivistä sitä nauttii ja saa energiaa tulevaakin.
Huomenna on lomapäivä ja Äitienpäivä.